Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Rikostutkijan mukaan poikkeusajan kriisi aiheutti Suomessa erityislaatuisen henkirikosaallon. Ylen laaja selvitys paljastaa, millä kulmilla Suomessa tapahtuu eniten henkirikoksia.

Poliisihallituksen poliisitutkinnoista keräämien tilastojen mukaan tammi–toukokuun aikana on tehty yhteensä 201 epäiltyä murhaa, tappoa tai niiden yritystä. Lähimmäs tätä lukua on päästy viimeksi vuonna 2012, jolloin vastaavia rikoksia oli poliisin tietoon tullut 179 kappaletta. Erityisen paljon henkirikosten määrä nousi maaliskuussa.

– Maaliskuussa koronakriisin vaikutukset olivat korkeimmillaan. Ihmiset pysyivät kodeissaan, pelkäsivät sairastumista ja työpaikan menetystä. Stressi edesauttaa alkoholi-, päihde ja mielenterveysongelmien ryöpsähtämistä väkivallaksi, arvioi tohtorikoulutettava Miikka Vuorela Helsingin yliopistosta.

Poliisi on vielä varovainen arvioimaan syitä lukujen taustalla. Muutama asia Helsingin poliisissa on kuitenkin tänä keväänä herättänyt huomiota.

– Henkirikosten taustalla on ollut pääasiassa kolmenlaisia syitä: päihteiden kanssa pelaaminen, parisuhteen ongelmat, joita ratkaistaan väkivallalla, ja mielenterveyden ongelmat etenkin murhan yrityksissä, kertoo Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikön rikostarkastaja Jari Koski.

Alla olevasta henkirikoskartasta voi tutkia, kuinka paljon henkirikoksia ja niiden yrityksiä kussakin Suomen kunnassa ja kaupunginosassa on tehty viimeisen 20 vuoden aikana. Mukana ovat kaupunginosittain myös kevään 2020 luvut toukokuun loppuun saakka.

Erityisen paljon on kasvanut epäiltyjen tappojen ja murhan yritysten määrä, kun niitä verrataan 10 vuoden keskiarvoon tammi–toukokuussa. Koko Suomessa on toukokuun loppuun mennessä tullut poliisin tutkittavaksi 21 murhan yritystä. Siinä kasvua on jopa 75 prosenttia.

Alkuvuoden aikana on tehty 33 tappoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin aiempien vuosien keskiarvo. Tapon yrityksiä on tehty alkuvuonna 133. Se on noin 24 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin.

– Kyseessä on poikkeusajan ilmiö, jossa vallitseva kriisi tuottaa rikosaallon. Suomessa ei ole koskaan ennen ollut tällaista rikosaaltoa, joka liittyy väkivallattomaan kriisiin. Yleensä väkivalta kasvaa sodan aikana, mutta ei esimerkiksi talouskriisien aikana, Vuorela kertoo.

Poliisin saamat väkivaltaan liittyvät hälytykset ovat tänä keväänä tulleet enimmäkseen yksityisasunnoista. Kaupunkien keskustoissa on ollut tavallista rauhallisempaa, koska ravintolat olivat kiinni aina kesäkuuhun saakka. Kevään aikana on puhuttu paljon perheväkivallan riskin kasvusta, kun ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa.

Pahoinpitelyjen määrä on kuitenkin ainakin Helsingissä tänä keväänä jopa laskenut. Kasvu on keskittynyt vakavaan väkivaltaan, josta osa on myös lähisuhdeväkivaltaa.

– Muutamissa perheväkivaltatapauksissa on Helsingissä ollut kevään aikana hengen lähtö lähellä, Koski toteaa.

Avaa kuvien katselu

Ennen riideltiin viinapullon jämistä, nyt viimeisistä pillereistä

Yleisin tahallisesti tehdyn henkirikoksen nimike Suomessa on tappo tai tapon yritys. Mikäli henkirikosta pidetään erityisen törkeänä, suunnitelmallisena ja raakana, kyseessä voi olla murha tai murhan yritys.

