Puutiaisia on yhä liikkeellä, vaikka elämme sydäntalvea. Punkkihavaintoja on päivitetty myös sosiaaliseen mediaan.
Tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopistosta on erikoistunut puutiaisten tutkimiseen. Häntä punkkien marssi lämpimässä talvisäässä ei yllätä. Massoittain niitä ei kuitenkaan ole liikkeellä.
– Niitä voi olla liikkeellä luonnossa talvellakin, kun lämpötila on plussalla ja maassa ei ole lumipeitettä estämässä niiden liikkumista. Voi olla, että liikkuminen sijoittuu lähinnä asutuksen läheisyyteen, jossa ihmistoiminta voi nostaa lämpötiloja, kertoo Sormunen.
Turkulaisäiti poimi punkin lapsestaan
Turkulaisäiti Sini Ruohonen yllättyi sunnuntaina, kun hänen 10-vuotias poikansa näytti ”rupea, joka liikkuu”.
Perhe havahtui, että kyseessä oli punkki. Apuun kutsuttiin lääkärituttu naapurista ja punkki saatiin yhteisvoimin pois.
– Olimme viettäneet viikonlopun Turun Kakskerrassa luonnon helmassa. Ehkä syynä saattaa olla sukkavalinta. Nuorten pitämät sukat eivät peitä nilkkoja ja sellaiset pojalla taisi olla jalassa, kertoo Ruohonen.
Hän kannustaa tekemään punkkitarkastuksen ja aikoo itse hankkia punkinpoistovälineet.
– Poistaminen ei ollut helppoa. Tämä oli meidän perheen ensimmäinen punkki. Monet hämmästyivät, kun jaoin puremakuvaa keskellä talvea sosiaalisessa mediassa.
Punkeista voi saada taudin talvisäässäkin.
– Ihan samalla tavalla ne kantavat taudinaiheuttajia. Emme tiedä, millaisia yksilöitä on liikkeellä. Ne voivat esimerkiksi olla poikkeuksellisia, epätoivoisia punkkeja, joilla ei ole riittävästi varastorasvaa talvehtimiseen. Tiettyjen taudinaiheuttajien on myös todettu voivan parantaa niiden kylmänkestävyyttä, jolloin liikkeellä olevat yksilöt voisivat olla niiden kantajia, tutkijatohtori Jani Sormunen sanoo.
Leppeän sään vaikutus epäselvä
Tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo, että on vaikeaa arvioida, miten ilmasto tarkalleen vaikuttaa punkkeihin.
Turun seudulla on menneinä talvina ollut kovia pakkasjaksoja ilman lumipeitettä, jolloin syvälle pureutuva routa usein tappaa paljon maaperässä talvehtivia niveljalkaisia.
Tutkijat olettivatkin, että pakkasjaksot näkyisivät puutiaisten joukkokuolemina. Minkäänlaista vähenemistä ei puutiaisten määrässä kuitenkaan näkynyt seuraavana keväänä.
Sormunen painottaa, että periaatteessa puutiaiset varmasti pärjäävät hyvin, kunhan lämpötilan laskeminen on tarpeeksi hidasta.
Kerran yliopistolla pakastimeen laitetut punkit heräsivät sulatuksen yhteydessä taas eloon - tai tarkemmin ottaen eivät siis kuolleet missään vaiheessa. Ne oli laitettu pakastimeen poikkeuksellisesti lasipurkissa, jonka sisällä oli vielä pienempiä muoviputkia.
– Oltuaan noin 10 päivää 18–20-asteisessa pakastimessa, jotkut yksilöt lähtivät uudestaan liikkeelle huoneenlämpöön siirryttyään, kertoo Sormunen.
Tutkija arvioi, että lasipurkin ja muoviputkien tarjoama kaksinkertainen suoja pakkasta vastaan hidasti lämpötilan laskua putken sisällä niin, että puutiaiset ehtivät vastata muutokseen aineenvaihdunnallaan.
– Uskoisin kuitenkin, että pidemmän päälle plussan ja miinuksen välillä sahaava sää on todella rankkaa puutiaisille, joten pitää taas katsoa ensi keväänä, miltä puutiaismäärä näyttää.
Isäntäeläimen lämpö voi herättää punkin
Ruotsista saadut tutkimustiedot kertovat, että punkkeja on säännöllisesti liikkeellä talvisinkin. Tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo tutkimuksesta Tukholman lähistöltä, jossa metsäkauriita ja niistä löytyviä puutiaisia tarkkailtiin läpi talven.
– Kauriista löytyi oikeastaan läpi talven tuoreita puutiaisia, vaikka pakkasta oli välillä reippaastikin. Onkin hyvä muistaa, että puutiaiset eivät tarkkaile sääasemien lämpötiloja, vaan aistivat oman lähiympärisönsä sääolosuhteita. Esimerkiksi nukkuvan kaurin lämmittävä vatsa niiden lepopaikan päällä voi herättää niitä horrostilasta, kertoo Sormunen.
On myös mahdollista, että puutiaiset elävät jossain määrin kauriiden ja miksei muidenkin eläinten iholla, jossa karvojen suojaamana lienee lämmintä ja kosteaa.
– Meillä on myös Varsinais-Suomesta havaintoja verta imevistä puutiaisista metsäkauriiden korvissa aina marraskuulta tammikuulle eli ilmiö ei ole mitenkään erityisen harvinainen, kertoo Sormunen.
Lue lisää: