Huumausaineiden yliannostuksesta johtuvien kuolemantapausten määrä on Suomessa kasvussa, ilmenee THL:n tuoreesta julkaisusta. Sen sijaan esimerkiksi Norja ja Tanska ovat onnistuneet vähentämään huumemyrkytyksiin kuolleiden määrää viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Norjassa ja Tanskassa huumeiden käyttäminen on sallittua valvotuissa pistotiloissa. Lisäksi varsinkin Norjassa on panostettu paljon päihdeongelmaisille tarjottavaan hoitoon.
– Ei ole täysin yksiselitteistä, että huumeiden yliannostuksista johtuvat kuolemat olisivat Norjassa ja Tanskassa vähentyneet pelkästään valvottujen pistotilojen takia. Ei tähän asiaan ole yhtä ratkaisua, vaan se on kokonaisuus, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta.
Suomessa eniten huumemyrkytyksiä aiheuttaa buprenorfiini, kun taas Norjassa ja Tanskassa heroiini on yleisin yliannostuksesta johtuvan kuoleman aiheuttaja.
– Suomen huumausaineiden käyttäjien profiili on erilainen kuin Norjassa ja Tanskassa, joten ei voida suoraan päätellä, että samat keinot auttaisivat täällä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku.
Helsinki tahtoo piikityshuoneiden pilotiksi
Huumeiden käyttöhuoneita on perustettu läntisen Euroopan maihin 1980-luvun lopulta alkaen. Niitä on maailmanlaajuisesti noin sata.
Helsingissä on tehty laaja selvitys huumeiden käyttöhuoneista. Selvitystä tehneen työryhmän mukaan Helsinkiin sopisi päiväkeskusta muistuttava malli, jossa olisi myös muita palveluita. Ajatuksena on, että Helsinki voisi olla huumeiden käyttöhuoneiden pilottikaupunki
Hankkeen esteenä on Suomen laki, joka ei salli huumeiden käyttöä. Myös Norjassa huumeiden käyttö on laitonta, mutta asiaa varten säädetyn lain mukaan kiellosta voidaan poiketa valvotuissa pistotiloissa.
Tällaista lakimuutosta harkitaan nyt Suomessakin.
– Asian pohtiminen on jäänyt poliittisella tasolla kesken, kuten moni muukin asia nyt korona-viruksen aikana. Poliitikot joutuvat miettimään, ovatko huumeiden käyttöhuoneet Suomessa tarpeellinen palvelu. Jos asia etenee lakivalmisteluun asti, on laillisuuskysymyksen lisäksi pohdittava myös vastuukysymyksiä esimerkiksi siitä, kuka on vastuussa, jos käyttöhuoneessa kuolee henkilö, Kotovirta sanoo.
Käyttöhuoneissa apu on lähellä
Käyttöhuoneiden etuna on se, että niissä päästään aikaisemmin antamaan ennaltaehkäisevää apua ja sosiaalista tukea huumeiden käyttäjille.
Valvotuissa käyttöhuoneissa terveydenhoitoalan ammattilaiset voisivat seurata huumeidenkäyttäjän terveydentilaa ja sitä, mitä aineita käytetään.
Päihde- ja mielenterveyspalveluja asunnottomille tarjoavan Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen uskoo, että huumeiden käyttöhuoneet voisivat olla hyvä lisä päihdeongelmaisten avuksi.
– Kyllä me ollaan sitä mieltä yhdessä muiden toimijoiden kanssa, että tätä kannattaa ainakin kokeilla, Karvonen sanoo.
THL:n jätevesitutkimuksen mukaan huumeiden käyttö ja erityisesti amfetamiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa kevään aikana.
– Näkemykseni mukaan sillä olisi iso vaikutus. Käyttöhuoneilla tavoitettaisiin sellaisia henkilöitä, joita ei ehkä muuten tavoiteta, Karvonen toteaa.
Lisää aiheesta: