Huhtikuun lopulla helsinkiläinen Venla Salomaa haki kannettavan tietokoneen ja muut työtarvikkeensa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimistolta. Sitten hän pyöräili kotiin.
Nyt heinäkuun alussa kesäharjoittelua etänä on takana jo pari kuukautta.
– Alussa oli totta kai paljon uusia opittavia asioita, kuten missä tahansa työssä. Etänä oleminen toi kuitenkin omat haasteensa, Salomaa sanoo.
Eikä hän ole ainoa.
Etänä tehdyt kesätyöt ovat tänä vuonna tulleet tutuksi monelle nuorelle. Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestöstä Akavasta kerrotaan, että osassa tapauksista haasteeksi on noussut etenkin lyhyeksi tai riittämättömäksi jäänyt perehdyttäminen.
– Toukokuussa tekemäni kyselyn mukaan perehdyttäminen saattoi olla esimerkiksi sellaista, että työntekijä oli yhden päivän työpaikalla, jossa hän sai työtarvikkeet ja lyhyen perehdytyksen, työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko sanoo.
Hänen mukaansa joillakin työntekijöillä kaikki muu jäi etäperehdytykseksi – tai sitä ei ollut lainkaan.
Etätöitä on vaikea valvoa
Suuri osa kesätöistä tehdään koronavirustilanteesta huolimatta perinteiseen malliin työpaikalla, sillä moni kesätyö on esimerkiksi palvelualan töitä.
Aluehallintoviraston työsuojelun lakimies Aki Eriksson muistuttaa, että työnantajien vastuu työhön perehdytyksestä ei poistu, vaikka kesätyöläinen olisi etätöissä.
– Perehdytys on asia, jota työuran alussa olevat eivät aina osaa vaatia. Sen täytyy olla työnantajapuolelta kunnossa, hän painottaa.
Erikssonin mukaan aluehallintoviraston valvonta kohdistuu tänä kesänä perinteisiin asiakaspalvelutöihin, ei siis niinkään etänä suoritettaviin kesätöihin.
– Etätyöt ovat valvonnallisesti vaikea kokonaisuus. Tavallisesti kontaktoimme kesätyöntekijöitä suoraan, mutta koronaviruksen ja etätöiden aikana se on todella haastavaa.
Eriksson muistuttaa, että jos kesätyöntekijä esimerkiksi kokee jääneensä vaille asianmukaista perehdytystä, hän voi ilmoittaa asiasta anonyymisti aluehallintovirastoon tai soittaa puhelinneuvontaan.
Perehdytykseen on panostettava
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko uskoo, että onnistunut perehdytys on täysin mahdollista myös etänä.
– Sen on vain oltava selkeästi suunniteltua ja järjestelmällistä.
Elinkeinoelämän keskusliiton käsitys on, että suomalaiset työnantajat ovat suhtautuneet asiaan vakavasti.
– Työnantajat ovat perehdyttämisessä hyvin vastuullisia, sillä he usein hakevat kesätyöläisistä myös tulevaisuuden työntekijöitä. Monissa paikossa esimerkiksi ohjeistuksia on nyt tehty kirjallisiksi, mistä on apua työntekijöille, kertoo EK:n osaamista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Taina Susiluoto.
Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla kesätyöläiset kävivät läpi etäperehdytysohjelman. Traficom työllistää yhteensä noin 50 kesätyöntekijää ja -harjoittelijaa, joista valtaosa on etätöissä.
Harjoittelija Venla Salomaa on saamaansa perehdytykseen tyytyväinen. Siihen kuului kirjallista itseopiskelua verkossa sekä opetusvideoiden seuraamista.
– Perehdytykseen oli selkeästi panostettu ja annettu aikaa. Lisäksi esihenkilöni on viikottain ottanut minuun yhteyttä ja olemme käyneet hänen kanssaan ajankohtaisia asioita läpi. Se on ollut iso apu ja tuki.
Kyseinen henkilö on Nina Frösén, joka vetää liikkumisen palveluiden tiimiä.
– Olemme puolin ja toisin olleet uuden äärellä, mutta tuntumani on, että kesätyöläisten työt ovat lähteneet sujumaan hyvin. He ovat olleet todella aktiivisia pitämään yhteyttä, mikä on tuntunut mukavalta, Frösén kertoo.
Totuus kuitenkin on, että etätöissä sosiaaliset kontaktit jäävät paljon vähemmälle kuin lähitöissä.
Verkostoituminen jää vähiin
Traficomilla harjoittelua suorittava Venla Salomaa ehti tavata osan tulevan tiiminsä jäsenistä työhaastattelussa. Siitä seuraavalla viikolla etätyösuositus astui voimaan.
– Jo silloin minulle tuli todella hyvä fiilis siitä porukasta, jota osaksi pääsin. Ikävintä tässä kaikessa on se, että heihin ei ole päässyt tutustumaan enempää.
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko ymmärtää harmin.
– Kesätyöt ovat opiskelijoille todella tärkeää kokemusta työelämässä olemisen kannalta. Moni on sanonut sen tuntuneen oudolta, että ei ole tutustunut työkavereihin.
Samoilla linjoilla on myös EK:n osaamista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Taina Susiluoto.
– On haastavaa olla tapaamatta työyhteisöä. Tietynlainen sosiaalisuus jää silloin puuttumaan, hän sanoo.
Venla Salomaa tietää kuitenkin, että yksin oleminen ei tarkoita sitä, että ongelmista pitäisi selvitä ilman apua.
– Olen saanut paljon vastuuta ja tunnen, että minuun luotetaan. Se on hienoa, mutta välillä mietin, että osaankohan kuitenkaan jotakin asiaa. Onneksi työkaverit ovat aina olleet Skypen päässä.
Toisin kuin työkavereita, itse toimistoa Salomaalla ei kuitenkaan ole kova ikävä.
Puolensa kaikella
Venla Salomaa pääsi viime viikolla käymään toimistollaan ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun. Etätyöt jatkuvat kuitenkin yhä.
Salomaa on löytänyt tilanteesta hyviäkin puolia.
– Olen itse iltaihmisiä, ja pidän etätyön joustavuudesta. Päivän päätteeksi pääsen kätevästi vaikka tapaamaan kavereita.
Hallitus on ilmoittanut, että etätyösuositus puretaan elokuun alussa. Näillä näkymin Venla Salomaakin voisi mahdollisesti vielä päästä fyysisesti toimistolle. Hänen harjoittelunsa päättyy syyskuun lopulla.
– Olisi aivan ihanaa päästä vihdoin näkemään työkavereitani, joita en ole koskaan kasvotusten tavannut!
Työn joustavuudesta hän haluaa silti pitää kiinni.
– Eiköhän työvuoroihin silti tulisi myös etäpäiviä, tilanteen salliessa, Venla Salomaa hymyilee.
Juttua muokattu 6.7. klo 11.42. Akava muutettu ammattiliitosta korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestöksi.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 7.7. kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: