Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä, mutta tutkijat eivät usko maiden täysmittaiseen sotaan

Iskut osoittavat valtavan sotilasbudjetin omaavan Saudi-Arabian haavoittuvuuden.

Islamilainen vallankumouskaarti.
Iranin vallankumouskaartin sotilaita. Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA
  • Petri Burtsov

Viikonloppuna tehty ohjusisku lisää jännitteitä Saudi-Arabian ja Iranin välillä, vaikka varmuutta iskun tekijästä ei olekaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta ei kuitenkaan usko, että tilanne kehittyy sodaksi.

– Saudi-Arabia ei halua täysmittaista sotaa, sillä taistelu Jemenissä tuottaa sille tarpeeksi päänvaivaa, hän sanoo.

Saudi-Arabia myös tietää Alarannan mukaan olevansa Iranin ohjusten kantomatkan päässä, ja sillä olisi laajassa sodassa paljon menetettävää.

Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseeri Antti Paronen on samaa mieltä.

– Saudi-Arabian kapasiteetti on jo venytetty äärimilleen ja se joutuu puolustuskannalle ikään kuin puun ja kuoren väliin, hän sanoo.

Konfliktin taustalla on alueellinen valtataistelu

Alarannan mukaan Iranin ja Saudi-Arabian konfliktissa on kyse alueellisesta valtataistelusta. Molemmat maat ovat alueellisia suurvaltoja, jotka haluavat Persianlahden johtavaksi valtioksi.

Konfliktilla on myös uskonopillinen ulottuvuus, sillä Saudi-Arabia edustaa sunni-islamia kun taas Iran edustaa shiia-islamia.

– Molemmat maat tukevat omaa uskonnollista suuntaustaan myös muissa valtioissa, mikä tekee konfliktista alueellisen.

Kartta
Kartta
Kuvat: Ilkka Kemppinen / Yle (vasen), Ilkka Kemppinen / Yle (oikea)

Alarannan mukaan konfliktin juuret ovat Iranin vuoden 1979 vallankumouksessa, jonka myötä islamistista ajattelua alettiin levittää myös muihin alueen maihin.

– Konservatiiviset monarkiat näkevät tämän itsensä kannalta turvallisuusuhkana, Alaranta sanoo.

Viime vuosina Iranin ja Saudi-Arabian suhteet ovat heikentyneet entisestään. Irakin ja Syyrian sodat ovat horjuttaneet alueen voimatasapainoa. Nämä konfliktit ovat lisänneet Iranin valtaa, ja Yhdysvallat on asettunut aiempaa selvemmin Saudi-Arabian taakse.

Presidentti Hassan Rouhani puhumassa hallinnolleen Teherenissa 4. syyskuuta.
Presidentti Hassan Rouhani puhumassa hallinnolleen Teherenissa 4. syyskuuta. Kuva: Stringer / AFP

Iran saa tukea Irakilta, jossa shiiat ovat Saddam Husseinin sunnihallinnon kaatumisen jälkeen nousseet valta-asemaan. Syyria ja Iran ovat olleet liittolaisia jo pitkään, minkä lisäksi Libanonissa toimivat Hizbollah-järjestö tukee Irania.

Saudi-Arabia puolestaan on saanut tukea Yhdysvaltojen lisäksi muilta Persianlahden monarkioilta.

– Yhdysvaltain Lähi-Idän politiikka on jo pitkään perustunut konservatiivisten sunnimonarkioiden tukemiselle. Näin se on halunnut varmistaa öljyntuotannon jatkumisen ja vasemmistolaisten voimien tukahduttamisen, Alaranta sanoo.

Tilastografiikka
Iranin ja Saudi-Arabian asevoimat lukuina. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle, tiedonhankinta: Petri Burtsov / Yle

Sekä Iran että Saudi-Arabia ovat sotilasmahteja, mutta niiden käytettävissä olevat voimavarat poikkeavat toisistaan.

Iranilla on suuri maa-armeija, runsaasti panssarivaunuja, hävittäjiä ja tykistöä. Sen kalusto on kuitenkin vanhaa, sillä Iranin vastaiset pakotteet ovat estäneet sitä hankkimasta uudempaa teknologiaa sisältävää varustusta.

Saudi-Arabialla on puolestaan selvästi suurempi sotilasbudjetti, joka on mahdollistanut modernien aseiden ja kaluston hankkimisen Yhdysvalloista.

Sota Jemenissä on kuitenkin osoittanut, ettei Saudi-Arabia ole pystynyt hyödyntämään materiaaliylivoimaansa huthikapinallisia vastaan.

Keitä ovat huthit ja miksi he iskisivät Saudi-Arabiaan?

Jemenin huthikapinalliset kertoivat olevansa vastuussa viikonloppuna tehdyistä tuhoisista lennokki-iskuista Saudi-Arabiaan.

Sekä Saudi-Arabia ja Yhdysvallat uskovat jälkien kuitenkin johtavan Iraniin, joka tukee hutheja.

Huthit ovat shiaalainen kapinalllisjoukko, joka sotii Jemenissä maan hallituksen joukkoja vastaan. Jemeniä pidetään Saudi-Arabian ja Iranin taistelukenttänä. Saudien johtama liittouma tukee Jemenin hallitusta, jonka huthikapinalliset syrjäyttivät vuonna 2014.

Huthikapinallisten kerrotaan saavan tukea Iranilta, mutta Alarannan mukaan suorasta liittolaisuudesta ei voida puhua.

– Tiedämme, että Iran tukee hutheja aseellisesti ja rahallisesti, mutta huthit eivät aina tee sitä, mitä Iran käskee, hän sanoo.

Satelliittikuva Saudi-Arabian itäosassa palavista öljylaitoksista.
Satelliittikuva Saudi-Arabian itäosassa 14. syyskuuta palavista öljylaitoksista. Kuva: NASA

Alaranta uskoo, että Iran on Saudi-Arabiaan tehtyjen iskujen taustalla, vaikka niiden tekijät saattavatkin olla huthikapinallisia tai kuulua johonkin muuhun Iranin tukemaan ryhmään.

– Iskujen tarkoituksena on luoda alueelle "kaikki häviävät" tilanne. Iran kärsii Yhdysvaltain talouspakotteista ja haluaa nyt osoittaa Yhdysvalloille voivansa luoda alueelle epävakautta, hän sanoo.

Voiko Saudi-Arabiaan tehdyillä iskuilla olla kauaskantoisia vaikutuksia?

Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä. Viikonlopun iskujen vuoksi noin puolet maan öljyntuotannosta on keskeytyksissä. Tämä vastaa määrältään noin viittä prosenttia koko maailmassa ostetusta öljystä.

Öljyn maailmanmarkkinahinta lähti maanantaina kovaan nousuun, joka kuitenkin taittui Yhdysvaltain luvattua päästää markkinoille öljyä omista strategisista varastoistaan.

Öljymarkkinoille on kuitenkin luvassa heilahteluja, sillä viikonlopun iskut osoittivat Saudi-Arabian olevan haavoittuvainen.

Tilastografiikka
Saudi-Arabian ja Iranin puolustusmenot. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

– Saudi-Arabialla on maailman kolmanneksi suurin puolustusbudjetti, mutta drooneilla voidaan iskeä maahan näin helposti, Alaranta uskoo.

Tämä saattaa kasvattaa vastaavien iskujen todennäköisyyttä jatkossa.

Parosen mukaan öljyntuotantoalueella, jonne isku kohdistui, oli runsaasti modernia ilmantorjuntakalustoa.

– Droonit ovat niin pieniä, että niiden havaitseminen on vaikeaa modernimmallakaan tutkakalustolla, eikä niihin vaikuttaminen ohjuksilla ole helppoa, hän sanoo.

Yhdysvallat ei Alarannan mukaan perinteisesti ole vastannut Iranin tukemien ryhmien tekemiin iskuihin, mutta on eri asia, jos iskut paljastuvat suoraan Iranin tekemiksi.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Yhdysvaltain ykkösprioriteetti on öljyn maailmanmarkkinoille pääsyn turvaaminen, hän toteaa.

Euroopan unioni puolestaan tulee Alarannan mukaan painottamaan entistäkin voimakkaammin Iranin ydinsopimuksen merkitystä ja sen jatkamista.

EU ja Yhdysvallat ovat sopimuksen suhteen eri linjoilla, ja tuoreet tapahtumat tulevat mutkistamaan tätä suhdetta entisestään.