Erot kuntien verotuksessa ovat revenneet suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin, ja kuntien välisen verokuilun odotetaan jatkavan syventymistään lähivuodet.
Käytännössä verokuilu tarkoittaa sitä, että keskituloinen pariskunta maksaa kalleimman kuntaveron kunnassa lähes viisi tuhatta euroa enemmän veroja vuodessa verrattuna siihen, että asuisi halvimman verotuksen kunnassa.
Veroero kasvoi entisestään tänä vuonna, kun keskipohjalainen Halsua teki kuntaverojen Suomen ennätyksen ja nosti veroprosenttinsa 23,5:een. Kertakorotuksen suuruuskin on ennätystasoa: veroprosenttia nostettiin kertamätkäisyllä 1,5 prosenttiyksikköä. Myös Mikkelissä veroprosenttia nostettiin yhtä paljon.
Tämän jutun lopussa olevasta listasta näet, kuinka suureksi ero omassa kunnassasi kasvaa, kun sitä verrataan kevyimpään verottajaan.
Verokuilu syvenee entisestään
Kuntien väliset veroerot ovat kasvaneet vuosien mittaan ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että sama suunta tulee jatkumaan vielä pitkään. Siihen vaikuttaa tiukan kuntatalouden lisäksi se, että nyt nähdyt kovat kertakorotukset näyttävät mallia muillekin.
Punakallio uskoo, että Halsuan ja Mikkelin korotusten jälkeen muiden kuntien on "helpompi tulla perässä".
Yhden prosenttiyksikön korotukset ovat suhteellisen tavallisia, mutta puolentoista prosenttiyksikön korotuksiin kunnat uskaltautuvat harvoin. Pelkona on, että kallis veroprosentti karkottaa varsinkin keski- ja hyvätuloisia kuntalaisia naapurikuntiin.
Valitse: halvat verot tai halpa asuminen
Raskas tai kevyt verotus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa, Punakallio muistuttaa.
Hänen mukaansa asumiskulut vaikuttavat ostovoimaan enemmän kuin kuntaveron erot. Esimerkiksi muuttopäätöksissä kuntavero ei yleensä ole ainakaan tärkein vaikuttaja.
Asumisen ja vuokrien kalleus huolestuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia ja siksi ne ovatkin pyrkineet välttämään veronkorotuksia.
Punakallio arvioi, että verokuilu kuntien välilä jatkaa leventymistään.
Kehitys on kuitenkin hidastumassa, sillä monessa kunnassa nähdään jo, että veroprosentin nostaminen ei juuri tuo lisää rahaa kassaan. Syynä on se, että kuntaveroa ei makseta lainkaan, jos vuositulot jäävät alle 15 600 euroon. Veroprosentin nostamisen vaikutus on sitä pienempi, mitä enemmän kunnassa on pienituloisia.
Esimerkki: keskituloinen pariskunta
Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laskelmassa on käytetty esimerkkinä pariskuntaa, jonka tulot edustavat suomalaista palkansaajien mediaania. Laskelman tarkemmat tiedot ovat jutun lopussa.
Kuntaveron suuruudella on huomattava vaikutus maksettuihin veroihin. Keskituloinen palkansaaja maksaa keskimääräisillä kunnallisveroprosenteilla noin 6 700 euroa kunnallisveroa ja valtion tuloveroa noin 430 euroa.
Katso tästä kuinka paljon enemmän keskituloinen pariskunta maksaa veroja sinun kunnassasi verrattuna kevyimpään verottajaan
Kerro jutun lopussa olevassa keskustelussa, vaikuttaako kuntavero päätökseesi asuinpaikasta.
Taulukkoa ladataan
Listalla on otettu huomioon valtionverotus ja sosiaalivakuutusmaksut sekä kunta- ja kirkollisvero. Kirkollisvero vaihtelee 1,0-2,0 prosentin välillä.
Naisella tulot ovat 37 308 ja miehellä 44 843 euroa vuodessa, jolloin kotitalouden vuositulot yhteensä ovat 82 151 euroa.
Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten vuoden 2018 mediaanipalkoista, joita on korotettu arvioidun ansiotason nousun mukaan: 2,5 % vuonna 2019 ja 3,0 % vuonna 2020 . Kuukausiansiot ovat 2 985 € ja 3 587 € vuonna 2020. Vuositulo yhteensä on palkka lomarahoineen eli 12,5 kk x kuukausipalkka.
Sosiaalivakuutusmaksut sisältävät sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun sekä alle 53-vuotiaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun.