Joka kolmas 18–34-vuotiaista suomalaisista kertoo harkinneensa vakavasti itsemurhaa jossain elämänsä vaiheessa. Kaikenikäisistä sitä on harkinnut lähes joka viides.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kyselytutkimuksen mukaan itsemurhaa vakavasti harkinneista viisi prosenttia kertoo yrittäneensä itsemurhaa vuoden sisällä. Heistä moni on nuori aikuinen.
MIELI ry:n kriisiauttamistoimintojen johtaja Outi Ruishalme kehottaa kysymään asiasta suoraan, jos itselle nousee huoli jonkun ihmisen mahdollisista itsemurha-ajatuksista tai -aikomuksista.
– Itsemurha-ajatuksista kysyminen ei aiheuta itsemurhaa. Päinvastoin, se voi olla juuri se tapa, jolla pystytään menemään väliin ja ehkäisemään itsemurha-aikomus, Outi Ruishalme sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan itsemurhien määrä on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt selvästi, mutta aivan viime vuosina niiden määrä on taas hieman lisääntynyt.
Nuorten kohdalla itsemurhat eivät ole pitkälläkään aikavälillä vähentyneet yhtä paljon kuin muissa ikäryhmissä. Outi Ruishalmeen mukaan juuri nuorten tilanne huolettaa.
– Kullakin on oma tarinansa ja taustansa. Esimerkiksi niin sanotut kympin tytöt voivat menestyä koulussa tai opinnoissa eikä heillä ulkoapäin katsottuna uskoisi olevan paineita. Mutta ihmisen oma kokemus voi olla, ettei hän riitä, Outi Ruishalme sanoo.
Masennus on kyselyyn vastanneilla selvästi yhteydessä itsemurha-ajatuksiin. Itsensä masentuneiksi kokeneista vastaajista jopa 77 prosenttia sanoo harkinneensa viimeisimmän vuoden aikana oman henkensä riistämistä.
Apua haetaan vaihtelevasti
Itsetuhoisiin ajatuksiin haetaan apua vaihtelevasti.
MIELI ry:n kyselyn mukaan noin viidesosa apua hakeneista kokee, että on saanut hyvää apua itsetuhoisten ajatustensa hoitoon ja niiden käsittelyyn. Avun riittämättömyys korostuu nuorissa vastaajissa. Heissä on muita ikäryhmiä enemmän niitä, jotka eivät ole kokeneet saamaansa apua riittäväksi.
– Valitettavasti terveydenhuoltojärjestelmässämme ei ole edelleenkään tavatonta, että erityisesti nuorten itsetuhoisuutta voidaan tulkita vain huomionhauksi eikä sitä oteta vakavasti. Sitä tulee jonkin verran esiin nuorten kommenteissa, Outi Ruishalme sanoo.
Yli 40 prosenttia itsetuhoisia ajatuksia kokeneista vastaajista kertoo, ettei ole hakenut apua lainkaan. Outi Ruishalme korostaa, että vaihtoehtoja on, vaikka avun hakeminen tuntuisi vaikealta. Esimerkiksi matalan kynnyksen palveluissa, kuten kriisipuhelimessa tai Sekasin-chatissa, voi keskustella ajatuksistaan nimettömästi.
Kysy suoraan, auta avun hakemisessa
Outi Ruishalme antaa ohjeita auttamiseen.
- Jos olet huolissasi, kysy itsemurha-ajatuksista suoraan.
- Kuuntele ajan kanssa. Älä tuomitse toisen ajatuksia.
- Auta avun hakemisessa. Kysy, mikä voisi auttaa juuri kyseisen ihmisen tilanteessa.
MIELI ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111. Päivystys arkisin klo 09.00-07.00. Päivystys viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-07.00.
Apua erityisesti nuorille: Sekasin.fi (Sekasin-chat)
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista. Otos vastaa suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kysely tehtiin kesäkuussa internet-paneelina. Tulosten virhemarginaali on runsaat 3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.