Käteisen aikakausi näyttää olevan päättymässä. Digitaalinen maksaminen on lyhyessä ajassa syrjäyttänyt setelit ja kolikot vaihdon välineenä. Valtaosa tämän päivän maksuliikenteestä tapahtuu sähköisesti sen sijaan, että rahasäkkejä siirreltäisiin holvista toiseen.
Kaiken kehityksen keskellä itse raha on kuitenkin pysynyt samana. Se ei ole muuttunut digitaaliseksi, vaikka siltä saattaa tuntua. Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitililläsi oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa sinulle pyytäessäsi käteistä.
– Julkisella sektorilla on monopoli luoda rahaa, käteistä. Mutta sähköisen rahan osalta julkisella sektorilla ei ole minkäänlaista roolia. Kaikki sähköinen raha luodaan yksityisten pankkien toimesta, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Väitöskirjassaan julkisen ja yksityisen rahan luomista käsitellyt Lainá huomauttaa, että nykyinen järjestelmä on toimiva liikepankeille, jotka voivat luoda sähköistä rahaa ja periä siitä korkoa maksuksi.
Fyysisen rahan kadotessa yksityisten pankkien rooli kasvaisi entisestään. Tähän kehitykseen on havahduttu keskuspankeissa ympäri maailmaa. Euroopan keskuspankki EKP totesi marraskuussa, että ihmisillä pitää olla jatkossakin mahdollisuus käyttää keskuspankkien luomaa rahaa, vaikka käteinen katoaisi lompakoista.
Tarvitaan digitaalisia valuuttoja.
Keskuspankki takaa luottamuksen
Digitaalisista valuutoista puhuttaessa on tärkeää vielä selventää tilillä ja lompakossa olevan rahan ero. Ero on arjessa mitätön, mutta periaatteessa valtava.
Se menee näin: Pankkitilin saldo kertoo summan, jonka pankkisi on sinulle velkaa. Setelin arvo kertoo summan, jonka valtio on sinulle velkaa. Pankkiautomaatilla yksityisen liikepankin maksusitoumus muuttuu valtion maksusitoumukseksi.
Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit, joilla on aina riski mennä konkurssiin. Ilman digitaalista valuuttaa ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.
Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomisti Gabriel Söderberg pitää tällaista tulevaisuutta huolestuttavana. MIT Technology Review’n haastattelussa Söderberg toteaa, että ihmisten luottamus koko rahajärjestelmään saattaa horjua, mikäli he menettävät mahdollisuuden vaihtaa tileillään olevat digitaaliset varat käteiseksi.
Ruotsissa keskuspankki on jo aloittanut digitaalisen e-kruunun kehittämisen. Riksbank ilmoitti helmikuussa käynnistäneensä lohkoketjuteknologiaan perustuvan kokeilun yhdessä konsulttiyhtiö Accenturen kanssa.
Söderbergin mukaan e-kruunu säilyttäisi ihmisten luottamuksen rahajärjestelmään. Se olisi yleishyödyke, eikä väline yksityiselle yritykselle takoa voittoa.
Ruotsi on jo nyt yksi vähiten käteistä käyttävistä maista. Mobiili- ja korttimaksamisen on arvioitu tekevän käteisestä historiaa vuoteen 2023 mennessä. Riksbankilla on siis kiire digitalisoida oma kruunu.
Käteinen on kuningas
Käteisen rahan ominaisuuksien siirtäminen digitaaliseen maailmaan on vaikeaa. Kaikesta teknologisesta kehityksestä huolimatta perinteinen käteinen on yhä monella tapaa tehokkain maksuväline.
Se ei vaadi katevarauksia tai kolmatta osapuolta varmistamaan maksutapahtumaa, vaan arvon siirto tapahtuu välittömästi.
Käteisen käytöstä ei jää jälkiä, joten se suojaa käyttäjänsä yksityisyyttä. Käteisen käyttäjään ei voi kohdentaa mainoksia.
Ja käteinen toimii myös sähkökatkon aikana.
Toisaalta käteinen luo mahdollisuuksia veronkiertoon, rahanpesuun ja muuhun rikolliseen toimintaan.
Digitaalisia valuuttoja suunnitellessaan keskuspankit joutuvat päättämään, kuinka paljon helppoutta ja vapautta painotetaan valvonnan ja talouden hallinnan kustannuksella.
