Rytmihäiriöitä, kohonnutta sykettä, monikemikaaliherkkyyttä, neurologisia oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, muistin menetystä, kasvojen puutumista ja nykimistä, aivosumua.
Yli kaksi vuotta sitten homeongelmien takia suljetun Kätilöopiston kätilöillä oli tänään keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan merkittävästi enemmän oireita kuin verrokkiryhmässä, joka oli työskennellyt tilassa, jossa ei ollut havaittu kosteusvaurioita tai laajoja terveysongelmia. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus Kätilöopiston kätilöiden oireista.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tietoinen artikkelin julkaisusta, mutta ei ole vielä ehtinyt kommentoimaan sitä Ylen pyynnöstä huolimatta.
Tutkimuksen päätekijä, työterveyslääkäri ja tutkija Saija Hyvönen on tullut tunnetuksi oululaisten poliisien tapauksessa, jossa 21 poliisia sai vaikean astmadiagnoosin muutaman kuukauden sisällä. Hyvönen työskenteli tuolloin poliisien työterveyslääkärinä.
Hyvösen tutkimus poliisien sairastumisiin johtaneista syistä julkaistiin joulukuussa.
Oirekysely tehtiin 90:lle Kätilöopistolla työskennelleelle kätilölle ja 45:lle verrokkiryhmän jäsenelle. Verrokkiryhmä työskenteli erään suuryrityksen toimitiloissa Helsingissä.
Kyselyt tehtiin heti Kätilöopiston sulkeuduttua vuoden 2018 alussa.
Tuolloin ei tutkimuksen tekijän mukaan enää ollut mahdollista tehdä oirekyselyä kaikille 700 kätilölle, koska heitä ei enää tavoitettu. He olivat jakaantuneet työskentelemään eri väistötiloihin.
– Jos olisimme saaneet isomman joukon vastaamaan kyselyyn, se olisi tietenkin ollut paras tapa tutkia asiaa, mutta saimme tilastollisia eroja tästä huolimatta, Hyvönen sanoo.
Artikkeli on julkaistu tänään kansainvälisessä Safety and Health at Work -nimisessä julkaisussa. Se on vertaisarvioitu eli tutkimusten laatu arvioidaan tieteellisesti ennen julkaisua.
Sydän hakkaa, muisti menee ja painomuste aiheuttaa oireita
Kätilöillä oli tuntemuksia sykkeen kohoamisesta ja sydämen hakkaamisesta vaikeissa olosuhteissa huomattavasti enemmän kuin verrokkiryhmällä.
Oireet olivat siis tuntemuksia, ei diagnosoituja sydänsairauksia.
– Harvoin tällaisista oireista kärsivillä todetaan lääkärissä sydänsairautta, sanoo Hyvönen.
Neurologisia oireita olivat muun muassa kasvojen puutumiset ja raajojen nykimiset. Samanlaisista oireista ovat Hyvösen mukaan tyypillisesti kertoneet vaikeissa kosteusvaurio-olosuhteissa eläneet ihmiset.
– Tällaiset oireet viittaavat myrkytysoireisiin. Oireet jäävät epäspesifeiksi, eli niille ei yleensä tule diagnoosia, mutta ne ovat hyvin hankalia ja haittaavia.
Neurologisiksi oireiksi lasketaan myös niin sanotut aivosumutyyppiset oireet, kuten se, että keskittymiskyky ja muisti menevät.
Monikemikaaliherkkyys ei ole virallisesti luokiteltu sairaus Suomessa, mutta mittari ja kriteerit sen tunnistamiseksi on kehitetty. Oirekyselyssä kysytään, mille aineille vastaaja on herkkä.
– Elinympäristössä on kymmeniä tuhansia eri kemikaaleja ja kaikkia ei voi tietenkään ottaa oirekyselyyn mukaan, mutta verrokkiryhmä vastasi saavansa hyvin paljon harvemmin oireita esimerkiksi kampaamotuotteista, tuulilasin pesunesteestä tai vaikkapa painotuotteista, Hyvönen kertoo.
Kymmenet kätilöt oireilevat yhä: "Oireet ovat todella pelottavia"
Vaikka Kätilöopiston sulkemisesta on kulunut jo kolme vuotta, kätilönä yli kymmenen vuotta Kätilöopistolla työskennellyt Terhi Tammilehto kertoo, että monenlaiset taudit ja oireet vaivaavat yhä kymmeniä kätilöitä, joiden kanssa hän on tekemisissä.
Hän arvioi, että vakavia oireita saattaa olla vielä useammalla, hänen mukaansa ehkä jopa yli sadalla.
Tammilehto on itse ollut puolitoista vuotta sairauslomalla. Hän työskenteli Kätilöopiston jälkeen vuoden Naistenklinikan perhepesähotellissa.
Tammilehdolla on itsellään vaikea astma, allergioita, monikemikaaliherkkyys, iho-oireita ja neurologisia oireita.
Hän luettelee lisäksi vanhoilta työtovereiden kertomia oireita ja sairauksia yksityiskohtaisemmin: rytmihäiriöitä, immuunipuolustusjärjestelmän puutoksia, syöpiä, anafylaksioita, nivelreumoja, lihasheikkousta ja harvinaista neurologista sairautta dystoniaa.
Neurologiset oireet pamahtavat päälle lyhyenkin oleskelun seurauksena sellaisessa paikassa, jossa on samaa myrkkyä kuin mistä on sairastunut.
Tammilehto ei esimerkiksi pysty käymään katsomassa äitiään sairaalassa Siuntiossa, jossa hänen äitinsä on pitkäaikaishoidossa.
– Kun olen sairaalassa, kasvojen nykiminen ja puutuminen alkaa viidessä tai kymmenessä minuutissa. Silloin tuntuu siltä, että aivot menevät ihan sekaisin. Oireet ovat todella pelottavia.
Neurologisten oireiden myötä tulee pelko siitä, että ne eivät koskaan lopu.
– Neurologiset oireet palaavat heti kun luulee olevansa vähän terveempi, ja se on kuin joku turpaan vetäisi. Kuin märkä rätti vasten kasvoja. Oireet alkavat lyhyessäkin altistuksessa.
Joissakin paikoissa iskevät tulee astmakohtauksia ja rytmihäiriöitä. Tammilehto reagoi myös iholla: iho turpoaa ja tulee näppyjä. Hänen ihoaan on oireiden takia leikattu kahteen otteeseen.
Sairastuminen vaikuttaa koko elämään: kodin pitää olla terve, tiettyjä kemikaaleilla sisältäviä huonekalut pitää vaihtaa, kirpputorilta ei voi hankkia mitään.
Tammilehtoa on tutkittu myös muun muassa pään magneettikuvauksilla muistihäiriöiden takia.
Tammilehdon mukaan astma on usein entisillä kätilöillä yskimisen lisäksi ahdistusta, puristusta ja se herättää keskellä yötä ja tuntuu kuin norsu istuisi rinnan päällä. Monella on keuhkoahtaumatautilääkkeet.
– Meidän kaikkien sosiaalinen elämä on muuttunut ja taloudelliset tappiot ovat olleet suuria, sillä useimmat meistä on ollut puolestatoista kahteen vuotta sairauslomalla, pois työelämästä.
Moni on lähtenyt pois hoitoalalta, aloittanut opiskelut, siirtynyt ihan toisella alalle, on edelleen sairauslomalla tai yrittää muuten vain sinnitellä kotona.
Kätilöt: Kukaan ei ole koskaan kysynyt mitä meille kuuluu
Terhi Tammilehdon mukaan kukaan ei välittänyt kätilöistä heidän vielä työskennellessään Kätilöopistolla, eikä kukaan ole vieläkään kysynyt mitä heille kuuluu, tai miten he voivat.
– Olemme kaikki yhä tosi sairaita, koska ehdimme päästä Kätilöopistolla tosi sairaiksi, koska se kaikki kesti niin kauan.
Kätilöt ovat kohdanneet oireiden ja sairauksien vähättelyä sekä henkilökohtaisesti esimerkiksi lääkärikäynneillä että seuratessaan julkisuudessa käytävää keskustelua sisäilmasta. Paljon on puhuttu muun muassa siitä, että elimistö voisi oppia pois oireista.
– Tuollaisen sanominen on rikollista, Tammilehto tuohtuu.
– Sehän on sama kuin sanoisi pähkinäallergikolle, että syö pähkinää. Hänhän kuolisi siihen, hän sanoo.
Tammilehto sai itse kohtauksen luennolla Naistenklinikalla, josta hänet kiidätettiin sairaalaan.
– Verenpaine oli pilvissä, pulssi oli pilvissä ja EKG:ssä oli muutoksia ja olin ihan umpiturvoksissa. Se ei ole mitään pientä silmien kirvelyä. Muistan 50 minuutin luennolta vain puolet.
Hän sanoo, että ehkä esimerkiksi hajuveden tuoksuun voi elimistöä yrittää alkaa totuttaa, mutta ei homeen aiheuttamiin myrkkyihin.
Kätilöt eivät tiedä kenen puoleen asioineen kääntyä: nyt kun kaikki eivät ole enää HUS:in kirjoilla, niin työterveyshuollosta tai työsuojelusta ei voi apua pyytää. Vantaalla asuva Terhi Tammilehto on löytänyt lääkärin Keski-Suomesta.
– Koko asiasta on jäänyt meille hirveät traumat. Mitään korvauksia me emme ei ole mistään saaneet. Pahinta on se, että miten meitä kohdeltiin ja kaikki se hirveä tappelu, taistelu ja uhkailu mitä silloin koimme, sanoo Tammilehto.
Tammilehto ihmettelee, miksi sisäilmaongelmista täytyy Suomessa niin kovasti kiistellä.
– Miksi kukaan ei herää ja nosta kissaa pöydälle? Jos kerran on selvästi olemassa sellaisia mikrobeja, joiden vaikutuksesta monilla alkaa neurologiset oireet välittömästi ja on sellaisia paikkoja, joissa tulee astmaoireet heti, niin miksi siitä ei välitetä, Tammilehto kysyy.
Lääkäri: Pysyvistä sairauksista pitää päästä eroon – ja se on viranomaisten vastuulla
Saija Hyvönen pitää kätilöitä koskevan tutkimuksensa tuloksia merkittävinä, mutta hänen mukaansa samanlaisia tutkimuksia täytyy toistaa. Häneltä itseltään on tulossa nyt julkaistun kätilöitä koskevan artikkelin kanssa samantyyppisiä artikkeleita lähiaikoina.
– Ongelmahan meillä Suomessa on se, että meillä ei tutkita näitä asioista. Vaikka meillä on vaikka kuinka paljon hyvin purkukuntoisia kiinteistöjä, niin meillä ei loppujen lopuksi kukaan tutki, mitä kaikkea siinä oleskelleet ihmiset sairastavat. Sehän tämä meidän järjestelmämme ongelma on, Hyvönen sanoo.
– Viranomaisten pitäisi selvittää sitä, mistä vakavia terveyshaittoja tulee ja mistä ne johtuvat.
Hytönen peräänkuuluttaa Kätilöopiston kaltaisissa tapauksissa viranomaisten vastuuta siitä, että sairastumisia ei unohdeta.
– Sairastumiset pitää ehdottomasti tilastoida niissä tilanteissa, kun selkeästi nähdään, että sairastumisia on ja kun nähdään, että on vakavasta asiasta kyse.
– Sairastumisen mekanismit ovat tiedossa, mutta on vaikeaa mitata sitä ihmisistä. Meidän pitäisi nyt opetella näkemään, mitkä ovat niin vakavia oireita, jotta voimme ennakoida milloin niistä tulee pysyvää haittaa. Niistähän meidän täytyy päästä eroon.
Lääkäri on itse kohdannut monenlaista vähättelyä myös viranomaisten taholta, kun hän puhuu sisäilmaoireista kärsivien puolesta
– Minulle kommentoidaan usein, että ihmisiä ei saa pelotella näillä asioilla, hän sanoo.
Hyvösen näkemyksen mukaan kukaan ei ole huolestunut esimerkiksi siitä, että 21 poliisilla diagnosoitiin muutaman kuukauden sisällä astma.
Kätilöopistosta Hyvönen ei ole aikaisemmin puhunut julkisuudessa, mutta hän on sitä mieltä, että kätilöiden asia pitää tuoda esiin.
Kolme kätilöä aikoo haastaa HUS:in oikeuteen
Kolme kätilöä ehti saada ammattitautidiagnoosin Työterveyslaitoksesta. Nyt he aikovat haastaa työnantajansa eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin oikeuteen siitä, että he ovat sairastuneet työpaikan huonosta sisäilmasta. Asianomistajina ovat kätilöt, mutta sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on sitoutunut maksamaan oikeudenkäyntikustannukset.
Yksi kätilöistä on Marja Lundahl. Hänen astmaoireitaan alettiin tutkia HUS:n työterveydessä vuonna 2012, astmadiagnoosin hän sai vuonna 2015 ja ammattitaudiksi se luokiteltiin vasta Kätilöopiston sulkemisen jälkeen vuonna 2018.
– Kätilöopistosta oli otettu mikrobinäytteitä jonkin verran vuosien varrella, mutta ei riittävästi, koska on hyvin tarkkaa millä perusteilla ammattitautiluokitus pystytään myöntämään. Kun Kätilöopisto suljettiin, sieltä otettiin mikrobinäytteet, joiden perusteella ammattitauti voitiin todeta takautuvasti, Lundahl kertoo.
Lundahl kertoo, että haastehakemusta ei ole vielä jätetty, vaan pari vuotta on mennyt erilaisten todistusten, sairaskertomusten, vakuutusasiakirjojen ja muiden dokumenttien hankkimiseen ja toimittamiseen asianajajalle.
– Me emme elä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa voitaisiin määrätä hintalappu työnantajalle menetetystä terveydestä, vaan kaikki pitää selvittää todella tarkkaan, hän kertoo.
Lundahl ehti työskennellä vuoden Naistenklinikalla, josta hän joutui lähtemään pahentuneen astman takia lääkärintodistus mukanaan. Nyt hän on opintovapaalla, joka loppuu kesällä. Lundahlin mukaan työnantaja eli HUS ei voi tarjota hänelle kätilön paikkaa ja on sanonut, ettei sillä ole tarjota hänelle puhtaita työtiloja. HUS ei kommentoi yksittäisen työntekijän asioita.
HUS ei Ylen pyynnöstä huolimatta kommentoi myöskään mahdollista oikeuskäsittelyä muutoin kuin vahvistamalla, että se ei ole saanut vielä haastetta kätilöiltä.
Aiemmin sairaanhoitopiiri on kommentoinut Ylelle, että se teki päätöksen sairaalan sulkemisesta heti kun sairaalan vakava terveysriski paljastui.
Juttua muokattu 29.1. 2020 kello 16.03.: Kätilöopisto suljettiin yli kaksi vuotta sitten, ei kolme vuotta sitten, kuten jutussa alun perin luki. Oirekysely tehtiin vuoden 2018 alussa, ei vuoden 2017 alussa, kuten jutussa alun perin luki.
Lue myös:
HUS luopuu Kätilöopistosta kokonaan – sisäilmaongelmat sulkevat Suomen suurimman synnytyssairaalaan
Naistenklinikalla kiireellisiä sisäilmaongelmia – Henkilöstö syyttää HUSia tiedon pimittämisestä