Joulukuun alussa Kashmirissa asuvia henkilöitä alkoi kadota Whatsappin ryhmäkeskusteluista. Facebookin omistama sovellus oli alkanut sulkea kashmirlaisten käyttäjätilejä, koska ne olivat olleet käyttämättöminä neljän kuukauden ajan.
Whatsapp-tilien hiljeneminen ei johtunut siitä, että kashmirlaiset olisivat kollektiivisesti päättäneet vaihtaa viestisovellusta. He eivät vaan olleet päässeet käyttämään Whatsappia, tai mitään muutakaan sovellusta, neljään kuukauteen.
Intian hallinto katkaisi puhelin- ja nettiyhteydet Pakistanin rajalla sijaitsevasta Kashmirin osavaltiosta elokuun alussa. Juuri ennen yhteyksien katkaisua Intian hallitus oli kumonnut muslimienemmistöisen Kashmirin erityisaseman, joka takasi alueelle laajan itsehallinnon.
Intia perusteli netin pimentämisen turvallisuussyillä. Hallituksen mukaan katkon tarkoituksena oli estää disinformaation leviäminen ja aseellisten iskujen suunnittelu.
Verkkoyhteyksien myötä katkesi kuitenkin myös kashmirlaisten mahdollisuus tavalliseen elämään.
Juna vie internetin luo
Kashmirlaiset ovat viime vuosina tottuneet Intian tekemiin nettikatkoksiin. Koskaan aikaisemmin yhteydet eivät kuitenkaan ole olleet alhaalla näin kauaa. Pian puoli vuotta kestänyt katkos on pitkäaikaisin demokraattisen valtion suorittama verkkokatkos maailmassa.
Verkkoyhteyksien katkaiseminen tarkoittaa nykymaailmassa käytännössä alueen eristämistä muusta maailmasta. Samalla se vaikeuttaa paikallisten ihmisten arkea huomattavasti.
Internetin ollessa poikki Kashmirissa ainoaksi maksuvälineeksi on jäänyt käteinen. Sen hankkiminen ei ole helppoa, koska pankkiautomaatit vaativat verkkoyhteyden toimiakseen.
Katkoksen aikana paikalliset pankit ovat keskittyneet ainoastaan käteisnostoihin. Laskujen maksaminen tai talletusten tekeminen ei ole onnistunut. Tämä vaikuttaa erityisesti pieniin yrityksiin, joista moni on joutunut laittamaan lapun luukulle.
Verkkoyhteyksien puuttuminen näkyy myös kauppojen hyllyillä. Kauppiaiden tilaukset viivästyvät, koska niitä ei voi tehdä helposti verkossa. Sama koskee apteekkeja.
Aamuisin Kashmirin pääkaupungin Srinagarin rautatieasema täyttyy ihmisistä, jotka matkustavat useita tunteja läheisiin kaupunkeihin, joissa internet vielä toimii. Opiskelijat matkustavat ilmoittautuakseen tentteihin, vanhemmat matkustavat ottaakseen yhteyttä lapsiinsa, työttömät matkustavat löytääkseen töitä.
Yhteydet avattiin etananopeuksilla
Kolme viikkoa sitten Intian korkein oikeus määräsi hallituksen tarkastelemaan Kashmirin internetin sulkemista koskevaa päätöstään. Tuomarit huomauttivat, että pitkittynyt katkos loukkaa ihmisten ilmaisunvapautta.
Intia oli jo aiemmin joulukuussa palauttanut puhelinyhteyksiä ja kiinteän verkon yhteyksiä alueelle. Tämä tarkoitti lähinnä sitä, että sairaaloiden ja pankkien kaltaiset toimijat saivat edes jonkinlaisen yhteyden ulkomaailmaan. Suurin osa kashmirlaisista käyttää mobiilinettiä, joten yhteyksien palauttamisesta huolimatta noin 7 miljoonaa kashmirlaista oli yhä ilman internetyhteyttä.
Viime viikonloppuna Intia ilmoitti höllentävänsä kashmirlaisten pääsyä internetiin. Hallitus kertoi avanneensa mobiiliverkkoja ja poistaneensa 301 internetsivua estolistaltaan. Nyt kashmirlaisilla on pääsy esimerkiksi Netflixin, Amazonin tai New York Timesin verkkosivuille. Sosiaaliset mediat ovat yhä estolistalla.
Tosin tällä hetkellä mobiiliverkko toimii Kashmirissa 2G-nopeuksilla. Tämä käytännössä on sama asia kuin ei verkkoyhteyttä laisinkaan. Ainakaan Netflixistä on 2G-verkon yli turha yrittää katsoa mitään.
Intia on luvannut avaavansa pääsyn uusille sivuille lähipäivänä.
Internetin rajoittaminen maksaa miljardeja
Internetin pimentämisestä on tullut Intialle tapa. Internetin alasajoja tilastoivan Software Freedom Law Center (SFLC) -järjestön mukaan Intia on viimeisen kahdeksan vuoden aikana katkaissut hallitsemalla alueellaan internetyhteydet lähes 400 kertaa. Lähes puolet katkoista on kohdistunut juuri Kashmirin alueelle.
Intian hallitus on perustellut internetyhteyksien katkaisut milloin yleisellä järjestyksellä, milloin kansallisella turvallisuudella. Syyksi on kelvannut myös tenteissä lunttaamisen estäminen.
Intian hallitus nojasi pitkään vuonna 1885 säädettyyn sähkeitä koskevaan lakiin. Vuonna 2017 voimaan tulleen teletoimintaa koskevan lain myötä Intian hallitus sai modernimman tuen toiminnalleen. Uudessa laissa viranomaiset saivat oikeuden katkaista verkkoyhteydet hätätilanteissa. Vuosittaisten katkosten määrä kasvoi heti 79:stä 134:ään. Viime vuonna SFLC tilastoi 106 katkosta.
Jatkuvalla internetyhteyksien katkomisilla on kuitenkin kova hinta. Vuosien 2012 ja 2017 välillä tehtyjen katkosten arvioidaan maksaneen Intialle yli 3 miljardia dollaria. Jokainen katkos heikentää teknologiaan pohjautuvan elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksia.
Työkalu autoritääristen hallintojen pakissa
Huomattavasta hintalapusta huolimatta yhä useampi valtio katsoo verkkoliikenteen estämisen olevan ratkaisu milloinkin mihinkin ongelmaan. Ilmiö sai alkunsa Egyptissä vuonna 2011, kun maan hallinto sulki lähes koko internetin diktaattori Hosni Mubarakin vastaisten mielenosoitusten kiihtyessä.
Arabikevään levitessä Lähi-idässä, myös internetliikenteen estotoimet levisivät autoritäärisestä hallinnosta toiseen. Pian Egyptin jälkeen samoja keinoja käytettiin Libyassa ja Syyriassa.
Kehitys huomattiin YK:ssa. Kesäkuussa 2016 järjestö määritti internetyhteyden ihmisoikeudeksi. Monet maat, mukaan lukien Intia, Venäjä, Kiina ja Saudi-Arabia, vastustivat YK:n ratkaisua.
YK:n julistuksesta huolimatta internetin katkaisemisesta on tullut yleinen työkalu maiden hallinnoille. Digitaalisia oikeuksia puolustava Access Now -järjestö tilastoi vuonna 2018 yhteensä 196 internetin alasajoa.
Iran onnistui eristämään itsensä muusta maailmasta
Samalla kun verkkoliikenteen rajoittaminen yleistyy, keinot yhteyksien katkaisemiseen kehittyvät. Syksyllä Iran onnistui katkaisemaan internetyhteydet ulkomaailmaan viikon ajaksi. Katkoksen aikana maan sisäiset yhteydet toimivat melko normaalisti.
Iran oli yrittänyt vastaavaa eristäytymistä jo edellisenä vuonna, mutta tuolloin katkoksesta muodostui katastrofi, joka jouduttiin lopettamaan jo puolen tunnin jälkeen. Nyt maa osoitti, että sen halal-net voi toimia.
Iran on ottanut mallia Kiinasta, joka on rakentanut palomuurin internetinsä ympärille. Kiina vie tällä hetkellä verkko-osaamistaan kovaa vauhtia muualle Aasiaan ja Afrikkaan digitaalisen silkkitie -hankkeen nimissä. Verkkoyhteyksien lisäksi kaupan päälle tulee usein keinot rajoittaa internetliikennettä.
Lue myös: