Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Paine korottaa kunnallisveroa koettelee Tampereen pormestarikoalition kestävyyttä. Ylen tekemä kysely paljastaa jyrkän jaon veronkorotuksen kannattajiin ja vastustajiin. Sen sijaan puolueiden sisällä suuria erimielisyyksiä asiasta ei ole.
Yle kysyi Tampereen kaupunginvaltuutetuilta, pitäisikö tuloveroprosenttia nostaa vuodelle 2020. Lisäksi valtuutetuilta pyydettiin perusteluja siihen, miksi kunnallisveroa pitäisi nostaa tai miksi sitä ei saa nostaa.
Lisäksi veronkorotuksen kannattajilta pyydettiin ehdotus siitä, minkä verran veroprosenttia pitäisi nostaa.
Kuluvana vuonna Tampereen talous on jäämässä reippaasti alijäämäiseksi. Pormestariohjelman mukaan veronkorotus on mahdollinen vuonna 2020, jos muut keinot eivät riitä.
Tampere verottaa Helsinkiä ja Turkua kireämmin
Kyselyyn vastasi 42 kaupunginvaltuutettua 67:stä. Heistä 23 on valmis korottamaan kunnallisveroa – moni ehdottomasti, osa tietyin ehdoin. Vastanneista 19 valtuutettua ei nostaisi tuloveroprosenttia.
Monet niistä valtuutetuista, jotka kannattavat veronkorotusta, olisivat valmiita 0,5–1 prosenttiyksikön nostoon. Tampereen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,75. Lukema on Pirkanmaan alhaisin.
Useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).
Muuhun maahan Tamperetta voi verrata esimerkiksi veronmaksajien nettisivujen karttasovelluksella.
Valtuusto jakautuu vahvasti kahtia
Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset vastustavat veronkorotusta. Pelkkiä ei-vastauksia tuli myös perussuomalaisista, RKP:stä, Tampereen Puolesta -ryhmästä ja Vaihtoehto Tampereesta.
Toisaalta kaikki mielipiteensä ilmaisseet SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut hyväksyisivät veronkorotuksen.
Keskustan kolmesta vastaajasta kaksi ei sulkenut veronkorotuksen mahdollisuutta pois, yksi vastusti korotusta.
Kaikki valtuutettujen vastaukset on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.
Kokoomuslaiset pelkäävät vaikutuksia työllisyyteen
Kokoomuksen valtuutettujen mielestä kunnallisveron korotus lääkitsee taloutta vain vähän aikaa. Lisäksi he ajattelevat, että veronkorotus heikentää sekä palkansaajien että eläkeläisten toimeentuloa ja työllisyyttä.
– Veroprosentin nostaminen ei paranna kaupungin taloustilannetta kuin hetkellisesti, Reeta Ahonen (kok.) sanoo.
– Verotuksen kiristäminen vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen ja ihmisten toimeentuloon sekä heikentää työllisyyttä. Kaupungin on tehostettava omaa toimintaansa eikä nostaa veroja, Anneli Taina (kok.) sanoo.
Kokoomuslaisten mielestä menojen kasvu pitää saada hidastumaan. He vaativat, että kaupungin toimintaa pitää muuttaa niin, että kulut pienenevät. Osa olisi valmis laskemaan palveluiden tasoa.
– Tuloveroprosentin nostaminen ei korjaa pitkällä aikajänteellä niitä ongelmia, joita Tampereen käyttötaloudessa on. Tärkeämpää olisi saada menojen kasvu hidastumaan esimerkiksi palvelutasosta tinkimällä, apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo.
– Sitoutuminen tiukkaan menokuriin ja (sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevä) tuen painopisteen siirtäminen edelleen varhaisempaan tukeen niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa ovat kriittisiä tekijöitä kaupungin talouden kestävyyden kannalta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.
Investointitahti hirvittää osaa valtuutetuista
Myös perussuomalaiset näkevät, että kunnallisveron nosto vähentää työntekointoa. Perussuomalaisten mielestä paine korottaa kunnallisveroa johtuu aiemmin tehdyistä vääristä päätöksistä, kuten ratikasta.
Perussuomalaiset pelkäävät, että veronkorotus tietäisi lisää huonoja ratkaisuja.
– Itsekin poliitikkona tunnen poliitikot ja voin luvata että mikä tahansa tulonlisäys on pian käytetty ja sitten ollaankin taas kuntalaisten kukkarolla uudestaan, Lassi Kaleva (ps.) sanoo.
– Tampereen talous on kuralla, koska taloutta ei osata johtaa. Eletään yli varojen. Pormestari suhtautuu velkaan välinpitämättömästi, kuten vasemmisto aina tekee, Veikko Vallin (ps.) sanoo.
Investointi-intoa pidetään liian kovana myös Tampereen Puolesta -ryhmässä ja Vaihtoehto Tampereessa.
Tampereen investoinnit ovat viime vuosina vakiintuneet uudelle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon vuodessa. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampere investoi kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraportin mukaan vuosina 2015−2018 Tampere on investoinut vuosittain keskimäärin 910 euroa asukasta kohti, kun Espoon luku on 1 138 ja Helsingin 971.
Demarien mielestä veronkorotusta ei voida välttää
Pormestaripuolue SDP:n valtuutettujen kanta on päinvastainen. Heidän mielestään veronkorotus on väistämätön, koska muut keinot on jo käytetty.
– Kaupungin alijäämää ei voida kattaa kuin tuloja lisäämällä. Palveluista on jo leikattu riittävästi, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo.
