Poikkeustila on monissa perheissä johtanut talousahdinkoon, mikä näkyy jo ruokajonoissa ja maksuhäiriötilastoissa.
Koronariskin vuoksi varsinaista jonoa ei ole. Avuntarvitsijoita on ohjeistettu hakemaan ruokakassinsa kukin omalla vuorollaan viiden minuutin välein. Paikalle saapuu nuoria aikuisia, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä.
Rakennusmies Said al-Zubeidi on käyttänyt ruoka-apua viime aikoina tiuhaan.
– Työstä on tullut koronan myötä epäsäännöllistä, kun monet rakennushankkeet on peruttu. Jos palkkani ei riitä perheen ruokamenoihin, tulen leipäjonoon, al-Zubeidi kertoo.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen, lomautukset ja konkurssit koskevat suurta osaa väestöstä, mutta poikkeusaika on iskenyt rankimmin pienituloisiin kotitalouksiin. Jopa 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen, kerrotaan Sosiaalibarometrin ennakkotiedotteessa (Suomen sosiaali ja terveys ry).
– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronapandemian aikana, kommentoi THL:n erikoistutkija Merita Jokela.
Erityisen tiukkaa on lapsiperheissä, joissa vanhempia on lomautettu. Lapset viettävät koronan myötä aiempaa enemmän aikaa kotona, ja siksi ruokamenot ovat monilla kasvaneet.
Parin kilometrin päässä Tuomarilasta Espoon keskuksessa ruoka- ja vaateapua jakaa Hyvä Arki ry. Yli 15 vuotta järjestöä luotsanneen Hannu Hätösen puhelin on viime viikkoina soinut tiuhaan.
– Avun tarve on räjähtänyt käsiin. Kasvu johtuu koronatilanteesta, lomautuksista ja lopputileistä. Suurin hätä on, kun jääkaapissa ei näy enää muuta kuin valo.
Hyvän Arjen vapaaehtoiset jakavat ruokakasseja kolme kertaa viikossa: maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Viime kuukausina jonossa on näkynyt paljon uusia kasvoja.
– Normaalisti valtaosa asiakkaista on nuoria tai eläkeläisiä. Nyt jonossa on ihan samalla tavalla insinööriä kuin putkimiestäkin, Hätönen kuvailee.
Toistaiseksi jaettavaa on riittänyt, mutta Hätönen pelkää jo, mitä syksy tuo tullessaan koronatilanteen pitkittyessä.
Yle vieraili jo huhtikuussa Helsingin leipäjonoissa, kun poikkeustila alkoi näkyä lisääntyvänä ruoka-avun tarpeena. Voit lukea jutun tästä.
Lomautukset näkyvät myös velkaongelmina
Maaliskuussa alkanut poikkeustila on monissa perheissä johtanut talousahdinkoon. Sosiaalityöntekijöistä yli 40 prosenttia arvioi vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana, kerrotaan Sosiaalibarometrissa.
Velkaongelmien parissa työskentelevä Takuusäätiö vahvistaa maksuvaikeuksien lisääntyneen.
– Vaikka lomautusten myötä rahat vielä riittäisivätkin arkimenoihin, maksuvaikeuksia voi tulla, jos on kulutusluottoja, kertoo Henri Hölttä Takuusäätiön neuvonnasta.
Hölttä toivoo, että työssä olevat tarkistaisivat hyvissä ajoin oman taloustilanteensa kestävyyden. Takuusäätiön neuvonnan asiakkailla on nyt jäänyt rästiin etenkin kulutusluottojen maksuja, mutta myös välttämättömiä elämisen menoja kuten vuokria, sähkö- tai puhelinlaskuja.
Myös Hölttää hirvittää ajatus tulevasta koronatilanteen pitkittyessä.
– Iso joukko ihmisiä on jo pitkään sinnitellyt velkakierteessä. Pienikin pudotus tuloissa voi johtaa maksuhäiriöihin. Toivoisin, että ihmiset hakisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua.
Lue myös: