HELSINKI/BERLIINI Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Berliinissä kaksi viikkoa sitten tapahtunutta tšetšeenimiehen murhaa "erittäin huolestuttavana".
Haavisto vertaa murhaa Ylen haastattelussa Britanniassa tehtyyn Skripalin myrkytykseen, josta länsimaat syyttivät Venäjää.
– Itselleni se tuo mieleen Skripalin myrkytyksen Britanniassa ja kaikki siihen liityvät asiat. On paljon selvittämättömiä asioita, joihin täytyy saada selvyys, Haavisto sanoi perjantaina eduskunnassa.
Haaviston kommentilla on kansainvälistä painoarvoa, sillä Suomi toimii tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana.
Saksa on hiljaa murhasta
Venäjän sotilastiedusteluun aiemmin kuulunut, kaksoisagenttina toiminut Sergei Skripal yritettiin murhata novitšok-hermomyrkyllä Britannian Salisburyssa viime vuoden maaliskuussa. The Guardian kertoi viime kuussa, että Britannian poliisin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi todennäköisesti luvan salamurhayritykselle.
Skripalin ja tämän tyttären myrkytyksen jälkeen useat länsimaat – Suomi mukaan lukien – karkottivat rangaistuksena pääkaupungeistaan venäläisdiplomaatteja.
Haavisto vastasi perjantaina, että Saksalla on oma dialoginsa Venäjän kanssa, kun häneltä kysyttiin, vaikuttavatko Berliinin epäilyt hänen arvioonsa tarpeesta parantaa Venäjä-suhteita.
Saksan hallitus ei ole toistaiseksi virallisesti kommentoinut tšetšeenimiehen murhan motiiveja.
Haavisto sanoi tällä viikolla Financial Timesin haastattelussa, että Euroopan Unionin pitäisi lisätä ponnisteluja suhteiden parantamiseksi Venäjän kanssa. Haaviston mukaan suhteiden kohentuminen olisi tärkeää Euroopan turvallisuuden takia.
Venäjän mahdollisesti tilaama poliittinen palkkamurha olisi takaisku liennytyspolitiikalle.
Putinin voimannäyttö
Saksassa asuvat Vladimir Putinin hallinnon kriitikot pitävät kaksi viikkoa sitten tehtyä tšetšeenimurhaa selvänä poliittisena viestinä Euroopalle.
– Putinin hallinto näyttää voimaansa. He osoittivat voivansa tappaa kenet tahansa, missä tahansa. Myös keskellä Eurooppaa, Berliinissä asuva venäläissosiologi Igor Eidman sanoo Ylen haastattelussa.
Eidman on muuttanut poliittisista syistä Saksaan vuosia sitten. Hän on kärkäs Putinin hallinnon kriitikko myös henkilökohtaisista syistä.
Hänen serkkunsa oli Boris Nemtsov, yksi Venäjän tunnetuimmista oppositiopoliitikoista.
Nemtsov murhattiin keskellä Moskovaa, aivan Kremlin muurien kupeeseen vuonna 2015. Eidman näkee yhtäläisyyksiä Berliinissä tapahtuneen tšetšeenimurhan ja Nemtsovin murhan välillä.
Molemmat tehtiin hyvin lähellä pääkaupunkien poliittista hallintokorttelia. Sen vuoksi Eidman pitää tšetšeenimurhaa viestinä Euroopalle.
– Murhia yhdistää niiden demonstratiivisuus. Tällä tavalla Putinin hallinto näyttää voimaansa ja sitä, että se voi rauhassa rikkoa kansainvälistä järjestystä, hän sanoo.
Tšetšeenimiehen murha tapahtui kaksi viikkoa sitten perjantaina puolilta päivin parin kilometrin päässä liittokanslerin virastosta Moabitin kaupunginosassa. Epäilty liikkui polkupyörällä ja tappoi uhrin kahdella laukauksella päähän.
Naamoitunut epäilty otettiin nopeasti kiinni, kun silminnäkijät olivat nähneet hänen hävittävän Spreejokeen pyörän, aseen ja peruukin.
Epäilty murhaaja tuli maahan väärällä passilla
Bellingcat-ryhmän tutkivat toimittajat ovat yhdessä saksalaisen Der Spiegel -lehden ja venäläisen The Insider -lehden kanssa selvittäneet, että epäilty palkkamurhaaja saapui Saksaan väärällä Venäjän passilla. Valehenkilöllisyydellä tehdyn passin jäljet johtavat Venäjän turvallisuuspalveluihin.
Selvityksen mukaan murhaajan passitietoja ei löydy Venäjän passitietokannasta. Normaalisti Venäjän rajajärjestelmä hälyttää tällaisessa tapauksessa passitarkastuksen yhteydessä.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB hallinnoi rajaviranomaisia, eli sen käskystä mies on voitu päästää rajan yli. Toinen selitys passitietojen puuttumiseen voi olla se, että ne on poistettu sieltä rajanylityksen jälkeen.
Epäillyn passi on vanhanmallinen ilman biotunnisteita, vaikka se oli myönnetty vasta juuri ennen matkaa Eurooppaan. Schengen-viisumin myönsi Ranskan lähetystö, mikä on herättänyt kysymyksiä EU-rajavalvonnan tehokkuudesta.
Venäjä on kiistänyt osuutensa murhaan.
Murhattu tšetšeeni oli hakenut turvapaikkaa
Berliinissä murhattu mies on tunnistettu Zelimhan Hangošviliksi, joka oli hakenut Saksasta turvapaikkaa. Hangošvili oli taistellut toisessa Tšetšenian sodassa Venäjää vastaan. Hän oli etninen tšetšeeni, joka oli kotoisin Pankisin solasta Venäjän ja Georgian rajaseudulta.
Hangošvili oli yritetty jo aiemmin tappaa Georgiassa, minkä jälkeen hän pakeni Saksaan. Yle sai nähtäväksi kirjeen, jonka tšetšeenejä auttava ihmisoikeusaktivisti oli lähettänyt Saksan maahanmuuttoviranomaille vuonna 2017.
– Venäläiset tahot seuraavat häntä niin tiiviisti, että hänen henkensä on vaarassa ja on erityisen suojelun tarpeessa, lukee kaksi vuotta ennen murhaa päivätyssä kirjeessä.
Kirjeen lähettänyt ihmisoikeusaktivisti Ekkehard Maass avaa ovensa Prenzlauer Bergin kaupunginosassa Berliinissä. Koti toimii myös tšetšeenejä auttavan järjestön tukikohtana.
Maass katuu sitä, ettei vedonnut viranomaisiin enempää uhrin suojelemiseksi.
– Mutta on niin, että uhkaukset otetaan usein tosissaan vasta sitten, kun murha on jo tapahtunut, hän sanoo.
Hän on varma, että murhan takana on Venäjän valtiollinen toimija. Venäjää vastaan taistelleita tšetšeenejä on murhattu aiemminkin ulkomailla, esimerkiksi Turkissa. Hän yhdistää Hangošvilin murhan myös Alensandr Litvinenkon murhaan Lontoossa vuonna 2006.
Maass muistuttaa Venäjän duuman päättäneen virallisesti, että Venäjällä on oikeus taistella vihollisinaan pitämiään ihmisiä vastaan myös ulkomailla.
– Venäjän jättämä pitkä verivana kulkee ympäri Eurooppaa, hän sanoo.
Maassin mukaan keskellä Berliiniä keskellä päivää tehdyllä murhalla on haluttu antaa kaksi viestiä. Ensimmäinen on tšetšeenipakolaisille: te ette ole turvassa missään.
Toinen on Maassin mukaan Euroopalle:
– Murha on poliittinen viesti, jolla Venäjä näyttää voimaansa.
Venäjän mukaan uhri oli islamisti, minkä Maass kiistää. Hangošvili oli aiemmin turvallisuusuhaksi luokiteltujen listalla myös Saksassa, mutta poistettiin sieltä myöhemmin.
Entä Venäjä-suhteiden liennytys?
Kysymykset Venäjän mahdollisesta sekaantumisesta tšetšeenin murhaan tapahtuu keskellä liennytyspuheita. Toivo on herännyt Ukrainan ja Venäjän suhteiden pienestä edistymisestä, kun maat sopivat parhaillaan vankien vaihdosta.
Haavisto täsmensi Ylelle, että pallo on suhteiden parantamisessa ennen kaikkea Venäjällä.
– Jos ajattelee Venäjän Ukraina-suhdetta, Minskin sopimusta pitäisi alkaa noudattaa. On hyvä että Ukrainan uusi presidentti on näissä asioissa aktivinen, mutta myös Venäjän toimia odotetaan.
Haavisto sanoo, että EU:n on erittäin tärkeää käydä dialogia myös vaikeista aiheista.
– Venäjä on avaintekijä paitsi lähialueillamme, monilla alueilla maailmassa. Katsotaan vaikka Syyriaa tai pohjoista Afrikkaa. Venäjän kanssa on näistä alueista käytävä dialogia. Venäjä toimii näilläkin alueilla suurvallan tavoin.
Lue lisää: