Täysperävaunurekkojen virta soljuu kohtalaisen tasaisena Helsingin Vuosaaren satamaan ja sieltä pois.
Koronaviruspandemian vaikutukset näkyvät Suomen viennin ja tuonnin tärkeässä hermokeskuksessa yllättävän vähän. Sataman rahtiliikenneyksikön johtajan Jukka Kallion mukaan tuonti on suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta viennissä laskua on jonkin verran. Siihenkin tärkein syy on alkuvuoden paperi- ja metsäteollisuuden lakkojen heijastukset.
– Pientä alenemaa tosiaan on niistä lakoista johtuen ja toki koronallakin jonkinnäköinen vaikutus tähän on, Kallio sanoo.
Hän arvioi kontteja olevan sataman kentällä nyt hieman keskimääräistä enemmän, ja tämä johtuu viennin hidastumisesta. Kun koronaviruksen vaikutus alkoi näkyä Kiinassa tammikuussa, isot valtamerivarustamot karsivat konttilaivaliikennettä Kiinan ja Euroopan välillä.
– Nyt täällä on kentällä aika paljon tavaraa, koska sitä ei saada rullaamaan kaukoitään ihan samalla tavalla kuin normaalisti. Tehtaathan meillä kuitenkin pyörivät täyttä häkää ja tavaraa syntyy.
Jos tuotanto toimii normaalisti, mutta vienti ei vedä, tuotettu tavara jää johonkin makaamaan. Tätä tilannetta Kallio kollegoineen seuraa tiiviisti muun muassa Satamaliiton ja European Sea Ports Organisationin kautta.
– Vaikka Eurooppa on monin paikoin seis, tavara kuitenkin liikkuu ja se on meidän elinehto. Nythän on merkkejä myös siitä, että Kiina alkaa toipumaan tilanteesta, ja kyllä sinne sitten taas tavaraa menee.
Yli 14 miljoonaa tonnia vuodessa
13-kerroksisen Gatehouse-toimistokerrostalon näkötasanteelta saa yhdellä silmäyksellä käsityksen Vuosaaren sataman toiminnan mittakaavasta. Konttipinot ovat paikoin valtavia ja rekkoja ja erilaisia satamanostureita vilisee joka puolella.
Helsingin satama on Suomen tuonnin suurin yleissatama. Sen kautta kuljetettiin ulkomaanliikenteessä vienti ja tuonti yhteenlaskettuna 14,4 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2019.
Sataman viennistä noin 60 prosenttia on metsäteollisuuden tuotteita. Joka vuorokausi Vuosaareen tulee viisi tavarajunaa, joista kaksi tuo selluloosaa Äänekoskelta.
Sataman porttien läpi kulkee 12 000–13 000 rekkaa viikossa ja laivoja käy satamassa noin kymmenen joka päivä.
Kallion mukaan sataman tuonnista 70 prosenttia, jopa hieman ylikin, on päivittäistavarakaupan tuotteita. Esimerkiksi banaaneja tulee noin 5 000 konttia vuodessa. Tämä luo myös uskoa siihen, että virustilanteesta huolimatta satamassa riittää vilinää.
– Kyllä täällä autot pysyvät liikkeellä ja näinhän se on myös muualla Euroopassa. Me kaikki tarvitsemme päivittäistavarakaupan tuontia.
Tallinnan-laivat kuljettavat nyt pelkkää rahtia
Hallituksen asettama matkustamiskielto ja maan rajojen sulkeutuminen ovat lopettaneet lähes kaiken laivamatkustajaliikenteen Suomessa. Kallion mukaan Vuosaareen tulee silti edelleen lauttoja Saksan Travemündesta, mutta matkustajia on kyydissä vain vähän.
– Esimerkiksi viime perjantaina sieltä tuli suunnilleen 20 henkilöautoa.
Tiistaiaamuna hallitus antoi suosituksen, että Ruotsista, Virosta ja Saksasta Suomeen liikennöivät laivayhtiöt lopettavat viimeisenkin jäljellä olevan henkilöliikenteen lipunmyynnin ensi lauantaina eli 11. huhtikuuta.
Matkustajaliikenteen lähes täydellinen pysähtyminen tarkoittaa Helsingin Sataman liikevaihdolle välitöntä ja merkittävää pudotusta. Noin puolet sataman liikevaihdosta tulee matkustajaliikenteestä.
Nyt useat matkustajalautat kulkevat Suomesta Viroon ja Ruotsiin kuljettaen pelkkää rahtia. Tämän rahtiliikenteen merkitys on suuri: laivat vievät ja tuovat muun muassa elintarvikkeita, lääkkeitä sekä kulutustavaroita. Toiminta ei ole kannattavaa ilman matkustajia, ja siksi Huoltovarmuuskeskus tukee varustamoja taloudellisesti koronakriisin keskellä.
– Nyt kun sieltä ovat matkustajat jääneet pois, niin rahtiliikenteen tuottamat tulot eivät riitä kattamaan edes laivojen operoinnista koituvia kustannuksia. Ja koska näillä matkustaja-autolautoilla on rahdille suuri merkitys, olemme päätyneet siihen, että niiden kulkemista pitää tukea siten, että niiden juuri ja juuri kannattaa ajaa niitä linjoja, mitä ne ovat tähänkin asti ajaneet, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Sauli Savisalo.
Iso osa etätöissä
Vuosaaren satama-alue työllistää noin kaksi tuhatta työntekijää kymmenien eri yritysten kautta. Joukossa ovat rekkakuskit, satamaoperaattorit, logistiikkaoperaattorit, huolintaliikkeet ja monet pienemmät toimijat.
Jukka Kallio tekee monien muiden tavoin pääosin etätyötä, mutta merikontteja ei voi kotisohvalta siirrellä. Siksi sataman nosturi- ja rekkaliikenne käy edelleen vilkkaana. Kallio haluaa korostaa satamien merkitystä poikkeusolojen keskellä.
– Satamiahan tavallisesti kritisoidaan paljon, meidän sijainteja ja liikennemääriä ja niin edelleen. Mutta tällaisessa tilanteessa sen todella huomaa, kuinka paljon tätä toimintaa oikeasti tarvitaan.
Juttua on muokattu 8.4. klo 15. Korjattu sanamuotoa jutun alussa muotoon "Suomen tuonnin ja viennin tärkeä hermokeskus". Hamina-Kotka-satama on vuosittaisella tavaramäärällä mitattuna Helsinkiä suurempi.