– Valitettavasti tämä on viimeinen keino ja pakko käyttää. Olemme leikanneet tällä pormestarikaudella jo tarpeeksi, Ari Wigelius (sd.) sanoo.
SDP:n leirissä palvelutasosta tinkiminen on punainen vaate.
– Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat kaikkien etu ja tulevat myös kaupungille halvemmaksi, kuin kalliit korjaavat keinot, Ilkka Porttikivi (sd.) sanoo.
Osa pohtii jo, kestääkö Tampereen laaja pormestarikoalitio veropäätöksen.
– Olen ymmärtänyt, että valtuustoryhmät ovat erimielisiä veronkorotuksesta. Toivon, että pormestarikoalitio ei hajoa nyt päätösten seurauksena, Aila Dündar-Järvinen (sd.) sanoo.
Keväällä 2018 vasemmistoliitto joutui jättämään koalition, koska vastusti muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksia. Ennen tätä oppositiossa oli vain Vaihtoehto Tampereen yhden miehen ryhmä.
"Veronkorotus ennaltaehkäisee ongelmia"
Myös osa vihreiden valtuutetuista katsoo, että Tampereella on säästetty jo tarpeeksi. He ajattelevat, että leikkaukset muuttuvat yhä rajummiksi, jos kunnallisveroa ei koroteta.
– Tampereella on vuosien pakkosäästämisen jälkeen nyt pakko panostaa laatuun kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa, Jaakko Mustakallio (vihr.) sanoo.
Matti Helimo (vihr.) ei lyö kantaansa lopullisesti lukkoon.
– Kiinteistöveroa korotettiin jälleen ja nyt on oikeudenmukaisemman eli tuloveron vuoro olla tarkastelussa osana keinovalikoimaa. Se on viimeinen vaihtoehto, mutta otettava esille, Helimo sanoo.
Olga Haapa-ahon (vihr.) mielestä veronkorotuksesta saatavat rahat voidaan käyttää niin, että rahaa säästyy tulevaisuudessa.
– Vaikka veronkorotus ei ratkaise kaikkia talouden haasteita, se auttaa meitä tekemään olennaisia panostuksia ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on olennaisessa osassa myös tulevien vuosien kustannusten hillinnässä, Haapa-aho sanoo.
Samaa mieltä on vasemmistoliiton Noora Tapio.
– Tämän päivän leikkaukset ovat huomisen alijäämää, sillä ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin ongelmien korjaaminen, Tapio sanoo.
Vasemmistoliiton valtuutetut kannattavat veronkorotusta, koska kammoksuvat palvelutason laskua. Vasemmistoliitossa ajatellaan, että kaupungin toiminnan tehostaminen johtaa esimerkiksi vanhusten kaltoinkohteluun.
– Tuloveroprosentin nostaminen ei ole mieluisaa, mutta se on välttämätöntä, koska muut vaihtoehdot – palveluiden heikentäminen ja/tai asiakasmaksujen korottaminen – ovat vielä huonompia vaihtoehtoja vähävaraisten ihmisten kannalta, Ulla-Leena Alppi (vas.) sanoo.
Pormestarin kanta julki maanantaina?
Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ei vastannut Ylen kyselyyn. Tämä on ymmärrettävää, koska Lyly julkistaa talousarvioesityksensä vuodelle 2020 tulevana maanantaina 21. lokakuuta. Silloin pormestari todennäköisesti ottaa kantaa myös ensi vuoden kunnallisveron tasoon.
Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista ja veroprosentista 18. marraskuuta.
Tampereen pormestariohjelma jätti oven auki korotukselle. Pormestariohjelmassa vuosille 2017–2021 luvataan, että kaupungin talous on tasapainossa valtuustokauden loppuun mennessä.
Ohjelmassa sanotaan, että veroja voidaan korottaa, jos muut säästötoimet eivät pure.
– Mahdolliseen verojen korottamiseen palataan vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä, kun sote- ja maakuntauudistuksen sekä yleisen talouskehityksen vaikutukset kaupungin talouteen ovat tiedossa, pormestariohjelmassa lukee.
Nyt tiedetään, että sote ei ole vieläkään valmis ja talouskasvun hidastuminen alkaa vähitellen heikentää työllisyyden kasvua. Niinpä myös Tampereella ollaan vaikeiden valintojen edessä.
Kuluva vuosi voi jäädä yli 46 miljoonaa miinukselle
Tampereella ennustetaan, että kuluvan tilikauden tulos jää 46,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä on 17,5 miljoonaa euroa heikommin kuin suunniteltiin.
Suunnitelmia enemmän rahaa on uponnut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Pormestariohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti Tampere on etsinyt säästöjä jo jonkin aikaa. Tampereella on muun muassa korotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä liikuntapalvelujen asiakasmaksuja ja leikattu järjestöjen avustuksia. Lisäksi toimintaa on tehostettu kautta linjan ja sähköisiä palveluja pyritään lisäämään.
Talouden tasapainottamisohjelma laadittiin viimeksi vuoden 2018 keväällä. Silloin valtuusto päätti 43,5 miljoonan euron ohjelmasta vuosille 2018–2020. Noin puolet talousohjelman keinoista tähtää säästöihin ja noin puolet tulojen lisäykseen.
Tilintarkastuksen mukaan talousohjelma toteutui vuonna 2018, mutta tilikauden tulos jäi silti miinukselle. Talousohjelman mukaiset vuosien 2019 ja 2020 tavoitteet, noin 35 miljoonaa euroa, eivät riitä kattamaan vuoden 2018 alijäämää.