Lampea tyhjennetään haitta-aineita sisältävästä pohjalietteestä nyt toista kesää. Työ päästiin aloittamaan vuosi sitten elokuun puolivälissä, ja sitä tehtiin myös jäiden aikaan.
Liete poistetaan lammen pohjasta imuruoppauksella. Kyseessä on mittava urakka.
– Onhan tämä aika iso, pinta-ala on yli 50 hehtaaria ja poistettavan massan määrä on 300 000 kuutiota, sanoo puhdistustyön tekevän Vesirakennus Ojanen osakeyhtiön toimitusjohtaja Sami Ojanen.
Urakka kestää vielä pitkälle syksyyn. Viime vuonna jätelammella tehtiin töitä imuruoppaajalla vielä kun lampeen oli tullut jääpinta.
– Talvi tuli vähän turhan aikaisin viime vuonna. Toivotaan, että tänä vuonna ei tarvitsisi työskennellä enää jäiden aikaan. Toivoisin, että täältä päästäisiin pois loka-marraskuussa, Sami Ojanen sanoo.
Kun työ tehdään imuruoppaajalla, lietteeseen sitoutuneiden haitallisten aineiden ei pitäisi liueta veteen. Ruoppaajan ”kärsä” vetää lietteen putkeen.
– Se periaatteessa imuroi veden pohjaa. Imuputkessa on päässä sellainen pyörivä kruunu, joka repii tavaran irti, jos se on tiukempaa. Kruunun keskellä on imu ja se imee lietteen putkilinjaan ja putkilinjaa pitkin se menee maalle, kertoo Ojanen.
Liete kovettuu isoihin putkiin
– Maalla me lisätään siihen lisäaine, ja siitä se menee sellaiseen geotuubiin. Sieltä puhdas vesi palaa tähän samaan altaaseen, mitä me ruopataan, toimitusjohtaja Sami Ojanen sanoo.
Putket on sijoitettu tehdasalueelle jätejärven viereen. Liete kuivuu putkissa ja jämähtää kovaksi massaksi. Stora Enson suunnitelman mukaan ne peitetään myöhemmin maa-aineksella ja alueelle voidaan sijoittaa vaikkapa puutavaraterminaali tai teollisuusrakennuksia.
Lintuparatiisi ei näytä ruoppauksesta häiriintyvän
Jätelampi on jo vuosi ollut Itä-Lapin lintuparatiisi. Kyseessä on iso aidattu alue, jossa ei liiku käytännössä ketään. Rauhallinen paikka on muuttoaikaan lintujen suosima levähdysalue, ja siellä myös pesii huomattava määrä vesilintuja.
Sellutehtaan jätevedessä lampeen valuneet haitta-aineet ovat ilmeisesti tiukasti sedimentoituneet pohjaan.
– Siellä altaalla on ollut huikeita lintumääriä jo pitkään, ne eivät ole kaikonneet minkään myrkkyjen tai muun takia, pikemminkin päinvastoin. Paikalla olevia lintuja seuraamalla on tullut semmoinen tunne, että se vesi on jo varsin puhdasta, jopa kaakkurit viihtyivät altaalla, kemijärveläinen lintuasiantuntija Pirkka Aalto sanoo.
Itse työkään ei lintuja pelota. Muutama päivä sitten lintulaskentaa tehnyt Aalto kirjasi lammelta yli 700 vesilintua. Ainoastaan kahlaajille tämä kesä on ollut hankala, kun vesi on ruoppaajan vuoksi pidetty niin korkealla, että ruokailumatalikot ovat olleet harvassa.
– Siinä ruoppaajan imuputken päällä on istuskellut pitkä rivi taveja ja lokkeja, Pirkka Aalto naurahtaa.
Jätelammesta voisi tulla Kemijärvelle mainio lintujen bongauskohde
Rauhallisella alueella pysähtyy varsinkin muuttoaikaan usein hyvinkin harvinaisia lintuja. Muutama vuosi sitten paikalla oli Suomessa hyvin harvinainen Mustanmeren lokki, jota katsomaan tuli etelästä asti yli 100 lintuharrastajaa.
Pirkka Aallolla on selkeä näkemys miten paikkaa voisi kehittää.
– Esimerkiksi siihen Kallaanvaaran puolen täyttömäelle pystyisi pienellä rahalla rakentamaan lintutornin. Se olisi mainio tarkkailupaikka, josta allasta ja sen linnustoa pystyisi seuraamaan niin, että siitä olisi iloa harrastajille ja hyvä matkailun vetonaula myöskin kaupungille, lintuasiantuntija Pirkka Aalto sanoo.