Huumeiden käytön yleistyminen saattaa olla yksi selitys siihen, että murhan yritysten määrä on kääntynyt kasvuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n jätevesitutkimus paljasti, että amfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla on noussut tänä vuonna ennätyslukemiin.

Rikostarkastaja Kosken mukaan huumeet ovat mukana yhä useammissa henkirikoksissa Helsingin alueella, mutta ei huumeongelmalta olla suojassa muissakaan Suomen suuremmissa kaupungeissa.

– Huumausainekauppaan ja huumevelkoihin liittyvät rikokset ovat kasvussa. Jos ennen tappoon johtaneen riidan syynä olivat viinapullon jämät, nyt riita syntyy siitä, että joku on vienyt viimeiset rahat ja pillerit, Koski kertoo.

Hänen mukaansa henkirikokseen johtavia konflikteja syntyy esimerkiksi huumekaupan yhteydessä, kun ostaja tai myyjä päättää ryöstää toisen.

– Pahoinpitelyjen ja henkirikosten taustalla voi olla myös kosto tai velan perintä, henkirikosten parissa vuosia työskennellyt Lapin poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Jukka Haataja toteaa.

Poliisi: "Pää on entistä enemmän sekaisin"

Henkirikoksen tekijä on Suomessa keskimäärin 38-vuotias alkoholisoitunut, työtön, yksin elävä mies. Huumeiden ollessa mukana kuviossa yhä enemmän, myös tekijäprofiili on poliisien tuntuman mukaan muuttumassa.

– On syytä olla huolissaan siitä, että henkirikosten tekijät ovat aiempaa nuorempia. Meillä Helsingissä on tälläkin hetkellä poliisin tutkinnassa useita nuoria henkirikoksen tekijöitä, ja siinä huumeet näyttelevät suurta roolia. Tuntuu, että se pää on entistä enemmän sekaisin eikä ole mitään kontrollia siinä, minne se veitsen isku tai useammat iskut päätyvät, Koski sanoo.

Päihdeongelmien lisäksi vakavien väkivaltarikosten tekijöillä on usein mielenterveyden ongelmia. Pääsääntöisesti näissäkin tapauksissa uhri ja tekijä tuntevat entuudestaan.

Tänä keväänä Helsingissä on sattunut myös muutamia sivulliseen uhriin kohdistuneita henkirikoksia tai sellaisen yrityksiä, joissa teoista epäilty on kärsinyt mielenterveysongelmista.

Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä 17-vuotias tyttö löi ohi kulkenutta naista mattoveitsellä päähän, mutta uhrille ei aiheutunut hengenvaarallisia vammoja.

Avaa kuvien katselu

Lahden keskustassa eniten henkirikoksia

Kuntien ja kaupunkien sisällä on suuria eroja siinä, millä alueilla henkirikoksia tapahtuu. Suomen väkivaltaisin kaupunginosa näyttää 2000-luvulla olevan Lahden keskustan alue, jossa on tehty yhteensä 77 henkirikosta tai sellaisen yritystä toukokuun 2020 loppuun mennessä. Myös muissa kaupungeissa keskusta-alueet ovat paikkoja, joissa tapahtuu runsaasti henkirikoksia ja niiden yrityksiä.

Yksi selittävä tekijä kaupunkikeskusten suurten henkirikosmäärien taustalla on luonnollisesti se, että keskusta-alueilla liikkuu paljon ravintoloissa ja yökerhoissa käyviä päihtyneitä ihmisiä. Esimerkiksi Helsingin Rautatieasemalla tapahtuneet henkirikokset kirjataan poliisin tilastoissa Kluuvin alueelle.

Keskusta-alueiden lisäksi henkirikoksia tapahtuu paljon myös tietyissä lähiöissä, kuten Kuopion Petosella tai Helsingin Kontulassa. Lähiöiden henkirikosten syynä voivat olla sosiaaliset seikat. Ne alueet, joissa henkirikoksen potentiaalinen tekijä ja uhri asuvat, ovat tyypillisiä henkirikosten tapahtumapaikkoja. Myös kaupunginosan asukasluku voi vaikuttaa henkirikosten määrään.

– Henkirikostilastot kertovat vähäosaisuudesta. Poliisipartiot käyvät useammin Kontulassa kuin Ullanlinnassa. Henkirikos on syrjäytymiskehityksen yksi mahdollinen päätepiste, Jari Koski Helsingin poliisilaitokselta toteaa.

Eräs keino henkirikosten vähentämiseen on päihdeongelmien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi Helsingissä on kohdistettu sosiaalityöntekijöiden resursseja enemmän niille alueille, joilla on paljon päihdeongelmia.

Myös poliisilla on Helsingissä oma ennaltaestävän toiminnan yksikkö.

– Satunnaisia tekoja voi estää vain päihdeongelmiin puuttumalla. Mitä vähemmän on kännissä toikkaroivia, sitä vähemmän on henkirikoksia, Koski sanoo.

Avaa kuvien katselu

Lapissa tapetaan äkkipikaisesti humalassa

Juhannusviikonloppuna vahvassa humalassa ollut mies ammuskeli metsästysaseilla kotonaan omakotitaloalueella. Kun poliisi saapui paikalle, mies ampui yhdeksää poliisia kohti viisi kertaa kiväärillä ja haulikolla. Poliisien onneksi tilanteesta selvittiin ilman kuolonuhreja.

Tämä tapaus nosti pienen 954 asukkaan kunnan Lapissa Suomen asukaslukuun suhteutettujen henkirikoslukujen kärkeen. Pelkosenniemellä on 2000-luvulla tehty 12 murhaa, tappoa tai niiden yritystä.

Lappi on 2000-luvun Suomen ylivoimaisesti väkivaltaisin maakunta väkilukuun suhteutettujen kuolemaan johtaneiden henkirikosten perusteella.

Pelkosenniemen lisäksi Lapin kunnista Posio, Kemijärvi, Kemi ja Salla ovat kaikki Suomen kärkikymmenikössä asukaslukuun suhteutetussa henkirikosten määrässä. Syitä siihen, miksi Lapissa konflikti päättyy muita paikkakuntia useammin henkirikokseen, on useita.

Lapin poliisilaitoksen rikosylikomisario Jukka Haataja arvelee sosiaalisten syiden olevan tilanteen taustalla.

– Ei näissä ole dekkariaineksia. Alkoholi on mukana lähes kaikissa henkirikoksissa täällä. Tyypillinen henkirikos Lapissa on humalassa, äkkipikaistuksissa teräaseella tehty tappo, Haataja kertoo.

Paikkakuntien välillä saattaa olla vaihtelua myös siinä, millä tavalla asioita on tapana ratkaista.

– Maakuntien välillä voi olla kulttuurisia eroja, jotka pohjautuvat alueen historiaan, toteaa yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta.

– Kyllä sekin voi Lapin lukuja selittää, että jossain paikoissa väkivaltainen käytösmalli voi periytyä sukupolvelta toiselle enemmän kuin muualla, Haataja pohtii.

Myös avun saaminen voi Lapissa kestää enimmillään yli tunnin. Siinä ajassa uhri ehtii jo kuolla, kun kaupungin läheisyydessä muutamassa minuutissa saapuva ensihoito olisi voinut pelastaa hänet.

Avaa kuvien katselu

Murhien määrä suhteessa tappoihin kasvussa

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kaikki henkirikokset ovat Suomessa vähentyneet, mutta murhien osuus henkirikoksista on tappoihin verrattuna kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Murhat ovat siis vähentyneet hitaammin kuin tapot.

Tilastokeskuksen poliisin tietoon tulleeseen rikollisuuteen pohjautuvan tilaston mukaan murhien osuus toteutuneissa henkirikoksissa oli 22 prosenttia vuosina 1990–1999, kun vuosina 2010–2019 se oli jopa 40 prosenttia.

Tänää keväänä murhienkin määrässä on ollut pientä kasvua. Poliisin tutkinnassa on alkuvuoden aikana ollut 14 epäiltyä murhaa. Se on vajaa 10 prosenttia 2010-luvulla tammi-toukokuussa tapahtuneiden murhien keskiarvoa enemmän.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon henkirikosseurannan mukaan vuosina 2003–2018 murhina tutkituista jutuista 56 prosenttia oli suunnitelmallisia. 44 prosentissa tutkintanimike perustui teon poikkeukselliseen raakuuteen.

Suunnitelmallisuus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että tekijä olisi varta vasten valmistautunut viemään toisen hengen, vaan se voi viitata tietynlaiseen päättäväisyyteen teon aikana.

– Suunnitelmallisuus henkirikoksissa liittyy nykyisin usein siihen, että tekijällä olisi ollut mahdollisuus lopettaa teko halutessaan, mutta hän on päättänyt jatkaa sitä uhrin kuolemaan saakka, Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Mika Ihaksinen kertoo.

Väkivallan uhri jää aiempaa useammin henkiin

Toteutuneiden henkirikosten määrä on Suomessa ollut laskusuunnassa 90-luvulta lähtien. Vielä vuonna 2000 Suomessa tehtiin vuodessa 420 henkirikosta tai sen yritystä, kun 2019 niitä oli poliisin tilastoissa vain 317.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna voidaan sanoa, että henkirikoksia tehdään koko ajan vähemmän. Myös henkirikosten yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen määrät ovat laskeneet vuosina 1988–2017.

Sama ilmiö näkyy lähes kaikissa länsimaissa. Selityksiä asiaan on useita. Yksi niistä on parempi ja nopeampi ensihoito.

– On laaja yhteisymmärrys siitä, että ensihoito on kehittynyt parempaan suuntaan. Sen vuoksi aiempaa useammat uhrit jäävät henkiin, kertoo Koski.

Nykyään ihmisten on aiempaa helpompaa hälyttää apua paikalle, koska kännykkä on lähes kaikilla aina mukana. Myös sen ansiosta väkivallanteko jää entistä useammin yrityksen tasolle.

Väestön ikärakenne vanhenee, mikä saattaa vaikuttaa väkivallan vähentymiseen. Tutkijoiden mukaan myös ihmisten käyttäytyminen on muuttunut vähemmän väkivaltaiseksi.

– Kun ihmiset ovat enemmän netissä ja somessa, heillä ei ole aikaa fyysisiin konflikteihin. Yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut konservatiivisemmaksi. Epäsosiaalista käytöstä vieroksutaan, Krimon Lehti arvioi kehityksen syitä.

Henkirikoskartan luvut vuosien 2000–2020 murhista, tapoista ja niiden yrityksistä perustuvat Poliisihallituksen tilastoon kesäkuulta 2020. Kaupunginosat ovat poliisin rikostilastojen mukaiset eli saman kaupunginosan alueella voi olla useita paikkoja, kuten Helsingissä Herttoniemi/Herttoniemen teollisuusalue. Poliisin tilasto päivittyy tutkintanimikkeiden mahdollisesti muuttuessa, mutta oikeusprosessi ei siihen päivity. Esimerkiksi Pelkosenniemen poliisiammuskelua tutkittiin murhan yrityksinä, mutta mies sai Lapin käräjäoikeudessa vankeustuomion vaaran aiheuttamisesta, yhdeksästä laittomasta uhkauksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rikoskartan aluejako on nykytilanteen mukainen. Niiden kuntien henkirikokset, jotka ovat liittyneet 2000-luvulla toiseen kuntaan, ovat nyt yhdistyneen kunnan luvuissa mukana.