Wikipedia-artikkeleihin kannattaa suhtautua kriittisesti, sanoo Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtaja. Esimerkiksi energiayhtiö Fortumista kertovaa artikkelia on viime aikoina muokattu niin Fortumin kuin asiasta huomauttaneen ympäristöjärjestö Greenpeacen puolesta.
Tilaussisältö on täysin sallittua, kunhan sisällön lisääjä on kertonut tekevänsä tilaustyötä.
Ostettu Wikipedia-sisältö nousi keskustelunaiheeksi eilen, kun ympäristöjärjestö Greenpeace syytti Fortumia Wikipedia-sivujensa peukaloimisesta.
Greenpeacen mukaan energiayhtiötä koskevasta Wikipedia-artikkelista on tilaustyönä poistettu saastuttamisesta ja sen tytäryhtiö Uniperin oikeuskiistoista kertovaa sisältöä.
Muun muassa Twitterissä käsitelty erimielisyys taas koskee sitä, kenen lisäämä sisältö kuuluu tietosanakirjana pidettyyn Wikipediaan. Fortum-tekstiä on muokattu sekä Greenpeacen että Fortumin puolesta.
Esimerkiksi saastuttaa-ilmaukset Fortum-artikkelissa on kevään aikana vaihdettu tiedoiksi Fortumin ja Uniperin hiilidioksidipäästöjen suuruudesta vuositasolla.
Fortum kertoo tilanneensa artikkelin muokkaukset. Yhtiön viestintäpäällikkö Mark Autio sanoo, ettei Fortum ole kuitenkaan pyytänyt tiettyjen lauseiden muokkaamista tai artikkelin päivittämistä yhtiölle myönteisemmäksi.
– Aika ajoin kun on tullut esimerkiksi uusia lukuja on pyydetty että ne päivitetään, mutta mitään sensuuria tai harvennusta, sellaista ei ole kyllä tehty, päivitystilaukset tehnyt Autio sanoo.
Fortum on palkannut sosiaalisen median asiantuntijan muokkaamaan Wikipediaa.
Suomessa Wikipedian muokkaamisesta ei makseta usein – ainakaan avoimesti
Fortum kertoo käyttäneensä ulkopuolista asiantuntijaa Wikipedia-artikkelinsa muokkaamiseen muutaman vuoden ajan. Toimeksiannot ovat sisältäneet "lähinnä virheiden ja vanhojen tietojen" korjaamista, Autio sanoo.
– Ei olla erikseen [pyydetty] että tiettyjä lauseita, ollaan pyydetty että lyhentää ja lähteyttää ja jos ei ole lähteitä, voi ottaa pois, Autio sanoo.
Wikipediaan tehdään tilaussisältöä kohtalaisen vähän, sanoo Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtaja Jaakko Pirinen. Ainakaan avoimesti tai ilmoittaen ei maksettuja muokkauksia hänen mukaansa juuri tehdä.
Maksettuja muokkauksia ei Pirisen mukaan tilastoida.
– Siihen nähden kuinka käytetty Wikipedia on, niin tuntuma on että maksulliset muokkaukset ovat varsin vähäinen ongelma.
Wikipediaa hallinnoivan maailmanlaajuisen Wikimedia-säätiön käyttöehtojen mukaan sivustoa muokkaavan on ilmoitettava sivustolla, mikäli muokkauksesta saa korvauksia. Ehto on ollut voimassa vuodesta 2014 saakka.
Wikipedia on vapaaehtoisten ylläpitämä "tietosanakirja"
Wikipedian artikkeleita muokkaavat valtaosin yksityiset käyttäjät, niin kutsutut wikipedistit.
Kuka tahansa saa ryhtyä muokkaamaan Wikipedian artikkeleita. Muokkauksia valvovat toiset vapaaehtoiset Wikipedian käyttäjät. Wikipedia on siis internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja
Muokkaaminen on kohtalaisen työlästä, ja toiset sivuston käyttäjät reagoivat Wikimedia Suomen Pirisen mukaan usein hyvinkin nopeasti artikkeleihin tehtyihin muokkauksiin.
Sivuston vapaaehtoisten toiminta estää Pirisen mukaan räikeät mainokset ja kokemattomat muokkauset. Mainokset ja väärät tiedot yritetään poistaa nopeasti.
– Ja ei varmaan ketään maksajaa kiinnosta, että se muokkaus on ollut siellä kolme minuuttia ja kumottu, Pirinen sanoo.
Fortumille työskentelevä someasiantuntija: Greenpeacen väitteet kummallisia
Fortumin Wikipedia-artikkeliin muutoksia on tehnyt yhtiön palkkaama sosiaalisen median asiantuntija Johanna Janhonen. Janhonen pitää Greenpeacen väitteitä "kummallisina".
– Asioita ei ole poistettu, vaan ne ovat eri kohdassa artikkelia, hän sanoo.
Janhonen on kirjoittanut vastineen Greenpeacelle. Sen voi lukea hänen yrityksensä blogista.
Janhonen kertoo tehneensä Wikipedia-päivityksiä noin kymmenen vuoden ajan. Hänellä on noin satakunta Wikipedia-asiakasta. Asiakkaiden joukossa on muun muassa A-lehtien, Stora Enson, Valmetin ja Vaken kaltaisia toimijoita.
Asiakkaat ja Janhosen asema tilaustyön tekijänä on myös kerrottu avoimesti Janhosen Wikipedia-käyttäjäsivulla, hän huomauttaa.
– Eturistiriidat pitää ilmoittaa, hän sanoo.
Usein asiakas toimittaa Janhoselle avainsanan tai esimerkiksi uutisen, jonka ympäriltä artikkelin päivitystä pyydetään.
Kaikkiin lisäyksiin hän ei suostu. Varsinkin ulkomailta tulevia yhteydenottoja Wikipediaan lisäämisestä Janhonen kertoo hylkäävänsä usein.
– Jos heistä ei tarpeeksi löydy merkittäviä lähteitä, niin en voi auttaa, hän kertoo.
Artikkeliaiheiden soveltuvuutta tietosanakirja Wikipediaan arvoidaan merkittävyyden käsitteen avulla.
– Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä, sivuston ohjekirjassa kerrotaan.
Uusista artikkeleista tai artikkelien muokkaamisesta käydään usein keskustelua Wikipedian käyttäjien kesken. Mikäli muokkaajayhteisö ei pidä artikkeliaihetta tarpeeksi merkittävänä, voidaan se äänestyksen kautta myös poistaa.
Kaikki eivät kuitenkaan Janhosen mukaan kerro tilaustyönä tehtävistä muokkauksista avoimesti.
– Jotkut mainos- ja pr-toimistot ehkä tekevät sitä, mutta eivät ehkä noudata piilomainonnan sääntöjä, hän arvelee.
"Wikipediaan ei voi sokeasti luottaa", sanoo Fortumin edustaja
Piilossa tehty Wikipedian tilaussisältö on Janhosen mukaan yleisempää englanninkielisessä Wikipediassa, joka on käyttäjämääriltään paljon suomalaista versiota suurempi.
Ilmoittamatta jätettyä maksettua sisältöä on Wikimedia Suomi ry:n Pirisen mukaan vaikea osoittaa toteen. Osa käyttäjistä ei hänen mukaansa välttämättä myöskään tiedä, että Wikipedia-tilaustyöstä tulisi ilmoittaa.
Fortumista kertovaa artikkelia Janhonen on editoinut useaan otteeseen. Viimeisimmän tilaustyön pääaiheena oli Uniperin merkitseminen Fortumin tytäryhtiöksi, yhtiön viestintäpäällikkö Autio sanoo.
Vaikka verkosta yksittäisiä tietoja haettaessa Wikipedia nousee usein esimerkiksi Googlen hakutulosten kärkeen, ei sivua Aution mielestä tule lukea tietosanakirjana.
– Siinä mielessä on relevanttia, että olisi edes valtaosa tiedoista oikein. Mutta kannattaako siihen sokeasti luottaa, niin ei, Autio sanoo.
Myös Wikimedia Suomen puheenjohtaja Jaakko Pirinen kehottaa olemaan Wikipedia-sisällön suhteen kriittinen.
– Aina pitäisi miettiä, että minkä takia tämä on kirjoitettu, mitä tästä ehkä puuttuu ja mitä korostetaan, hän sanoo.
Esimerkiksi Greenpeace on osallistunut Fortumista kertovan artikkelin muokkaukseen viime vuonna.
Olivatko Fortum-artikkelin muutokset sitten hyväksyttäviä? Wikimedia Suomen Pirinen ei halua kommentoida yksittäistä artikkelia, sillä lopulta artikkelin kehittymisen määrää useampien Wikipedian käyttäjien kanta. Parviäly tekee päätöksen.
Pidemmällä aikavälillä yksittäiseen artikkeliin kohdistuva huomio Pirisen mukaan yleensä parantaa sen sisältöä.
Greenpeacen tiistaisen huomion jälkeen Wikipedian Fortum-artikkelia onkin muokattu jo useaan otteeseen.
Sisällön maksaja pitäisi aina kertoa
Vuonna 2014 isot kansainväliset pr-firmat antoivat julkilausuman, jossa ne kertoivat, että ne eivät sormeile asiakkaistaan kertovia Wikipedia-sivuja.
Edellisvuonna Wikipedian vapaaehtoiset olivat joutuneet puuttumaan pr-toimiston näpelöimiin sivuistoihin.
Wikipedialla on säännöt, joiden mukaan sivustolle kirjoittavan pitää ilmoittaa, jos hänelle maksetaan työstä.
Maksettujen sisältöjen kirjoittaminen on silti tavallista. Kansainvälisillä työnvälitysalustoilla Wikipedia-kirjoittajia on helppo palkata. He ovat oma ammattikuntansa.
Viestinnän ammattilaisten järjestön Procomin toimitusjohtaja Elina Melgin kertoo, että Suomessa ei ole käyty Wikipedian tilaustöistä erityisemmin keskustelua.
Viestinnän eettisessä neuvottelukunnassa asia ei ole noussut esiin.
– On luontevaa, että esimerkiksi pr-ammattilaiset kirjoittavat esimerkiksi julkisuudenhenkilöistä Wikipediaan.
Melginin mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tullut vastaan ongelmia eikä asiaan ole tarvinnut puuttua. Viestinnän eettiset ohjeet löytyvät täältä.
Toisaalta esimerkiksi kahden vuoden takaisessa kannanotossaan Viestinnän eettinen neuvottelukunta toteaa, että työn- tai toimeksiantajan rooli tilaajana tai tuottajana on aina tuotava selkeästi esille, kun sen tuottamia tai tilaamia sisältöjä julkaistaan missä tahansa mediassa. Tämän voi ajatella koskevan myös Wikipedia-sisältöjä.
– Sinänsä kyse on ostetuista sisällöistä. Ne aiheuttavat aina päänvaivaa viestinnän ammattilaisille, kuten myös myös esimerkiksi liketysten (tykkäämisten) ja suosion ostaminen, Melgin sanoo.
Melgin kertoo, että Suomi on kolmen parhaiten pärjäävän maan joukossa, mitä tulee viestinnän eettisten ohjeiden sisäistämiseen.
Hän viittaa tuoreeseen kyselytutkimukseen. Siinä 2 300 viestinnän ammattilaista 44 maasta kertovat eettisistä ongelmista, joita ovat kohdanneet.
Melgin kirjoittaa tuoreessa blogissa tutkimuksesta. ECM-tutkimuksen mukaan eettisiä ongelmia aiheuttavat esimerkiksi botit, joilla kerätään seuraajia ja vastataan asiakkaille.
Myös datan käyttö ja sosiaalisen median vaikuttajilta hankitut ostetut suositukset aiheuttavat pulmia. Moni siis painii sponsoroitujen ja ostettujen sisällön etiikan kanssa.
Lue myös: