Lappeenrannan Pikisaaressa sijaitsevan taloyhtiön lämmönjakohuoneessa maalämpöpumpun kompressori siirtää maasta saatua lämpöä talon lämmitysjärjestelmään. Taloyhtiö luopui kaukolämmöstä puoli vuotta sitten.
– Hintaero on 24 000 euroa vuodessa, eli onhan kyseessä aika mittava säästö. Sillä säästöllä me rahoitamme koko energiaremontin, laskee Asunto Oy Kotivalkaman hallituksen jäsen Vesa Tikkanen.
Maalämmön lisäksi taloyhtiö ottaa talteen lämpöä poistoilmasta. Kesällä oma aurinkovoimala alkaa tuottaa sähköä järjestelmien pyörittämiseen.
Moni muukin taloyhtiö pohtii, miten selviytyä kasvavista kaukolämpö- ja sähkölaskuista. Viime vuonna Suomessa tapahtui selvä muutos maalämpöjärjestelmien rakentamisessa.
Peräti 9 000 uutta järjestelmää otettiin käyttöön, ja esimerkiksi uusista omakotitaloista jo joka toisen lämmitysmuodoksi valitaan maalämpö. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry laskee maalämpöjärjestelmiä olevan käytössä Suomessa jo 150 000.
Maasta runsaasti ilmaista energiaa erityisesti Kaakkois-Suomessa
Geologian tutkimuskeskus GTK on julkaissut kartan, josta näkee, missä päin Suomea ovat parhaimmat mahdollisuudet hyödyntää maaperästä saatavaa lämpöä. Sen mukaan kannattavimpia maalämpöinvestoinnit ovat eteläisen Suomen rannikkoseudulla, Ahvenanmalla ja erityisesti hyvin lämpöä johtavalla rapakivialueella Kaakkois-Suomessa.
– Ehdottomasti itse miettisin maalämpöä Kaakkois-Suomen alueella. Siellä selvitään lyhyemmillä kaivoilla ja saadaan korkeampia lämpötiloja maankamarasta irti. Samalla lämpöpumppu toimii paremmalla hyötysuhteella, laskee ryhmäpäällikkö Nina Leppäharju Geologian tutkimuskeskus GTK:sta.
Kaukolämpöyhtiöt miettivät uusia liiketoimintamalleja
Maalämpöjärjestelmien sekä erilaisten lämpöpumppujen lisääntyminen näkyy jo perinteisten kaukolämpöyhtiöiden tuloksessa. Yhä useampi taloyhtiö luopuu kaukolämmöstä, koska kaukolämmöllä ja maalämmöllä tuotetun lämpöenergian välinen hintaero on kasvanut.
– Maalämpöpumpuilla lämmön hinta jää usein 40 euroon megawattitunnilta. Se on puolet alhaisempi kuin kaukolämmöllä, sanoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä.
Varsinkin pienten kaukolämpöyhtiöiden on vaikea myydä energiaa kilpailukykyiseen hintaan, kun rasitteena on lisäksi laaja kaukolämpöverkosto, joka rapistuu ilman jatkuvaa kunnossapitoa.
Taloyhtiöiden kiinnostusta siirtyä maalämmön käyttäjiksi lisää se, että järjestelmän voi hankkia ilman suuria investointeja erityisellä palvelumallilla. Siinä myyjäyritys hankkii järjestelmän ja laskuttaa taloyhtiötä maalämpöpumpun tuottamasta energiasta, kuten kaukolämpöä myynyt yritys aiemmin.
Järjestelmä tulee maksetuksi kauko- ja maalämmön hinnanerotuksella ja sopimuksen päättyessä järjestelmä siirtyy taloyhtiön omistukseen.
Myös monet perinteisistä energiayhtiöistä ovat alkaneet tutkia, voisivatko ne myydä paikallisesti tuotettua lämpöä yhdelle tai useammalle asiakkaalle. Se vähentäisi tarvetta ylläpitää kallista kaukolämpöverkkoa.
– Isompia alueellisia ratkaisuja voidaan tehdä maalämpöön pohjautuen. Yhä enemmän olemme menossa siihen suuntaan, pohtii Nina Leppäharju GTK:sta.
Samalla energiayhtiö varmistaa, että asiakassuhde säilyy vuosikymmeniä.
Kysyntäjousto sammuttaa lämpöpumppuja
Lämpöpumppujen käytön lisääntyminen näkyy sähkön kulutuksen kasvuna. Lähivuosina tulee tarpeen säädellä sähköverkon tehontarvetta, jolloin kulutushuipun aikana järjestelmiä joudutaan pysäyttämään.
– Alueellista tai paikallista lämpöä tekevät energiayhtiöt olisivat hyviä kumppaneita kulutushuippujen hallintaan, pohtii toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä.
Lämpöpumput tuottaisivat enemmän energiaa halvan sähkön tunteina, jolloin voisivat varastoida lämpöä esimerkiksi vedenvaraajiin. Vastaavasti sähkön hinnan noustessa lämmitys voisi säätyä pienemmälle.
Mikäli sähköverkko olisi ylikuormittumassa, lämpöpumppuja voitaisiin pysäyttää internetin kautta. Tuolloinkaan asunnot eivät ehtisi viilentyä, sillä lämpöä on varastoituneena varaajien lisäksi myös talon rakenteisiin.
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen arvion mukaan kysyntäjouston piiriin kytkettävien lämpöpumppujen sähköteho on jo noin 1 400 megawattia ja lämpöteho yli 4 000 megawattia.
Uusiutuvasta energiasta myyntivaltti taloyhtiölle
Lappeenrantalaiselle taloyhtiölle maalämpöön, poistoilman lämmön talteenottoon sekä aurinkosähköön siirtyminen on myös imagokysymys. Energiaremontti on jo nostanut asuntojen hintoja.
– Meidän talostamme on myyty muutamia asuntoja energiaremontin jälkeen, ja hinnat ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin muualla Lappeenrannassa, sanoo puheenjohtaja Tapio Saarelainen Asunto Oy Lappeenrannan Kotivalkamasta.
Saarelaisen mukaan yhtiövastike pysyy lähivuodet vakaana, koska energiaremontista syntyvällä säästöllä voidaan rahoittaa talon kunnostusta ja parinkymmenen vuoden kuluttua odottavaa kallista linjasaneerausta eli vesi- ja viemärijohtojen kunnostamista. Taloyhtiö laskee maksaneensa energiaremontin takaisin kuudessa vuodessa.
– Tarkoitus on pitää kerrostalo siinä kunnossa, että ihmiset viihtyvät täällä ja että tästä tehdään kiinnostavin kerrostalokohde Lappeenrannan alueella, sanoo Asunto Oy Lappeenrannan Kotivalkaman hallituksen puheenjohtaja Tapio Saarelainen.