Keskuspankit eivät voi täysin omaksua kryptovaluuttojen kaltaista hajautettua järjestelmään, jossa kaikki tieto on avointa eikä kenelläkään yksittäisellä taholla ole kontrollia järjestelmästä.
Sen sijaan todennäköinen vaihtoehto on keskitetty järjestelmä, jossa rahaliikenteen hallitseminen ja seuraaminen on mahdollista. Tämä vastaisi Mobilepayn ja Swishin kaltaisia maksusovelluksia, mutta ilman maksudatan kaupallista käyttöä.
Digitaalisen valuutan myötä keskuspankit astuisivat tähän asti yksityisten yritysten pyörittämille markkinoille.
Keskuspankki tarjoaa vaihtoehdon
Rahaliikenteen digitalisoituminen on luonut uusia rooleja perinteisten toimijoiden rinnalle. Rahaa eivät enää liikuttele ainoastaan pankit ja luottoyhtiöt, vaan yhä useammin välittäjänä toimii mobiilimaksusovellus.
Suomessa monella on käytössä MobilePay-sovellus. Ruotsissa noin 70 prosenttia kuluttajista on ladannut puhelimeensa Swishin. Pisimmällä ollaan Kiinassa, missä arviolta yli 80 prosenttia kaikista maksuista tapahtuu mobiililaitteilla.
Keskuspankit ovat seuranneet sivusta uusien maksuyhtiöiden rynnistystä markkinoille. Kehitys on herättänyt huolen niiden ihmisten puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää yksityisten yritysten luomia järjestelmiä. Käteisettömässä maailmassa nämä ihmiset putoaisivat talousjärjestelmän ulkopuolelle.
Yksi keskuspankkien hallinnoiman digitaalisen valuutan tehtävä olisi tarjota vaihtoehto kaupallisten yritysten sovelluksille. Tämä olisi uudenlainen rooli keskuspankeille.
Digitaalinen valuutta herättää paljon kysymyksiä. Voisiko keskuspankki jakaa digirahat suoraan ihmisille kaupallisten pankkien sijaan? Voisiko keskuspankkiin tehdä talletuksia ja pitäisikö näille talletuksille maksaa korkoa? Saisiko keskuspankilta tulevaisuudessa lainaa?
– Siinä mentäisiin peruskysymyksiin, miten keskuspankit toimivat. Jos setelit todella katoaisivat, koko järjestelmä menisi remonttiin, toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.
Yksi merkittävimmistä muutoksista olisi korkojen nollarajan katoaminen, huomauttaa taloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta. Nyt keskuspankit eivät voi mennä koroissa nollan alapuolelle, koska tällöin ihmiset vain vaihtaisivat varansa käteiseksi. Jos käteistä ei olisi, ihmisillä ei olisi mahdollisuutta suojata varojaan. Ainoa tapa olisi kuluttaa.
Facebook herätti keskuspankit
Käteinen ei toistaiseksi ole kuitenkaan katoamassa minnekään. Vaikka arkikäytössä käteistä käytetään yhä vähemmän, kierrossa olevien setelien määrä on kasvanut koko ajan – myös Suomessa.
Grym pitää kokonaan käteisetöntä yhteiskuntaa erittäin epätodennäköisenä.
– On siinä mukana vähän hypeä, hän sanoo.
Miksi sitten keskuspankit ympäri maailman ovat nostaneet esille digitaalisten valuuttojen välttämättömyyden?
Yksi syy on Facebook, joka julkisti viime kesänä suunnitelmat omasta virtuaalirahastaan, Librasta. Facebookin tavoitteena on laskea liikkeelle oma digitaalinen valuutta, jota voisi käyttää maksamiseen ympäri maailman.
Tällä hetkellä Libran tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta. Hankkeen käynnistyksessä mukana olleet luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard ovat jättäneet hankkeen. Suurimmista yhtiöstä mukana ovat vielä Uber, Lyft ja Spotify.
Sisäisten vastoinkäymisten lisäksi Libraa vastaan kohdistuu voimakkaita ulkoisia paineita. Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde julkaisi joulukuussa EU-päättäjille kirjeen, jossa hän varoitti Libran kaltaisten yksityisten yhtiöiden hallinnoimien valuuttojen johtavan markkinoiden keskittymiseen.
Useiden maiden johtajat ovat ilmoittaneet suorasanaisesti, etteivät ne hyväksy Facebookin virtuaalivaluuttaa. Libra on saanut kritiikkiä myös kotimaassaan Yhdysvalloissa.
Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on hakenut tukea hankkeelleen nostamalla esille Kiinan. Zuckerbergin viesti on: jos me emme saa tehdä tätä, Kiina tekee sen meitä ennen.
Kiina on kehittänyt digivaluuttaansa vuosia
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiina todellakin ehtii laskea liikkeelle ensimmäisen merkittävän digitaalisen valuutan. Maan on odotettu julkaisevan kevään aikana digitaalisen renminbin. Koronapandemia on lykännyt suunnitelmia.
Kiinassa digivaluutta on ollut työn alla jo useita vuosia. Pankkien lisäksi hankkeessa on mukana muun muassa paikallisia teleoperaattoreita. Kokeilujen on määrä käynnistyä Shenzhenin ja Suzhoun kaupungeissa.
Kiinan keskuspankin mukaan tavoitteena on käteisestä rahasta luopuminen. Tässä ollaan jo nyt lähellä. Kiinassa Alipay ja WeChat ja muut QR-koodiin perustuvat mobiilimaksusovellukset ovat muutamassa vuodessa syrjäyttäneet käteisen.
Digitaalisen valuutan myötä Kiinan hallinto saisi yhä tarkempaa tietoa ihmisten rahankäyttötavoista. Tällä hetkellä ei tosin ole tiedossa, miten paljon Alipay ja WeChat luovuttavat jo nyt näitä tietoja viranomaisille.
Digitaalisesta renminbistä ei ole vielä kerrottu paljoakaan. Järjestelmän arvioidaan perustuvan sähköiseen lompakkoon, jonka jokainen kiinalainen voi ladata puhelimeensa. Lompakkoon voisi siirtää rahaa tililtään, mikä vastaisi automaatilla käyntiä. Maksaminen tapahtuisi samalla tavalla kuin muidenkin maksusovellusten kanssa.
Dollarin hegemonian loppu?
Kansalaistensa rahaliikenteen hallitseminen ei ole Kiinan hallinnon ainoa tavoite. Digitaalisen renminbin tehtävänä on myös luoda järjestelmä, joka ei olisi riippuvainen Yhdysvaltain dollarin hallitsemasta talouspolitiikasta.
Yhdysvaltain dollari on sadan vuoden ajan hallinnut maailmankauppaa. Tämä on antanut Yhdysvalloille suhteettoman suuren kontrollin maailman rahavirtoihin. Dollari on pitänyt pintansa, vaikka Yhdysvaltain osuus maailman viennistä on kutistunut alle kymmeneen prosenttiin.
Dollarin hegemonia on tarkoittanut sitä, että valtiot ja yritykset ympäri maailmaa ovat joutuneet Yhdysvaltain talouspolitiikan alaisiksi. Kun suurin osa kaupoista ja lainoista solmitaan dollareissa, Yhdysvaltain keskuspankin päätökset ovat tuntuneet ympäri maailmaa.
Digitaalisesta valuutasta odotetaan varteenotettavaa haastajaa dollarille. Ensimmäisenä oman digitaalisen valuuttansa markkinoille laskevalla valtiolla uskotaan olevan tässä kisassa etulyöntiasema.
Esimerkiksi Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on todennut, että nopeamman ja halvemman rahan liikkumisen mahdollistava digivaluutta voisi hyvinkin haastaa dollarin. Haastajaksi Carney ehdottaa synteettistä hegemoniavaluuttaa, joka koostuisi useista luotettavista valuutoista, mukaan lukien dollarista ja renminbistä.
Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi ole lämmennyt Carneyn ajatukselle. Sen sijaan Yhdysvallat katsoo, että jos joku haastaa dollarin, se on digitaalinen dollari.
Samalla kannalla on IMF:n pääekonomisti Gita Gopinath. Financial Timesin kirjoituksessaan Gopinath toteaa, että maailmankauppa tulee jatkossakin nojaamaan yhteen valuuttaan usean valuutan sijaan.
Gopinath mukaan tämä valuutta tulee olemaan dollari. Hän perustelee dollarin vahvan aseman sillä, että Yhdysvaltain instituutioiden ja lakien uskotaan suojelevan sitä. Tällaisen takuun luominen ei ole helppoa. Jos globaali digitaalinen valuutta syntyy, parhaat edellytykset ovat Yhdysvalloilla.
Jotkut asiat pysyvät samoina, olivat ne sitten analogisia tai digitaalisia.
Lue myös:
Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa