Hallitus on ottanut viime viikkoina käyttöön joukon kovia keinoja poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain perusteella. Tarkoitus on hillitä koronaviruksen leviämistä.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että Suomessa on liikuttu hyvin nopeasti kohti äärimmäisiä ulkorajoja.
Monia toimia ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön koko ankaruudessaan, vaan hallituksella on Rautiaisen mukaan tilaa liikkua kohti voimakkaampia rajoituksia, jos niitä pidetään välttämättöminä.
Millä tavalla päättäjät ovat rajoittaneet suomalaisten liikkumista ja elämää ja mitä hallituksen olisi mahdollista vielä tehdä?
1. Lääkemyyntiin rajoituksia
Ensimmäisten joukossa hallitus antoi kiireellisenä asetuksen, jonka turvin lääkkeiden hamstraamista tai ulosmyyntiä Suomesta voitiin rajoittaa.
Tehty valmiuslain 87. pykälän nojalla.
2. Yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi
Viranomaiset voivat myös ohjata julkiselta puolelta muita kuin koronapotilaita yksityiselle puolelle.
Perustuu valmiuslain 86. pykälään.
3. Hoitotakuuta ei tarvitse noudattaa
Kunnat ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoaikoja eteenpäin. Kunnilla on myös mahdollisuus luopua palvelutarpeen arvioinnista esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Perustuu valmiuslain 88. pykälään.
4. Päiväkodit ovat auki, mutta kotihoitoa suositellaan
Hallituksen käyttöön ottaman valmiuslain 88. pykälän mukaan kunnat voivat luopua vastuusta järjestää päivähoitoa, mutta hallitus päätyi kuitenkin siihen, että lapset on yhä mahdollista viedä päivähoitoon.
5. Lääkäreiden, poliisien ja hoitajien ylityöt voivat paukkua
Työnantaja voi poiketa esimerkiksi sairaaloissa normaaleista lomia ja ylitöitä koskevista rajoituksista, jotta henkilökuntaa olisi tarpeeksi rivissä koronaepidemian edetessä. Valmiuslain 93. pykälä.
6. Hoitoalan työntekijöiden irtisanomisaikoja on pidennetty
Myös tämän pykälän aktivoinnilla on tarkoitus varmistaa, että lääkäreitä ja hoitajia riittäisi kaikissa tilanteissa. Valmiuslain 94. pykälä.
7. Hoitajia voidaan määrätä töihin
Työhön voidaan määrätä jokainen alalle koulutettu hoitaja, ja heitä voitaisiin määrätä hätätilanteessa työhön myös toiselle paikkakunnalle. Työvelvollisuus kaatui kerran tekniseen muotoseikkaan, mutta asiaa koskevan valmiuslain asetus meni eduskunnassa läpi viime viikolla. Valmiuslain 95. pykälä.
8. Koulut sulkivat ovensa
Hallitus määräsi aluehallintovirastot sulkemaan koulut, mutta 1–3. luokkalaisilla säilyy mahdollisuus lähiopetukseen. Koulut ovat siirtyneet pääosin etäopetukseen.
Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin ja osin valmiuslain 109. pykälään.
9. Uusimaa eristetty
Liikkumisen rajoittaminen Uudenmaan ja muun Suomen välillä alkoi lauantain vastaisena yönä. Uudenmaan eristäminen vaati valmiuslain pykälän 118 käyttöönottoa.
10. Yli kymmenen hengen tilaisuudet kielletty
Julkisten kokoontumisten rajoittamista ei tarvinnut tehdä valmiuslain nojalla, vaan se perustuu tartuntatautilakiin. Sen nojalla on myös suljettu museot, kirjastot ja uimahallit.
11. Suomi pani rajat kiinni
Rajanylityspaikkojen sulkeminen ja sisärajatarkastusten palauttaminen toteutettiin rajavartiolain nojalla. EU-johtajat päättivät sulkea unionin ulkopuolisilta.
12. Ravintoloita, yökerhoja ja pubeja suljettu
Ravintoloiden sulkeminen ei onnistunut valmiuslain perusteella, joten hallitus ajoi läpi väliaikaisen lainmuutoksen. Laki ravintoloiden sulkemisesta tuli voimaan maanantaina, mutta hallituksen on vielä annettava oma, tarkentava asetuksensa alueista, joilla sulkeminen on välttämätöntä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.
Osa ravintoloista, yökerhoista ja pubeista noudatti pääministerin vetoomusta ja sulki ovensa ennen lain voimaantuloa. Noutoruuan myynti on edelleen sallittua.
Terveys- ja talousuhkan perusteella voi ottaa yhä uusia keinoja käyttöön
Jos hallitus katsoo lisärajoitukset koronaviruksen taltuttamiseksi tarpeellisiksi, miten pitkälle se voi mennä?
Apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että hallitus pystyy ottamaan valmiuslaista käyttöön uusia tartuntatautiin tai talouskriisiin perustuvia toimivaltuuksia, joita ei ole vielä aktivoitu.
Yksituumainen eduskunta tai enemmistöhallitus pystyy toteuttamaan kaikki toimet, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.
Laki mahdollistaisi lisärajoitukset koulutukseen ja kokoontumisiin
Hallituksen olisi mahdollista puuttua esimerkiksi joukoliikenteen toimintaan valmiuslain 75. pykälän nojalla. Euroopassa junia on käytetty sairaankuljetukseen, mutta Rautiaisen mukaan Suomessa sama voisi onnistua valtion omistajaohjauksen kautta ilman valmiuslakia. Esimerkiksi VR ja Finnair ovat valtionyhtiöitä.
Valmiuslain nojalla olisi mahdollista supistaa vielä lisää velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen ja jopa keskeyttää koulutus sekä lomauttaa opettajat.
Esimerkiksi Saksa on kieltänyt yli kahden ihmisen kokoontumiset, kun Suomessa julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Jos hallitus haluaisi tiukentaa rajoitusta, se onnistuisi Rautiaisen mukaan tartuntatautilain perusteella.
Talouskriisin perusteella voisi säännöstellä tuotteita ja alentaa esimerkiksi eläkkeitä
Valmiuslain työkalut tartuntatautien aiheuttamaan poikkeustilaan ovat Rautiaisen mukaan täsmällisiä, mutta talousuhka avaa laajemman paletin.
Talousperusteilla hallitus voisi puuttua niin yksityisiin markkinoihin kuin sosiaaliturvaankin.
Hallitus voisi puuttua esimerkiksi lainojen korkoihin, talletuksiin, maksuliikenteeseen ja säännöstellä erilaisia tuotteita. Äärimmillään rahoituslaitokset voitaisiin Rautiaisen mukaan velvoittaa lainaamaan valtiolle rahaa.
Hän sanoo, että myös etuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyyspäivärahaa olisi mahdollista alentaa valmiuslain avulla tarvittaessa. Rautiainen korostaa, että kaikkien toimien pitää olla välttämättömiä ja että mitään talousperusteisista toimista ei ole vielä otettu valmiuslaista käyttöön.
"Mikä tahansa välttämätön on mahdollista"
Rautiainen pitää poikkeuksellisen kovana siirtona sitä, että hallitus on siirtynyt jo valmiuslain ulkopuolellekin. Kyse on siitä, että hallitus otti käyttöön perustuslain 23. pykälän saadakseen ravintolat suljettua.
Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana.
– Hallitus avasi viimeisen hätäluukun, jonka jälkeen tällä työkalulla kaikki välttämättömät muutokset myös valmiuslain ulkopuolella ovat mahdollisia, Rautiainen sanoo.
– Nyt kun se on lähtökohtaisesti avattu, ja perustuslakivaliokunta on sen sallinut, sen mekanismin kautta mikä tahansa mikä on välttämätöntä on mahdollista.
Rautiainen sanoo, että päätöksille asettavat ulkorajat tällä hetkellä enää Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.
Hän olisi pitänyt parempana vaihtoehtona tartuntatautilain muuttamista, jolloin perustuslain 23. pykälään ei olisi välttämättä tarvinnut vielä turvautua.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.
Lue lisää:
Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä
Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali