- Beirutin sataman tiistaisessa varastoräjähdyksessä kuoli ainakin 154 ihmistä ja loukkaantui tuhansia. Kymmeniä kadonneita etsitään edelleen.
- Venäläisen rahtilaivan kyydissä ollut ammoniumnitraattilasti päätyi Beirutin satamaan jo vuonna 2013. Vaikka aineen vaarallisuudesta tiedettiin, asialle ei tehty mitään.
- Maan presidentti ja pääministeri ovat sanoneet, että tapaus tutkitaan perin pohjin ja syylliset pannaan tilille. Libanonin druusien johtaja Walid Jumblatt vaatii tapahtumasta kansainvälistä tutkimusta.
- Eri puolilta maailmaa on luvattu apua Libanonille. Tuhojen lisäksi maan ruokahuolto on pahasti uhattuna, sillä räjähdyksessä tuhoutui sekä satama että tärkeä viljasiilo.
- Beirutiin vierailulle saapunut Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi haluavansa koordinoida kansainvälisiä apuponnistuksia. Macron myös vaati pikaisia muutoksia jo kauan talouskriisissä velloneen Libanonin tilanteeseen: esimerkiksi pankkien toiminta pitäisi olla läpinäkyvämpää.
- Torstai-iltana kansalaisten turhautuminen maan hallitukseen purkautui mielenosoituksena. Poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan.
Ainakin 154 ihmistä kuoli ja 5 000 ihmistä loukkaantui tiistaina Libanonin pääkaupungissa Beirutissa, kun valtava räjähdys vavisutti koko kaupunkia.
Satamassa räjähti illansuussa varasto, jossa säilytettiin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia. Satelliittikuvat näyttävät, miten satamasta irtosi ja vajosi mereen kokonainen maakaistale, jolla varasto seisoi.
Mistä ammoniumnitraatti oli peräisin ja miksi vaarallista ainetta säilytettiin tällaisissa olosuhteissa? Nämä olivat ensimmäisiä kysymyksiä sokista toipuvien libanonilaisten huulilla. Kun kävi ilmi, että räjähdysherkkä aine on lojunut satamassa jo seitsemän vuotta, sokki alkoi muuttua raivoksi.
Ammoniumnitraatin alkuperästä kertovat muun muassa The New York Times sekä suuret alueelliset uutiskanavat Al-Arabiya ja Al-Jazeera.
Viestimet kertovat julki tulleista asiakirjoista, joiden mukaan aineen varastoimisesta satamaan ja sen vaarallisuudesta tiedettiin hallintoelimissä jo vuosia, mutta asialle ei tehty mitään. Ennen kuin oli liian myöhäistä.
Muun muassa maatalouslannoitteissa mutta myös räjähteissä käytettyä ammoniumnitraattia sisältänyt laiva saapui Beirutin satamaan jo syyskuussa 2013. Kyseessä oli venäläisomisteinen rahtilaiva Rhosus, joka seilasi Moldovan lipun alla.
Laiva oli matkalla Georgian Batumista kohti Mosambikia. Se joutui kuitenkin ankkuroitumaan Beirutiin kokemiensa teknisten ongelmien vuoksi. Libanonin viranomaiset eivät kuitenkaan antaneet alukselle enää poistumislupaa, joten lopulta miehistö ja omistajat hylkäsivät lastin Beirutiin.
Asiakirjojen mukaan tulliviranomaiset lähettivät seuraavien vuosien aikana useita kirjeitä oikeusistuimille. Tulliviranomaiset tähdensivät useaan kertaan asiasta päätösvaltaisille tuomareille, että aine on vaarallista ja sille on keksittävä pikimmiten loppusijoituspaikka.
Vastausta ei kuitenkaan kuulunut. Lopusta tuli historiaa tiistai-iltana.
"Beirut on menetetty"
Libanonin pääministeri Hassan Diab ja presidentti Michel Aoun kiiruhtivat heti onnettomuuden jälkeen julistamaan vakavin äänenpainoin, että asia tutkitaan perin pohjin ja syylliset laitetaan vastuuseen.
Libanonin druusien johtaja Walid Jumblatt sanoi torstaina vaativansa räjähdyksestä kansainvälistä tutkintaa.
Hän painotti, ettei luota siihen, että vallassa olevat henkilöt selvittävät totuuden. Jumblattin puolueen edustajia on parlamentissa, mutta ei kabinetissa, jota tukevat Hizbollah ja sen liittolaiset.
Onnettomuus on kuitenkin ehtinyt jo herättää pitkään ihmisten mielissä kyteneen raivon maan läpeensä korruptoituneeksi kuvailtua eliittiä ja hallintoa kohtaan.
Lisää vettä myllyyn heittää se, että onnettomuus tapahtui juuri Beirutin satamassa, jossa miljardien dollareiden arvosta tuonnissa verotettavia varoja on väitetysti suhmuroitu eliitin taskuun vuosikymmenien ajan.
Al-Jazeeran mukaan satama tunnetaankin paikallisten keskuudessa Ali Baban ja 40 ryövärin luolana. Uutistoimisto AFP:n mukaan libanonilaiset ovat olleet torstaina kaduilla. Kansa on vaatinut "vallankumousta" ja loppua maan korruptoituneelle johtoportaalle.
– Beirut on menetetty, ja ne jotka ovat johtaneet tätä maata viimeisten vuosikymmenten aikana eivät saa päästä pälkähästä. He ovat rikollisia, ja tämä on luultavasti suurin heidän monista tähänastisista rikoksistaan, kirjoittaa sosiologi ja aktivisti Rima Majed Twitterissä Al-Jazeeran mukaan.
Suuren osan libanonilaisista kerrotaan jakavan tällä hetkellä Majedin tunteet.
– Miksi viattomien ihmisten pitäisi kärsiä meidän surkeiden johtajiemme vuoksi? Näinkö halpoja meidän henkemme ovat heille, sanoi tuhoutuneessa pizzeriassa kokkina työskennellyt Walid Assi Al-Arabiyalle.
– Tämä maa näyttää nyt samalta kuin johtajansa. Roska ja rauniot kaduilla näyttävät aivan heiltä. Jos johtajilla olisi lainkaan omaatuntoa, he eroaisivat, sanoi puolestaan kauppias Rony Abu Saad, jonka myymälän yksi työntekijöistä kuoli räjähdyksessä.
Amin pelastettiin merestä 30 tunnin jälkeen
Räjähdyksen jäljiltä kymmeniä ihmisiä on edelleen kateissa. Etsintä- ja raivaustyöt jatkuvat ympäri kaupunkia.
Beirutin satamassa työskennellyt Amin al-Zahed oli kadoksissa lähes 30 tuntia ennen kuin hänet löydettiin ajelehtimasta merellä, kertoo uutiskanava Al-Arabiya.
Al-Zahed saatiin vedettyä pelastusveneeseen ja vietyä sairaalaan. Siitä, miten hän onnistui selviytymään loukkaantuneena meressä yli vuorokauden, ei ole vielä tietoa.
Mies oli yksi lukuisista ihmisistä, joiden katoamisesta on ilmoitettu Instagramiin uhrien löytämistä varten perustetulla Locate Victims Beirut -tilillä.
Macron lupasi "uuden poliittisen sopimuksen"
Talouskriisin kourissa kamppaileva ja ulkomaisesta ruokatuonnista pitkälti riippuvainen Libanon on saanut lupauksia kriisiavusta ulkomailta.
Esimerkiksi Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on varmaa, että Suomi tulee tavalla tai toisella auttamaan Libanonia avustus- ja jälleenrakennustöissä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapui torstaina päivällä Beirutiin, jossa hänet otti vastaan presidentti Michel Aoun. Macron on ensimmäinen ulkomaalainen valtionjohtaja, joka vierailee onnettomuuspaikalla. Libanon on Ranskan entinen siirtomaa, ja maassa puhutaan arabian lisäksi paljon ranskaa.
Macron peräänkuuluttaa Libanoniin poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotta kriisi saadaan ratkaistua. Hän haluaa lisäksi, että ulkomaista apua Libanonille koordinoitaisiin järjestelmällisesti. Macron lupasi beirutilaisille tekevänsä sopimuksen, jonka myötä apu ei mene "korruptoituneisiin käsiin".
Macron myös totesi, että jo pitkään talouskriisissä olleen maan tilanteeseen on saatava pikainen muutos.
Macron kertoi kadulla protestoineille libanonilaisille, että hän ehdottaa Libanonin hallinnolle "uutta poliittista sopimusta", jonka tavoitteena on "uudistaa järjestelmä, pysäyttää Libanonin jakautuminen ja taistella korruptiota vastaan".
Keskuspankki kehotti myöntämään lainoja
Macron vaati myös, että Libanonin pankit toimisivat jatkossa läpinäkyvämmin.
Libanonin keskuspankki neuvoi torstaina pankkeja ja rahoituslaitoksia antamaan ihmisille ja yrityksille dollarilainoja nollakorolla, jotta onnettomuuden jälkeinen elpyminen voi alkaa.
Libanon oli jo ennen räjähdystä syvässä taloudellisessa kriisissä. Libanonin punnan arvo on heikentynyt jopa 80 prosentilla viime vuodesta. Syynä on ollut dollarien puute. Libanonin punnan arvo on sidottu dollariin.
Lue lisää Libanonin talouskriisistä:Helpon rahan juhlat ohi "Lähi-idän Sveitsissä" – arabimaailman pankkiirivaltio Libanon päätti jättää velkansa maksamatta
Poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan
Torstai-iltana kansalaisten turhautuminen maan hallitukseen purkautui mielenosoituksena Beirutin keskustassa.
Poliisi ja turvallisuusjoukot käyttivät mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kertoo maan valtiollinen uutistoimisto NNA. Sen mukaan parlamenttitalolle pyrki joitakin kymmeniä mielenosoittajia.
Mielenosoittajien kerrottiin muun muassa sytyttäneen tulipalon ja heittäneen turvallisuusjoukkoja kivillä.
AFP:n mukaan aktivistit yrittävät koota laajaa hallituksen-vastaista mielenosoitusta lauantaiksi.
Torstaina hallitusta sätti myös toimestaan vastalauseena eronnut Libanonin Jordanian-lähettiläs Tracy Chamoun.
Hänen mukaansa räjähdyksen syynä ovat mittavat laiminlyönnit ja korruptio, kertoo muun muassa turkkilainen uutistoimisto Anadolu. Chamounin mukaan maata vuonna 1990 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneiden poliitikkojen pitäisi erota tehtävistään ja maassa tulisi järjestää uudet vaalit.
Lue lisää:
Suomalainen Cecilia Pellosniemi loukkaantui Beirutin räjähdyksissä – "Päästäni oli lähtenyt pala"