Rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustavan Black lives matter -liikkeen mielenosoitusten myötä Yhdysvalloissa on jälleen herännyt keskustelu ongelmallisina pidetyistä historiallisista patsaista.
Väittely orjuuden puolustajina tai rasisteina tunnettujen suurmiesten patsaiden paikasta kaupunkikuvassa ei ole uutta, mutta nyt se on johtanut aiempaa laajamittaisempiin toimiin.
Myös väittely siitä, mikä kaikki tekee patsaasta ongelmallisen, on laajentunut.
Nyt Yhdysvalloissa kerätään vetoomuksia monien sellaistenkin patsaiden poistamiseksi, jotka esittävät sinänsä oikein toimineita historiallisia henkilöitä. Näissä patsaissa ongelmana on se, miten ne kuvaavat vähemmistöryhmiä.
Monin paikoin mielenosoittajat ovat kaataneet ja tuhonneet patsaita tai häpäisseet niitä eri tavoin. Useita patsaita on myös poistettu tai päätetty poistaa julkisilta paikoilta virallisilla päätöksillä.
Tästä on seurannut uusi ongelma. Mitä kaikille poistettaville patsaille tehdään? Yhden vastauksen antaa ihmisoikeusjärjestö Southern Poverty Law Centerin (SPLC) kartoitus.
Vuonna 2015 Yhdysvaltain Charlestonissa mustien kirkossa tehdyn rasistisen joukkomurhan jälkeen viranomaiset ovat poistaneet kymmeniä orjuutta kannattaneiden Etelävaltioiden (Konfederaatio) historiaan liittyviä monumentteja.
Lue myös: Charlestonin kirkkoampuja tuomittiin kuolemaan
Noiden muistomerkkien vaiheiden perusteella nyt poistettavien patsaiden todennäköisin kohtalo on päätyä varastoon.
The New York Times -sanomalehden SPLC:ltä saamien tietojen mukaan vain neljä aiempina vuosina poistetuista 64 monumentista on sijoitettu uuteen julkiseen sijaintipaikkaan.
Suurin osa on säilötty varastoihin, sillä monet patsaat ovat liian suurikokoisia sijoitettaviksi museoiden rajallisiin tiloihin.
Monimuotoisuudesta vastaava johtaja Lecia Brooks Southern Poverty Law Centeristä sanoo New York Timesin haastattelussa, että vain pieni vähemmistö patsaiden poistamista vaativista on niiden tuhoamisen kannalla.
Hänen mukaansa suurin osa tukee kiistanalaisten patsaiden siirtämistä esimerkiksi museoihin. Siirron jälkeen yleisön nähtäville jääviin patsaisiin tarvitaan asiantuntijoiden laatima taustoitus muistomerkin historiallisesta kontekstista.
Museoissa patsaat aiheuttavat ylimääräistä työtä ja huolta työntekijöiden turvallisuudesta. Muistomerkit nostattavat niin kiivaita tunteita, että vihan pelätään saattavan kohdistua myös museoihin.
Museoihin siirtämisen vaihtoehtona on joidenkin patsaiden jättäminen entisille paikoilleen. Tällöin ne varustetaan jatkossa opasteilla, jotka selittävät muistomerkin taustan.
Tällaisiin ratkaisuihin on päädytty erityisesti niissä Etelävaltioihin lukeutuneissa osavaltioissa, joissa on voimassa Konfederaation muistomerkkien siirtämisen estävä laki.
Atlanta History Centerin sivuilla kerrotaan myös ratkaisuista, joissa yhden sisällissodan osapuolen, Konfederaation, muistoksi aikoinaan pystytetty monumentti on omistettu nyt kaikille sodassa kuolleille.
Joitakin julkisilta paikoilta poistettuja patsaita on myös myyty. Vuonna 2019 Dallasissa kaupattiin nettihuutokaupassa Etelävaltioiden kenraalia Robert E. Leetä esittänyt patsas.
1,4 miljoonalla dollarilla myyty patsas päätyi miljardööri Kelcy Warrenin omistamalle golfkentälle, uutisoi The Dallas Morning News.
Tiistaina presidentti Donald Trump otti osaa patsaskeskusteluun uhkaamalla monumentteja tuhoavia ihmisiä jopa kymmenen vuoden vankeustuomiolla. Trumpin mukaan tuomio voitaisiin antaa myös takautuvasti.
Lue myös: