EU:n ja Turkin välinen sopimus pakolaisten pitämisestä Turkissa on käytännössä kuopattu, vain vuotta ennen kuin sen piti virallisestikin päättyä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti kaksi viikkoa sitten, että hän ei enää estä Turkissa olevia pakolaisia matkaamasta Eurooppaan.
Mikä sopimus EU:n ja Turkin välillä on?
EU-hallitusten ja Turkin kiireessä kyhäämä miljardien eurojen sopimus laadittiin vuonna 2016 siirtolaiskriisin huipulla.
Lue uutisjuttu vuodelta 2016: EU:n ja Turkin pakolaissopimusta rustataan kiireellä – arvostelusta huolimatta.
Vuoden 2015 lopulla EU:ssa oli oivallettu, että Kreikan ja Turkin välistä rajaa eli EU:n ulkorajaa ei saada nopeasti pitäväksi. Rajan yli pääsi helposti Eurooppaan hakematta turvapaikkaa Kreikasta.
Vuonna 2015 Välimeren yli tuli noin miljoona turvapaikanhakijaa, joista suuri osa oli syyrialaisia.
Kriisi sai EU:n hallitukset lopulta sopimuksella käynnistämään siirtolaisten uudelleensijoittamisohjelman Turkin hallituksen kanssa. Sovittiin, että EU tukee Turkin ponnisteluja miljardeilla euroilla.
Sopimuksella saatiin Egeanmeren yli Kreikkaan saapuvien ihmisten määrä jyrkkään laskuun. Komission 2019 maaliskuussa tekemän raportin mukaan EU:n rajoille saapui kolme vuotta sopimuksen solmimisen jälkeen vain kolme prosenttia vuoden 2015 siirtolaismäärästä.
Euroopan parlamentissa jäsenmaiden neuvotteluja seuranneen mepin Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mielestä kyse ei ollut varsinaisesti "EU-sopimuksesta", koska komissio ei tehnyt esitystä eikä parlamenttia kuultu. Jäsenmaat sopivat sisällöstä keskenään, ja huolellinen valmistelu puuttui.
– Sopimus syntyi nopeasti, jäsenmaiden tahdosta. Se on ihan ymmärrettävää, mutta siinä mokattiin, että sopimus vei asian pois pöydältä, Kumpula-Natri sanoo.
Jos parlamentti olisi päässyt vaikuttamaan, sopimuksessa olisi hänen mielestään esimerkiksi otettu kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet paremmin huomioon.
Mikä meni pieleen?
Euroopan rajoille saapuvia pakolaisia käännytettiin sopimuksen perusteella takaisin ja sijoitettiin Turkkiin. EU lupasi Erdoğanille ottaa vastavuoroisesti noin 70 000 pakolaista Turkista.
Käteisrahaa EU lupasi antaa Turkille kuusi miljardia euroa sotaa pakenevien ihmisten asuttamiseen. Rahoja ei ole maksettu suoraan Turkille vaan erilaisiin hankkeisiin kolmansille osapuolille.
EU ja Turkki ovat olleet viime aikoina erimielisiä siitä, kuinka paljon summasta on oikeasti maksettu.
Turkkilaiset ovat pitkään syyttäneet EU-maita siitä, että nämä eivät ole täyttäneet lupaustaan Turkissa olevien pakolaisten ottamisesta vastaan. Erdoğanin mukaan EU ei ole sen paremmin pitänyt lupaustaan viisumien saannin helpottamisestakaan.
Turkkia ärsyttää lisäksi se, että EU ei ole maksanut lupaamiaan rahoja suoraan hallitukselle vaan kolmansille osapuolille noin sataan erilaiseen hankkeeseen.
Pakolaissopimuksen oli tarkoitus antaa EU:lle aikaa hengähtää ja luoda kunnollinen turvapaikkajärjestelmä. Kun jäsenmaiden kesken ei ole onnistuttu löytämään yksimielisyyttä, EU on jäänyt Erdoğanin uhkausten armoille.
EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) arvosteli sopimusta puheenvuorossaan parlamentissa heti tuoreeltaan vuonna 2016. Hänen mielestään esimerkiksi viisumivapauden ja Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen kytkeminen osaksi pakolaissopimusta oli virhe. Se olisi pitänyt käsitellä erillisenä kysymyksenä.
– Pitäisi sopia erikseen siitä, mitä tehdään ulkorajoilla, ja sopia erikseen viisumivapaudesta ja jäsenyysneuvotteluista. Nyt Erdoğanille annettiin liikaa pelimerkkejä EU:n kiristämiseen, Virkkunen sanoo.
Miten yhteistyön käy?
Syyrian sodan yltyessä Erdoğan on varoitellut EU:ta vuosien varrella useasti, että hän avaa uudelleen rajat Eurooppaan.
Runsas viikko sitten Erdoğan viimein toteutti uhkauksensa, ja sittemmin Turkin ja Kreikan väliselle maarajalle on saapunut tuhansia uusia siirtolaisia.
Kreikan otteet ovat koventuneet päivä päivältä. Viime sunnuntaina Kreikka päätti keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi ja lähettää rajoilleen joukkoja siirtolaisten tulon estämiseksi.
Suurin osa EU:hun uudelleensijoitettavista turvapaikanhakijoista on jumissa Kreikan saarilla. Turkissa taas on 4,1 miljoonaa pakolaista.
Erdoğanin uhkailu rajojen avaamisesta Eurooppaan on myrkyttänyt suhteita EU-hallituksiin jo pitkään.
Jo ennen tilanteen tulehtumista tällä viikolla EU on kuitenkin kertonut haluavansa jatkaa sopimusta Turkin kanssa. EU-hallitukset ja -komissio ovat myös pidättäytyneet syyttämästä Turkkia suoraan sopimuksen rikkomisesta viime päivinä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi alkuviikosta, että EU on valmis tehostamaan neuvotteluja Ankaran kanssa ja keskustelemaan siitä, "missä tukea voitaisiin tarvita ja mikä on oikea perusta vuoropuhelun aloittamiselle".
EU yrittää muodostaa yhteistä kantaa ulkoministerien hätäkokouksessa Zagrebissa perjantai-iltana. Aihe voi nousta myös maaliskuun lopun huippukokouksen asialistan kärkeen.
Saako Turkki lisää EU-rahaa?
Uhkauksistaan huolimatta Turkki haluaa todennäköisesti jatkaa yhteistyötä EU:n kanssa.
Erdoğan yrittänee jatkossa painostaa EU:ta antamaan lisää rahaa suoraan Turkin hallitukselle sen sijaan, että sitä annetaan maassa toimiville järjestöille. Ainakin Saksa kieltäytyy antamasta tukea muille kuin järjestöille.
EU:n kannalta tilannetta hankaloittaa se, että samaan aikaan pitäisi sopia unionin vuosien 2021–2027 budjetin rahoittamisesta. Britannian EU-eron jälkeen unionilla on vähemmän rahaa käytettävissä esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston Frontexin toimintaan.
EU:n parlamentti ja komissio ovat esittäneet, että maahanmuuttoon ja rajavalvontaan laitettaisiin nykyistä enemmän resursseja. Esimerkiksi Suomen budjettiesityksessä viime vuonna ja jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin esityksissä lisävaroja ei ole.
EU ei silti voi antaa sopimuksen Turkin kanssa kaatua kokonaan. Uuden siirtolaiskriisin humanitaariset vaikutukset olisivat valtavat. Tärkeää unionille on kuitenkin laatia uusi yhteistyökuvio tai sopimus niin, ettei näytä siltä, että Eurooppa antaa periksi Turkille.
Von der Leyenin komissio esittelee lähikuukausina ehdotuksen uudeksi maahanmuuttosopimukseksi. Siinä on tarkoitus käsitellä kiistanalaisia kysymyksiä kuten jäsenmaiden vastuunjakoa ja maahanmuuttokiintiöitä.
Niissä jäsenmaiden kannat ovat visusti erillään. Jäsenmaiden keskinäistä vastuunjakoa vastustavat tiukasti etenkin Unkari, Puola ja Tsekki.
Myös lisärahan antamisesta Turkkiin ne ovat täysin eri mieltä.
Lisää aiheesta: