Rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisista sanoo, että netissä tapahtuvien huijausten määrä kasvaa jatkuvasti. Vaikka ihmisiä varoitellaan netin huijareista, oppi ei mene perille.
– Meillä on nyt tutkinnassa noin 1 300 uutta nettipetosjuttua. Muutama sata juttua on tullut kasvua vuosittain.
Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä rikoskomisario Hannu Kortelainen sanoo, että myös pääkaupunkiseudulla nettipetokset ovat kasvaneet. Tällä hetkellä tutkintaan tulee parituhatta nettipetosta vuodessa.
Digihuijausten eli netti- ja mobiilihuijausten todellisesta määrästä on vain arvioita, sillä vain osa huijausten uhreista tekee rikosilmoituksen.
– Rikosilmoitus koko maassa tehdään ehkä paristakymmenestä tuhannesta digihuijauksesta. Todellinen määrä on siten kymmeniä tuhansia, Kortelainen arvioi.
Huijauksen uhreille auttava puhelin
Digihuijausten määrän jatkuva kasvu sai Kuluttajaliiton avaamaan kesällä neuvontapalvelun huijausten uhreille. Huijausinfo-sivustolla on tietoa digihuijauksista ja yhteystiedot neuvontapalveluun.
Toistaiseksi chat- ja puhelinneuvontaan on tullut vasta 70 yhteydenottoa.
– Yhteydenottojen määrä on toistaiseksi ollut aika vähäinen, ihmiset eivät ole vielä löytäneet palveluamme, sanoo Tapani Veija, Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -hankkeen projektipäällikkö.
Nainen tutustui kahteen eri mieheen netissä ja lähetti heille rahaa useita tuhansia euroja. Toinen miehistä kertoi olevansa amerikkalainen sotilas ja toinen turkkilainen sotilas. Miehet sanoivat, että eivät pääse pois sotilassairaalasta ennen kuin ovat maksaneet sairaalalaskun.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisilta
Uusi neuvontapalvelu on jatkoa viime vuotiselle Varo huijareita verkossa -kampanjalle.
Veija uskoo, että uudellekin palvelulle on tarvetta. Hän toivoo, että ihmiset uskaltaisivat soittaa ja hakea apua. Neuvontaan voi soittaa anonyymisti.
– Me olemme ensimmäinen taho, johon voi ottaa yhteyttä. Me ohjataan sitten eteenpäin poliisille, omaan pankkiin, Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai vaikkapa rikosuhripäivystykseen, jos kyseessä on esimerkiksi romanssihuijaus.
Ihmiset eivät tajua joutuneensa huijatuiksi
Kuluttajaliitto järjestää myös digihuijauksista kiinnostuneille koulutustilaisuuksia ympäri maata. Toistaiseksi niitä on järjestetty parikymmentä ja niissä on käynyt kuutisen sataa ihmistä.
– Osallistuneista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita, sanoo Huijarit kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Jaana Savolainen.
Koulutuksia vetävä Savolainen sanoo, että eniten osanottajia kiinnostavat nettikauppahuijaukset. Savolaiselle on käynyt selväksi, että usein ihmiset eivät edes tajua tulleensa huijatuksi. Silloin ei oteta myöskään yhteyttä viranomaisiin.
Nainen tutustui Facebookissa mieheen, joka kertoi olevansa yhdysvaltalainen majuri työtehtävissä Afganistanissa. Nainen oli luovuttanut miehelle verkkopankkitunnuksensa, jotta mies pääsisi pois Afganistanista. Naisen tililtä hävisi yli 10 000 euroa.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisilta
Yksi nettihuijauksen uusista muodoista on tilausansa. Eli ihminen saadaan tilaamaan tietämättään jotain tavaraa, kun hän on esimerkiksi vastannut kuluttajatutkimukseen. Myös tuntemattomista osoitteista tulleita tekstiviestejä avaamalla on voinut joutua tilausansan uhriksi.
Jaana Savolaisen mielestä rikosilmoituksen tekeminen olisi aina tärkeää.
– Poliisiin kannattaa ottaa yhteyttä aina, jos on menettänyt rahaa, pankki- tai henkilötunnukset, tai jos epäileekään, että on tapahtunut rikos.
Savolainen sanoo, että yksi syy miksi viranomaisiin ei oteta yhteyttä, on häpeä. Tämä näkyy erityisesti romanssihuijausten uhrien osalla.
Kymmeniä tuhansia petoksia vuosittain
Helsingin poliisilaitoksella toimii ainoana Suomessa digihuijauksiin erikoistunut yksikkö. Siellä työskentelee kymmenen poliisia.
Rikoskomisario Hannu Kortelaisen mukaan perinteiset huijaukset alkavat olla vähenemään päin. Eniten nettipetoksia tehtailevat kotimaiset tahot, jotka myyvät usein olematonta tavaraa esimerkiksi huuto.net tai tori.fi -sivustolla.
– Aikaisemmin rikollisten työkaluna oli sorkkarauta, nyt tietokone, Kortelainen sanoo.
Mies tutustui naiseen Facebookissa ja pian nainen ehdotti tapaamista. Koska naisella ei ollut rahaa matkaan, mies luovutti naiselle omat pankkitunnuksensa, jotta tämä pystyi itse maksamaan matkansa. Myöhemmin miehen nimissä oli tehty useita pikavippisopimuksia useiden tuhansien eurojen arvosta.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisista
Nettikauppahuijaukset ovat yleensä kymmenien, korkeintaan muutaman sadan euron suuruisia. Huijausten kokonaiseuromäärässä mennään kuitenkin miljooniin euroihin.
Kortelainen sanoo, että yksi ryhmä, joka on alkanut nettihuijauksia tekemään, on narkomaanit.
– He ovat selkeästi siirtyneet nettihuijauksiin aineita saadakseen.
Rikosylikomisario Jari Riiali sanoo, että rikosilmoitus kannattaa tehdä aina, vaikka tappio olisikin pieni. Aika usein huijarin henkilöllisyys saadaan selville varsin helposti.
– Kotimaisista nettihuijareista suuri osa jää kiinni, koska se summa maksetaan pankkitilille, eikä tiliä saa avattua ilman henkilötodistusta.
Rakkaus on sokea
Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Riiali sanoo, että romanssihuijaukset ovat valitettavan yleisiä. Vaikka poliisi on niistä varoittanut ihmisiä, romanssihuijausten määrä vain kasvaa.
– Niitä tulee jatkuvasti lisää, kuukaudessa tulee muutama uusi tapaus.
Romanssihuijauksissa liikkuu myös suuri raha. Yksistään Lounais-Suomessa puhutaan miljoonasta eurosta. Koko Suomen osalta liikutaan useissa miljoonissa.
– Suurin summa on 250 000 euroa ja paljon on sitten useamman kymmenen tuhannen euron vahinkoja, Riiali kertoo Lounais-Suomessa tutkittavista huijauksista.
Nainen tutustui netissä iranilaiseen diplomaattiin, joka oli Afganistanissa. Mies lupaili naiselle yhteistä elämää USA:ssa. Nainen siirsi miehen tileille Ghanaan ja Eurooppaan yli 100 000 euroa vuoden aikana.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisilta
Suurin osa romanssihuijauksien uhreista on naisia. Useimmat tapaukset näyttävät paperilla päivänselviltä huijauksilta, silti niihin on haksahdettu.
– Yleensä rakastutaan Facebookin tai deittipalvelun kautta johonkin ulkomaalaiseen, esimerkiksi kenraaliin, joka tosiasiassa on ammattirikollinen. Hän saa uhrin pauloihinsa, ja lähettämään rahaa itselleen.
Rahat menee vaikka tekijä jäisi kiinni
Jari Riaalin mukaan ulkomaille lähetettyjä rahoja saadaan tuskin koskaan takaisin, ja tekijöidenkin jäljille päästään harvoin.
Nainen oli tutustunut mieheen netin seuranhakupalvelussa. Mies oli kertonut olevansa impotentti ja pyytänyt 7 000 euroa impotenssin korjaavaan leikkaukseen. Nainen oli antanut rahat.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisilta
Rakkaushuijareista on varoiteltu viranomaisten taholta, mutta varoitukset ovat usein olleet turhia. Uhrit eivät ole uskoneet tulleensa höynäytetyiksi.
– Kyllä näistä on varoiteltu. Poliisi, pankit, rahanpesukeskus ovat jopa soittaneet näille uhreille kun rikos on ollut käynnissä. Siitä huolimatta uhri edelleen on lähettänyt rahaa näille rikollisille, rikosylikomisario Jari Riiali kertoo.
Näin oli myös 250 000 euroa menettäneen naisen tapauksessa. Hän oli jopa itse epäillyt joutuneensa huijatuksi, mutta halusi auttaa pulaan joutunutta kenraalia sairaalalaskujen maksamisessa.
– Kyllä hän sitä loppuvaiheessa epäili, mutta ei varmaan luonto antanut periksi. Se rakastuminen oli niin vahvaa, että hän siitä huolimatta jatkoi sitä maksamista.
Poliisin ohjeet talteen
Vaikka romanssi- ja sijoitushuijauksissa liikkuu uhrien kannalta suurimmat rahat, joutuvat ihmiset useimmiten huijatuksi netin markkinasivuilla.
– Yleensä puhutaan kymmenistä euroista. On oltu ostamassa pääsylippuja, elektroniikkaa, kodin tarvikkeita, vaatteita.
Mies sai englanninkielisen puhelinsoiton, jossa häntä pyydettiin mukaan hyvin tuottavaan ulkomaalaiseen sijoitustoimintaan. Mies maksoi kolmella eri kerralla yhteensä noin 18 000 euroa ulkomaisille tileille.
Tapausselostus Lounais-Suomen poliisilta
Rikosylikomisario Jari Riialin mukaan netissä asioidessa kannattaisi tutkia, minkälaisen tahon kanssa on kauppaa tekemässä.
– Kannattaa katsoa sieltä palautteista, millaista myyjän kanssa on ollut asioida. Mieluummin sitten sellaisen kanssa asioi, josta on jotain palautteita luettavissa.
Perinteinen ohje, millä pahimmat huijaukset voi välttää on, että jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, pätee myös nettihuijauksiin. Poliisi on julkaissut myös 10 kohdan ohjelman, jolla voi välttyä nettihuijaukselta.
Sinäkin voit mennä halpaan
Vaikka digihuijauksen uhriksi joutuminen saattaa tuntua häpeälliseltä, kuka tahansa voi haksahtaa. Yle ja Kuluttajaliitto on tehnyt yhdessä Huijausvisan, jonka avulla voi testata omaa tietämystään netin ansoista.
Huijauksen uhrit, ja vielä harvemmin romanssihuijauksen uhrit, kertovat tapahtuneista harvoin julkisuudessa.
Elina Juusola kertoi oman tarinansa Ylen jutussa, ja julkaisi aiheesta myös kirjan Sydän saaliina - romanssihuijarit verkossa. Hän esiintyi myös Ylen Digihuijatut ohjelmassa keväällä 2019.
Jutussa käytetyt tapausselostukset ovat Lounais-Suomen poliisilaitoksella tutkinnassa olleista romanssipetosjutuista.
Lue lisää:
Ostajan raha lähti, myyjän puhelin vaikeni – pienikin nettihuijaus on iso harmi