Entistä paljon vakavamman koronavirusepidemian uhka ei ole ohi. Vaikka tartuntojen määrän kasvu on taittunut, rajoitusten merkittävä höllentäminen johtaisi räjähdysmäisesti leviävään epidemiaan Suomessa.
Näin sanoo joukko suomalaistutkijoita, jotka ovat tehneet uuden mallinnuksen epidemiasta.
– Ei kannata ajatella, että pahat ajat on nyt nähty, sanoo tutkijaryhmän jäsen Jouni Tuomisto.
Tuomisto työskentelee johtavana tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä, mutta on tehnyt mallinnusta osana riippumatonta tutkijaryhmää. Sen näkemys on huomattavasti synkempi kuin THL:n.
Ryhmään kuuluu tutkijoita THL:n lisäksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä ohjelmistokehittäjiä yrityksistä.
Heidän tavoitteenaan oli luoda malli, jonka avulla Suomen johto voisi tehdä päätöksiä epidemian hoidosta aikaisempaa tarkemmin.
Tutkijoiden mukaan hidastaminen ei riitä
Tähän asti Suomessa on vasta otettu aikalisä taistelussa koronavirusta vastaan vähentämällä ihmisten välisiä kontakteja. Tutkijoiden mukaan on silti yhä mahdollista, että koronaepidemia voi ryöpsähtää Suomessa jopa pahemmaksi kuin Italian synkimmillä alueilla.
Tutkijaryhmä pelkistää Suomen valintatilanteen epidemian hoidossa nyt kahteen skenaarioon: joko epidemiaa vain hidastetaan tai se yritetään pysäyttää kokonaan.
Jos epidemiaa pyritään vain hidastamaan, koronaviruksen eteneminen jatkuu vääjäämättä. Silloin virus voisi simulaation mukaan surmata vuoden kuluessa pelkästään Uudellamaalla 6 000 ihmistä ja koko Suomessa moninkertaisen määrän ihmisiä.
Vaihtoehtona on epidemian pysäyttäminen rajuilla toimilla.
Tässä skenaariossa ihmisten lähikontaktien määrän ei anneta nousta nykytasolta ja tartuntaketjut jäljitetään nykyistä paljon paremmin.
Silloin epidemia hiipuisi viimeistään syksyllä, ja kuolleiden määrä esimerkiksi Uudellamaalla voisi simulaation mukaan jäädä noin 600:aan. Se olisi kymmenesosa siitä, mitä laajemmassa epidemiassa kävisi.
Tutkijoiden mukaan koronaviruksen uhan kanssa joudutaan joka tapauksessa elämään pitkään siitä huolimatta, minkä tien Suomi valitsee.
Vaikka epidemia saataisiin lähes kokonaan pysäytettyä, se voisi rajoituksista riippuen silti ryöpsähtää myöhemmin uudelleen.
Tuomisto ja tutkijakollegat kehittivät mallia intensiivisesti viime kuukauden ajan. Ryhmän malli ja sen pohjalta tehdyt skenaariot julkaistiin tiistaina vähin äänin muiden tutkijoiden arvioitavaksi. Vertaisarviointia mallista ei vielä ole.
Malli on tehty Uudenmaan alueesta, mutta se on suuntaa antava myös muulle maalle, jos otetaan huomioon muun muassa väestörakenteen ja asukastiheyden erot. Malli sisältää epävarmuuksia, kuten kaikki vastaavat mallit.
Kestääkö kantti puolen vuoden rajoituksia?
Tutkijaryhmän simulaatiossa ratkaisevaa on lähikontaktien määrä, koska koronavirus tarttuu lähes pelkästään lähietäisyydeltä ihmisestä toiseen.
Tutkijat arvioivat, että nykyiset rajoitukset ovat pudottaneet mahdollisten tartuntatilanteiden määrän puoleen siitä mitä se oli normaalitilanteessa, pandemiaa edeltävänä aikana.
Jos kontaktien määrä pystytään jatkossa rajaamaan samaan kuin nyt, epidemia hiipuisi mallin mukaan lokakuussa.
Tutkija Jouni Tuomisto ei kuitenkaan usko, että Suomessa pystyttäisiin elämään nykyisten rajoitusten kanssa seuraavat puoli vuotta.
Ravintoloille ja lukemattomille muille yrityksille se olisi tuhon tie, tapahtumien järjestäminen olisi mahdotonta, eikä koululaisten ja opettajien kantti välttämättä riittäisi etäopiskelun jatkamiseen pitkälle syksyyn.
– En ole kuullut keneltäkään, että nykyiset rajoitukset pidettäisiin puoli vuotta voimassa. Se olisi niin kauhea taloudellinen kurimus, Tuomisto sanoo.
Esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi torstaina, että taloutta rajoittavat toimet kestäisivät yhteensä vain kolme kuukautta.
Jos lipsutaan, epidemia leviää valtoimenaan
Mikä sitten olisi vaihtoehto vielä puoli vuotta jatkuvalle kotieristykselle?
Jos epidemia halutaan sammuttaa lähes kokonaan, kontaktien puolittamisesta ei voida lipsua. Se on jo lähellä kriittistä rajaa. Rajoitusten höllentäminen kostautuisi nopeasti.
– Epidemia voi ryöstäytyä ja tilanne voi helposti muuttua kymmenen kertaa pahemmaksi, tutkija Jouni Tuomisto varoittaa Ylen haastattelussa.
Jos lähikontaktien vähennys pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna olisi jatkossa vaikkapa vain 30 prosenttia eikä 50 prosenttia, epidemia pyyhkisi vuoden mittaan koko maakunnan läpi.
Yli puolet uusmaalaisista saisi tartunnan, ja tartunnan saaneista lähes prosentti voisi kuolla. Käytännössä se voisi tarkoittaa noin 6 000 ihmisen menehtymistä.
Skenaariot tehtiin ottamalla esimerkkialueeksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella asuvat 1,6 miljoonaa ihmistä.
Tutkimus perustuu yksilötason mallintamiseen. Jokaisen yksilön vaikutusta kokonaistilanteeseen on arvioitu erikseen väestötietoihin perustuvien muuttujien pohjalta.
Hallitsematon epidemia Suomessa olisi kuin Italian pahin alue tuplana
Tuomiston mielestä Suomessa ei ymmärretä, millaisen lopputuloksen hallitsematon epidemia aiheuttaisi Suomessa.
– Se tilanne voisi olla vielä kaksi kertaa pahempi kuin mitä se on Italiassa nyt, Tuomisto sanoo.
Tuomiston mukaan on esitetty myös arvioita, että pahin Italiassa olisi jo ohi. Hän ei kuitenkaan keksi yhtään vakuuttavaa syytä sille, miksi vapaasti leviävän epidemian seuraukset Suomessa olisivat täysin erilaisia kuin Italiassa.
– On perusteltuja syitä olettaa, että Italian tilanne voi tulla Suomeen, jos taudin annetaan vapaasti levitä, Tuomisto sanoo.
"Vahva signaali tutkimustiedon tuottajilta päättäjille"
Tutkijaryhmä olisi vain tyytyväinen, jos sen mallit osoittautuisivat liian pessimistisiksi.
Avoimella lähdekoodilla tehty ja Reina-nimellä tunnettu epidemiamalli on interaktiivinen.
Kuka tahansa voi verkossa kokeilla ja säätää mallin perusoletuksia sekä seurata muutosten vaikutusta epidemian kulkuun. Näin voi testata esimerkiksi sitä, miten rajoitusten keventäminen kesällä vaikuttaisi.
Kesähöllennys-nimiseksi merkitty skenaario esimerkiksi johtaisi mallin mukaan siihen, että tehohoidon kapasiteetti ylittyisi yli kolmen kuukauden ajaksi.
Samalla kuolleiden määrä nousisi yli 60-kertaiseksi verrattuna skenaarioon, jossa nykyiset rajoitukset pidettäisiin voimassa vielä puoli vuotta.
Ratkaisevaa on, miten toimitaan tästä lähtien
Tutkijoiden mukaan Suomi on nyt tienhaarassa: epidemia voidaan vielä kuolettaa tai sitten se voi räjähtää hallitsemattomaksi.
Ratkaisevaa on, miten toimitaan tästä lähtien.
Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus olisi selvä: epidemia pitää pysäyttää eikä sen hidastaminen riitä.
Epidemian pysäyttämisessä taas pyrittäisiin siihen, että myös oireettomat viruksen kantajat löydettäisiin ja eristettäisiin. Tätä varten tartuntaketjut olisi pystyttävä jäljittämään.
– Kaikki muut vaihtoehdot johtavat siihen, että tauti ennemmin tai myöhemmin ryöstäytyy käsistä, Tuomisto sanoo.
Laajaa testausta ja tartuntaketjujen jäljitystä on tehty erityisesti Etelä-Koreassa ja Singaporessa, joista monet ottavat nyt mallia.
Suomalaistutkijoiden mukaan samalla reseptillä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi epidemian lopputulokseen myös Suomessa.
Tutkijoiden mukaan pelkkä nykyistä laajamittaisempi testaus vähentäisi kuolemia noin 75 prosentilla. Yhdistettynä tartuntaketjujen jäljittämiseen, kuolemantapauksia voitaisiin vähentää 92 prosentilla.
Mallinnuksen tehneet tutkijat toteavat, että Suomen toimet viittaavat hidastusstrategiaan.
He eivät kuitenkaan löytäneet mallinsa perusteella yhtään sellaista skenaariota, että hidastaminen toisi paremman lopputuloksen kuin pysäyttäminen.
– Se on aika vahva signaali tutkimustiedon tuottajilta päättäjille, Tuomisto sanoo.
Strategioita arvioitiin tosin vain kansanterveyden eikä talouden näkökulmasta.
Skenaario synkempi kuin THL:n ennusteet
Koronavirusepidemiaa tarkasti seuraava ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta arvioi, että tutkijaryhmän uuden mallin perusoletukset ovat realistisia.
– Oletukset ovat parhaita mitä tieteellisessä kirjallisuudessa on, Aivelo toteaa Ylelle perehdyttyään mallinnukseen.
Käytännössä ne ovat lähes samoja, mitä esimerkiksi arvostettu brittiläinen Imperial College on käyttänyt pandemian mallintamiseen.
Esimerkiksi kuolleisuuden suhteen suomalaistutkijat arvioivat, että hiukan alle prosentti tartunnan saaneista kuolisi, kun puhutaan Uudenmaan väestörakenteesta. Muualla Suomessa kuolleisuus saattaisi nousta korkeammaksi.
THL on paljon optimistisempi. Sen uusimmassa mallinnuksessa kuolleisuus Suomessa on arvioitu vain 0,2 prosentiksi, kertoo Jussi Sane, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija.
THL:n tuorein muistio (PDF) valtioneuvostolle ei tosin sisällä lainkaan arviota kuolleisuudesta.
Yrittääkö Suomi valita keskitien?
Jos nykyisen kaltaista eristystä ei jatketa puolta vuotta tai laajamittaista testaamista ja jäljitystä ei saada toimimaan, epidemia ei mallin mukaan pysy hallinnassa.
Tutkimuksessa korostetaan, että laajamittainen testaus mahdollistaisi rajoitusten kohdistamisen oikein, jolloin suuri osa suomalaisista voisi palata hiukan normaalimpaan elämään.
Kun vain taudinkantajat eristetään muista, liikkumisrajoituksia ei tarvitse kohdistaa umpimähkäisesti kaikkiin, ja muu yhteiskunta kärsii vähemmän taloudellisia menetyksiä.
Käytännössä Suomen linja voisi asettua epidemian hidastamisen ja pysäyttämisen välimaastoon.
– Hybridimallissa yritetään saada tautitapaukset mahdollisimman vähiin lisäämällä testaamista mahdollisimman paljon ja yrittämällä jäljittää kontaktiketjut, Tuomisto arvioi.
Hän kuitenkin toteaa, että ei ole mukana luomassa THL:n linjaa asiassa.
Lue myös:
Tuoreimmat koronavirusuutiset keskitetysti tässä jutussa
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.