Haaveet Evon tiedekansallispuistossa retkeilystä ovat askelen lähempänä. Tiedekansallispuistosta on jätetty esitys ympäristöministeriöön.
Hämeenlinnan Lammilla sijaitsevan Evon kansallispuiston ydinalueena toimisi valtion omistama nykyinen Natura- ohjelmaan kuuluva Evon retkeilyalue. Sitä täydennettäisiin Nerosjärven rannoilla sijaitsevilla valtion omistamilla mailla suojelualueineen sekä yhdellä suojelualueiden kautta kokonaisuuteen rajoittuvalla valtion maan palstalla Sudenpesänkaasta itään.
Kokonaisuudessaan tiedekansallispuistolle tulisi kokoa 6200 hehtaaria, jolloin siitä tulisi Etelä-Suomen suurin metsäkansallispuisto.
Tiedekansallispuiston työryhmä kertoo tiedotteessaan, että puiston perusajatuksena olisi avata tieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja merkityksiä laajalle yleisölle kansallispuiston hallitussa ja säädellyssä ympäristössä.
Maailman mittakaavassa erityinen hanke
Evon tiedekansallispuisto sai taakseen vankan tuen, sillä muun muassa yli 50 tutkijaa, Helsingin yliopisto, Suomen WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace Norden sekä ruotsinkielinen Natur och Miljö -järjestö allekirjoittivat esityksen. Lisäksi hankkeen taakse asettuivat Museovirasto, Kansallispuistot tutuiksi -retkeily-yhteisö ja kenttä-biologian julkaisuryhmä Kentällä – In the field.
– Oli hienoa saada näin laaja kannatus ideoimallemme suojelukonseptille. Lisääkin oli tarjolla. Tiukalla aikataululla Evon alueen suojelemiseksi, tämä oli hieno yhteisponnistus, kertoo Helsingin yliopiston tutkimusasemien koordinaattori Niko Nappu tiedotteessa.
Toteutuessaan Evosta tulisi maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto.
– Vastaavaa puistoa ei ole missään muualla maailmassa. Kyse on täysin uudesta konseptista, mikä on brändimielessä mahdollisuus saada Suomelle näkyvyyttä ulkomailla, hehkuttaa hankkeen työryhmän jäsen Pepe Forsberg.
Forsbergin mukaan tiedekansallispuisto suojelisi myös Evon luonnonsuojelullisesti merkittäviä metsäalueita.
– Evon alueella on tehty tutkimustyötä jo yli sadan vuoden ajan. Haluaisimme myös turvata tämän työn jatkumisen.
Hop-on hop-off -bussi kuljettamaan vierailijoita?
Esityksessä on arvioitu Evon tiedekansallispuiston työllistäviä ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Evon tiedekansallispuiston tavoiteltu työllistävä vaikutus olisi tuhat uutta työpaikkaa.
– Evon tiedekansallispuiston kävijämäärät voisivat liikkua arviolta 500 000:n ja miljoonan välillä, kertoo Forsberg.
Uusina ideoina Evolle esitellään muun muassa luontobussijärjestely ja tiedepolkukonsepti. Luontobussi kuljettaisi vierailijoita Lahden ja Hämeenlinnan suunnalta Lammin biologiselle asemalle.
– Bussi jatkaisi tästä Evon tiedekansallispuistoon ja Padasjoelle, josta pääsisi vesireittiä pitkin Kelventeelle Päijänteen kansallispuistoon, kaavailee Forsberg.
Padasjoelta bussi jatkaisi matkaansa Isojärven kansallispuistoon.
– Bussi olisi hop-on hop-off -tyyppinen eli samalla lipulla voisi vierailla useammassa kohteessa. Lipulla saisi myös opastetun kierroksen reitillä ja teemapäivinä pääsisi keskustelemaan vaikkapa tiedemiesten kanssa.