Työministeri Tuula Haatainen (sd.) nosti viime viikolla maahanmuuttajanaiset yhdeksi ryhmäksi, joiden työllisyyden nostaminen auttaisi hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa.
Nykyisin hieman yli puolet ulkomaalaistaustaisista naisista käy töissä. Työllisyystoimia kannattaa suunnata erityisesti niihin ryhmiin, joiden työllisyysaste on muita alhaisempi. Tässä mielessä potentiaalia olisi maahanmuuttajanaisten lisäksi erityisesti yli 55-vuotiaissa ja nuorissa miehissä.
Ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkina-asema on Suomessa tällä hetkellä heikko – jopa naisten hyvästä koulutuksesta ja kielitaidosta huolimatta.
Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemasta kotouttamisen kokonaiskatsauksesta. Maahanmuuttajanaisten työllisyyttä käsittelevän artikkelin on laatinut ministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja.
Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste oli toissa vuonna 55 prosenttia, kantasuomalaisten naisten 72 prosenttia. Eroa on lähes parikymmentä prosenttiyksikköä.
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste sen sijaan jää vain vähän jälkeen syntyperäisen väestön työllisyysasteesta. Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste oli 70 prosenttia vuonna 2018.
Monika-Naiset liiton kotouttavan toiminnan päällikkö Marisel Soto Godoy kertoo, että hänen työssään kohtaamansa naiset ovat hyvin motivoituneita opiskelu- tai työpaikan etsinnässä.
– Tämä vain kestää heidän kohdallaan tolkuttoman pitkään, sanoo Soto Godoy.
Monika-Naiset tekee monipuolista auttamis- ja kotouttamistyötä maahanmuuttajanaisten parissa.
Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys toki paranee Suomessa vietettyjen vuosien aikana. Se ei kuitenkaan saavuta suomalaistaustaisten naisten työllisyyttä edes 15 Suomessa asutun vuoden jälkeen. Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste vakiintuu jo ensimmäisen kolmen vuoden aikana.
Näillä keinoilla Soto Godoy tehostaisi kotouttamista, mikä taas edistäisi maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä.
- Siirretään kotoutumiskoulutuksia koulun penkiltä enemmän työpaikoille. Kielenoppiminen tapahtuisi siellä töiden ohella. Tätä keinoa on kokeiltu aiemminkin, mutta Soto Godoyn mukaan ne ovat jääneet myönteisistä tuloksista huolimatta vain kokeiluiksi.
- Opintojen pariin pitäisi siirtyä nykyistä nopeammin, erityisesti kieliopintojen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelua pitäisi lisätä.
- Työnantajien asenteiden muutos, jotta he näkevät maahanmuuttajien potentiaalin ja haluavat palkata heitä. Palkkatuki voisi houkutella työllistämään kokeilua pidemmäksi aikaa.
Koska Suomeen muuttaneiden naisten joukko on hyvin epäyhtenäinen, mikään yksi kaikille sopiva keino ei auta työllistymisessä.
Tuputammeko maahanmuuttajaäideille suomalaista mallia?
Ulkomailla syntyneiden naisten työssäkäynti vaihtelee suuresti lähtömaan mukaan.
Parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä muista Euroopan maista muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin. Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset.
Eroja selittää Suomeen muuton syy. Esimerkiksi Somalian ja Irakin kansalaiset ovat tulleet Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Virosta taas tullaan suoraan töihin Suomeen.
Liisa Larjan mukaan äitiys selittää eroja työllisyysasteessa. Lapsettomien ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys on lähes kaikkia lähtömaita verrattaessa äitien työllisyyttä parempi.
– On ehkä luontevampaa jäädä kotiin siksi aikaa, kun lapset ovat kovin pieniä. Paluu työmarkkinoille tapahtuu sitten eri tavoin. Monet suomalaiset naiset palaavat lasten jälkeen työpaikkaan, mistä ovat lähteneet. Näillä naisilla ei ole ollut Suomessa työpaikkaa ennen kotiäitiyttä. Ponnistus työmarkkinoille on paljon vaikeampi, Soto Godoy arvioi.
Osa poliitikoista ja taloustutkijoista on nostanut pitkän kotihoidontuen yhdeksi naisia kotiin passivoivaksi toimeksi.
Työllistyminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, koska kotihoidontuki aiheuttaa kannustinloukun erityisesti pienituloisille, joihin moni vähän koulutetuista ulkomaalaistaustaisista äideistä lukeutuu.
Elämä kotiäitinä voidaan myös nähdä kulttuurisista syistä arvokkaampana kuin työ kodin ulkopuolella. Tuputammeko heille liiaksi suomalaisen naisen mallia? Naiset voivat olla kotonaoloonsa tyytyväisiä, eivätkä kaipaa töihin.
– Työskentelen paikassa, jonne tulevilla on kova halu työllistyä. En juuri törmää sellaisiin naisiin, jotka eivät halua saada työpaikkaa. Olen aiemmin työskennellyt Monika-Naisten lisäksi myös vastaanottokeskuksessa, ja näissä on ollut kova halu ja myös tarve saada työpaikka, Soto Godoy kertoo.
Kotouttamisen päällikön mukaan heillä on asiakkaina myös eläkeikää lähestyviä maahanmuuttajanaisia, jotka haluaisivat vaikka osa-aikaisen työpaikan, ja tätä kautta päästä suomalaiseen yhteiskuntaan kunnolla kiinni.
Korkeakoulutettujen naisten osaamista ei hyödynnetä
Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysongelmia selitetään usein heikolla koulutuksella ja kielitaidolla. On yllättävää, että korkeakoulutuskin lisää heidän työssäkäyntiään vain vähän.
Maahanmuuttajanaisissa on paljon korkeakoulutettuja, mutta myös heikon koulutuksen varassa olevien osuus on huomattava.
TEMin katsauksen mukaan 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista naisista 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mikä on enemmän kuin ulkomaalaistaustaisilla ja suomalaistaustaisilla miehillä.
Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajista suurempi osuus on kuitenkin vain perusasteen opintojen varassa: 17 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja viisi prosenttia ei ole suorittanut edes suomalaista perusastetta vastaavaa oppimäärää. Pakolaistaustaisista 40 prosenttia on ilman toisen asteen tutkintoa.
Raportissa viitataan myös Maamu-tutkimukseen, jonka mukaan noin kymmenen prosenttia somali- ja kurditaustaisista naisista osasi lukea vain huonosti tai ei lainkaan.
Korkeakoulutetuilla naisilla työllistymismahdollisuudet ovat toki muita naisia paremmat, mutta käytännössä monelle on tarjolla vain koulutusta vastaamatonta työtä. Tämä ei kannusta palaamaan työmarkkinoille.
Kotoutumiskeskus Monika järjestää naisille muun muassa eri tasoisia suomen kielen kursseja, atk-opintoja sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja palveluihin tutustumista.
– Joidenkin kohdalla suomen kieli voi olla työllistymisen este, mutta ei missään nimessä kaikkien kohdalla. Eikä koulutustasokaan ole este. He saattavat olla myös kovin kouluttautuneita. Riippuen siitä, milloin Suomeen on tullut, tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta voi olla vajavainen, Soto Godoy sanoo.
Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat parempaa kielitaitoa työssään kuin miehet.
Tämä liittyy sukupuolen mukaan eriytyneisiin työmarkkinoihin. Naiset työskentelevät Suomessa enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, myyjinä ja asiakaspalvelussa sekä opettajina. Näissä ammateissa suomen kielitaidolla on keskeinen rooli.
Miehet työskentelevät palveluammattien lisäksi insinööreinä sekä rakennus- ja kuljetusalan töissä. Näissä ammateissa työkielenä voi olla muukin kuin suomi.
Suomessa maahanmuuttajanaisten siirtyminen työmarkkinoille ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaissa. Katsauksen mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys on heikointa Suomessa syntyperäiseen väestöön verrattuna lähes kaikissa vertailluissa lähtömaissa.
Somali- ja syyrialaistaustaiset naiset työllistyvät kaikissa Pohjoismaissa vaikeimmin, mutta heidän työllistymisensä on silti huonointa Suomessa. Esimerkiksi somalialaistaustaisista naisista on töissä Suomessa 17 prosenttia, Ruotsissa työllisiä on lähes tuplasti enemmän, 33 prosenttia.
Maahanmuuttajanaisten alhainen työssäkäynti heijastuu heidän perheidensä taloudelliseen asemaan.
Pohjoismaiset yhteiskunnat pohjaavat kahden elättäjän malliin, joten heikko työllistyminen näkyy raportin mukaan maahanmuuttajaperheiden köyhyytenä.
Lue lisää:
Haatainen: Hallitus on aikataulussa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, työryhmien työ jatkuu