Liikenne- ja viestintäministeriö patistaa Itä-Suomen kaupunkeja etsimään yhteistä säveltä kaavaillun uuden junaradan suunnasta. Pääministeri Antti Rinne on luvannut, että uuden radan yleissuunnittelu alkaa jo tällä hallituskaudella, siitä on merkintä myös hallitusohjelmassa luvattu.
Helsingistä itään lähtevälle uudelle junaradalle on kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto, itärata, kulkisi Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan.
Toinen vaihtoehto, itäinen rantarata, veisi Helsingistä Porvooseen ja edelleen rantaa pitkin Kotkaan ja sieltä Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Mikkeliin.
Itä-Suomen suurilla kaupungeilla on suuri usko siihen, että uusi itärata voisi pysäyttää tai ainakin hidastaa väestökatoa. Toiveena on, että ihmiset voisivat asua Itä-Suomessa, mutta kävisivät töissä vaikka Vantaalla tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Kaikilla ratavaihtoehdoilla on muhkea hintalappu.
Vauhtia päätöksentekoon
Koska kaikkia kolmea rataa ei varmasti rakenneta, on liikenne- ja viestintäministeriö pyytänyt Itä-Suomen kaupunkeja päättämään, mitä reittiä ne kannattavat. Jos kaupungit eivät päätöstä saa aikaiseksi, tekee ministeriö esityksen.
Kuopio, Mikkeli, Iisalmi, Joensuu ja Lappeenranta kannattavat Porvoon kautta Kouvolaan kulkevaa reittiä eli niin sanottua itärataa.
Kotka taas haluaisi radan jatkuvan Porvoosta Kotkaan saakka.
Lahdesta Mikkeliin kulkeva linjaus ei ole saanut kannatusta. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on kertonut, ettei uutta rataa kannata rakentaa ollenkaan, vaan sen sijaan pitäisi parantaa nykyisiä rataverkkoja.
Myös Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on puhunut nykyisten raideyhteyksien parantamisen puolesta. Parhaillaan tekeillä on junaradan parannus Luumäen ja Imatran välillä, mutta sen pitäisi Karjalaisen mukaan jatkua Imatralta Joensuuhun saakka.
Kaksi jäljellä
Jos kaupungeilta kysytään, on linjausvaihtoehtoja käytännössä jäljellä kaksi: itärata Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan sekä itäinen rantarata Helsingistä Porvooseen ja rantaa pitkin Kotkaan ja edelleen Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikan mukaan Kouvolan kautta kulkeva reitti on selkeästi paras vaihtoehto.
– Itäradan kannalla on viisi maakuntaa. Kymmenen kaupunkia tekee työtä, että rata kulkisi Porvoosta Kouvolaan.
Toikka muistuttaa, että Kouvolan kautta kulkevan radan varrella on miljoona ihmistä, mutta itäisen rantaradan vaikutusalueella vain 400 000 ihmistä.
Kymenlaakson isoista kaupungeista Kouvola ja Kotka ovat asiassa täysin eri mieltä. Kotka haluaisi itäisen rantaradan Porvoosta Kotkaan.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan yhteistä säveltä on vaikea löytää.
– Kyllä siinä oma haasteensa on. Ihan täysin mahdottomana en sitä pitä, mutta se edellyttää kaikkien vaihtoehtojen perusteellista tarkastelemista.
Sirviö kertoo, että tekevät kovasti töitä radan saamiseksi Kotkaan saakka.
– Nykyisissä selvityksissä rataa on pohdittu pääasiassa henkilöliikenteen kannalta. Kun otetaan tavaraliikenne selvitykseen mukaan, se muuttaa asiaa oleellisesti.
Kotkan ja Loviisan kaupunkien mukaan itäinen rantarata kytkisi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen täysin uusia alueita.
Joka tapauksessa Sirviön mukaan päätös raiteesta pitäisi saada jo tällä hallituskaudella.
Väestö paikoilleen
Itä-Suomen maakunnat ovat perustelleet nopean junayhteyden tarvetta väestöennusteilla. Väki vähenee, kun ihmiset muuttavat työn perässä pääkaupunkiseudulle.
Harras toive on, että nopea junayhteys saisi ihmiset asumaan maakunnissa ja käymään junalla töissä esimerkiksi Vantaalla.
Uusi raide parantaisi myös yhteyksiä viiden miljoonan asukkaan Pietariin ja sieltä edelleen Aasiaan saakka. Junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä olisi itäradan myötä enää kolme tuntia.
Jos raide toteutuu, päästäisiin sitä rakentamaan 2030-luvulla.
Lue seuraavaksi: Junayhteys voisi olla ratkaisu idän kaupunkien hätään – maksaisi 1,7 miljardia euroa