Sari Suikkasen on oikeastaan aika helppo tiivistää tilanne, jolloin hän työnsä puolesta joutuu nuorten kanssa tekemisiin.
– Silloin kun nuori on jotenkin hölmöillyt.
Nuorten hölmöilyjä on todellakin riittänyt. Ne voivat olla pikkunäpistyksiä, ilkivaltaa, pahoinpitelyä, väkivalta ja jopa isoja rikoksia.
– Kaikki ne ovat pysäyttäviä, koska nuoren tekemä rikos vaikuttaa koko perheeseen, sanoo Sari Suikkanen.
Sari Suikkanen on ammatiltaan nuorten oikeusedustaja. Hänen tehtävänään on auttaa alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta sekä heidän perhettään silloin, kun lapsi on lähtenyt rikoksen tielle. Oli sitten kyse 6-vuotiaan tekemästä karamellivarkaudesta tai 17-vuotiaan tekemästä ryöstöstä.
Aina puututaan
Sari Suikkanen työskentelee nuorten oikeusedustajana Imatralla. Hänelle käsittelyynsä kuuluvat alle 18-vuotiaiden rikostapaukset Imatralla ja kolmen lähikunnan alueella.
Nuorimpia ovat olleet 6-vuotiaat näpistelijät, mutta yleensä hänen luokseen päätyvät murrosikäiset lapset 11 ikävuodesta lähtien.
Nuoren tekemä rikos vaikuttaa koko perheeseen.
Nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen
Vaikka alle 15-vuotias ei joudu teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, niin hänellä on aina korvausvelvollisuus ja tapaus tulee viranomaisten käsittelyyn.
– Poliisin tekemä lastensuojeluilmoitus tulee minulle, kertoo Sari Suikkanen.
Suikkanen järjestää keskusteluja, joissa hänen lisäkseen on mukana rikoksen tehnyt lapsi sekä ainakin toinen lapsen huoltajista. Lisäksi niissä ovat mukana asiantuntija sosiaali- ja nuorisotoimesta ja poliisi. Toiminta on valtakunnallisen Ankkuri-toiminnan mukainen.
Poliisin läsnäolo voi esimerkiksi pienistä lapsista tuntua aluksi pelottavalta. Käytäntö on Sari Suikkasen mukaan kuitenkin osoittautunut erittäin tehokkaaksi silloin, kun selvitetään alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia.
– Esimerkiksi, kun nuori näpistää tikkarin. Se ei ole mikään iso rikos, mutta joka tapauksessa poliisi tulee keskusteluun mukaan. Tästä olemme saaneet erityisen paljon kiitoksia juuri vanhemmilta. Myös siitä, että tällaisiin pieniinkin asioihin puututaan, sanoo Suikkanen.
Lapsi vastuutettava teostaan
Olennaista oikeusedustaja Sari Suikkasen mukaan on juuri se, että nuorten ja lasten tekemiin rikoksiin puututaan heti, jolloin kenties orastava rikoskierre saadaan poikki. Lasten tekemiä rikoksia ei saa lakaista maton alle.
– Varhainen puuttuminen ja vastuuttaminen ovat kaikkein tärkeintä. Jos lapsi on tehnyt jotain, mistä tulee korvauksia, niin jotenkin lapsen pitää ne korvata. Ne ovat lapsen korvauksia, eivät ne ole vanhempien korvauksia, sanoo nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.
Korvaussummat voivat olla niin suuria, että silloin viimeistään nuori rupeaa miettimään, mitä nyt ja mistä rahat.
Nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen
Suikkanen ymmärtää kuitenkin oikein hyvin sen, että vanhemmat auttavat ja maksavat lapsen puolesta. Mutta vanhempien tulisi jotenkin vaatia korvaus takaisin.
– Tietysti pitää ottaa ikä ja kehitystaso huomioon, että miten lapsi korvaa sen takaisin. Perheen pitää ratkaista, onko korvaus esimerkiksi työntekoa. Vastuuttaminen on hyvin tärkeätä.
Toisinaan korvaussummat voivat nousta niin suuriksi, ettei niitä ole lapselle eikä vanhemmillakaan varaa maksaa. Oikeusedustaja Sari Suikkasen mukaan neuvottelemalla voi yrittää asian ratkaista. Toisinaan korvauksensaajat tulevat hyvin vastaan esimerkiksi maksuajoissa.
Väärä käsitys vallalla
Suikkasta harmittaa kovasti se, että nuorten keskuudessa on vallalla käsitys, ettei pahoista teosta seuraa mitään. Aika nopeasti nuoren käsitys muuttuu.
– Sitten kun mennään poliisikuulusteluun ja puhutaan mahdollisista seuraamuksista, alkaa nuori miettiä, että apua, mitähän tästä seuraa, sanoo Suikkanen.
Nuoren on itse kustannettava hajottamansa ikkuna, rikkomansa polkupyörä tai väkivaltatapauksessa esimerkiksi katkenneen hampaan korjaaminen.
– Korvaussummat voivat olla niin suuria, että silloin viimeistään nuori rupeaa miettimään, mitä nyt ja mistä rahat.
Luottamuksen rakentaminen
Alle 15-vuotiaiden kohdalla tyypillisimpiä tapauksia ovat näpistykset. Lapsi on saattanut varastaa kaupasta esimerkiksi vaatteita, meikkejä tai makeisia.
Suurin osa lapsista kykenee Suikkasen mukaan suhtautumaan keskusteluihin pääsääntöisesti hyvin, nöyrästi ja asiallisesti. He tulevat keskusteluun ajallaan ja yrittävät saada asiaa selvitettyä.
– Toki joukossa on myös niitä, joilla on vaikeuksia muutenkin elämänhallinnassa. Heistä näkee, että asian käsittely ei niin sanotusti kolahda.
Silloin Sari Suikkasen tapana on jututtaa lasta enemmän ja useamman kerran, jolloin hänen ja lapsen välille toivottavasti syntyy luottamus.
– On tärkeätä, että on luottamus lapseen ja että puhutaan vähän niin kuin samalla kielellä. Asia käydään kuitenkin napakasti läpi, ja nuori pitää saada siihen mukaan. Ei voi olla niin, että lapsi lippalakin alta yrittää vähän väistää katsetta, eikä vastaa kysymyksiin. Puheyhteys pitää ainakin jollain tavalla saada, sanoo nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.
Syyt huonoon käytökseen
Jokainen aikuinen muistaa, miten lapsuudessa tai nuoruudessa tuli tehtyä asioita, joita jälkeenpäin katuu. Toisilla ne ovat olleet pieniä pahantekoja tai ilkeilyjä, toisilla taas isompia rikoksia.
Nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen muistuttaa, että suurimalla osalla lapsista ja nuorista kaikki sujuu ihan hyvin. Sitten on niitä, joille elämä lähtee väärille raiteille.
– Monesti se on epävarmuutta ja pelkoa. Joskus lapsilla on paha olla, eivätkä he itsekään osaa kertoa, miksi esimerkiksi näpistivät kaupasta. Vaikka lapsella olisi ollut rahaa, niin siitä huolimatta hän näpisti.
Toisinaan näpistämisen syyksi paljastuu jonkinlainen jännityksen hakeminen tai kaverille näyttäminen. Syitä voi lopulta olla monenlaisia.
Suikkanen kertoo kokemuksellaan, miten moni nuorista oppii yhdestä kerrasta. Joitakin opettaa yksi yö putkassa tai yksi kerta oikeudessa.
– Osa sanoo käräjäoikeuden istunnon jälkeen, että tänne en halua enää ikinä. Minä sanon heille, että sinä voit itse valita, tuletko tänne enää vai et.
Kaikki erilaisia
Käsitys siitä, että pahantekijät olisivat kaikki syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, ei nuorten oikeusedustaja Sari Suikkasen mukaan pidä paikkaansa.
– Nuoria on hyvin monenlaisia ja erilaisista taustoista. Meillä on asiakkaina ihan kaikenlaisia nuoria.
Joukossa on myös niitä nuoria, jotka eivät yksinkertaisesti välitä. Suikkanen kuitenkin lohduttaa, että kaikille annetaan mahdollisuus aloittaa alusta.
– Vaikka vähän mokaa, niin siitä voi selvitä. Ei se ole niin, että koko elämä lähtee heti alamäkeen. Kun asiat käydään läpi ja esimerkiksi korvaukset hoidetaan, niin elämä jatkuu sen jälkeen ihan hyvin.
Aina kaikki kuitenkaan mene niin kuin haluaisi. Villi elämä jatkuu.
– Osalla nuorista elämässä on jo niin paljon paineita, että he eivät jaksa viedä asiaa eteenpäin ja laittavat elämän niin sanotusti läskiksi.
Silloin elämässä ovat mukana jo päihteet tavalla tai toisella.
– Kyllä niitä ovat ihan päivittäin. Sekä alkoholia, huumeita, lääkkeitä että imppaamista. Kaikki kuviot ovat mukana.
Vanhempien mollaaminen
Viime keväänä Imatralla sattui tapaus, jossa alakouluikäiset potkivat toista lasta väkivaltaisesti. Tapauksesta levisi videoita muun muassa Youtubeen.
Alkoi hurja mollaaminen, jossa vaadittiin lasten vanhempia vastuuseen ja kyseenalaistettiin heidän kasvatustaitojaan.
– Tällainen vaikuttaa yleistyvän kokoajan. Jos lapsi on syyllistynyt johonkin, aletaan vanhempia uhkailla. Se on aika vakava ilmiö, sanoo nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.
Juuri siksi lasten ja nuorten tekemät rikokset koskettavat entistä enemmän myös vanhempia. He ovat häpeissään ja myös peloissaan.
– Aikuiset ovat peloissaan, että mitä tästä seuraa ja mitä jatkossa tapahtuu. Joskus joudun enemmän rauhoittelemaan vanhempia kuin sitä nuorta.
Vanhemmat yhdessä
Sari Suikkasen titteli, nuorten oikeusedustaja, kuulostaa helposti pelottavalta ja siltä, että oltaisiin menossa oikeuteen. Nuorten oikeusedustaja on kuitenkin eri asia kuin oikeusavustaja, joka taas on usein lakimies ja avustaa oikeudessa.
Viime vuosina Suikkasta ovat työllistäneet erityisesti sosiaalisessa mediassa tapahtuvat kiusaamiset ja seksuaalinen häirintä. Kynnys tehdä niistä rikosilmoitus on Suikkasen mukaan madaltunut huomattavasti ja hänen mielestään on myös hyvä, että niitä tehdään.
Toisaalta hän kaipaa myös sitä aikaa, kun vanhemmat hoitivat lastensa asiat keskenään.
– Enää ei ole sellaista yhteisöllisyyttä, jossa puututtiin asioihin jo ennen kuin tehdään rikos- tai lastensuojeluilmoitus. Joskus tuntuu, että herkemmin tehdään rikosilmoitus kuin että otettaisiin suoraan yhteyttä lapseen tai perheeseen ja keskusteltaisiin keskenään ne asiat.
Vaikka sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta puhutaan jatkuvasti, ei Suikkanen usko, että ongelma lähitulevaisuudessa katoaisi. Yksi syy siihen on se, että vanhemmat eivät edelleenkään tiedä, mitä lapset kännyköillään tekevät.
– Nuoret eivät ymmärrä mitä vaaroja siellä on. Eivätkä vanhemmat välttämättä ole kartalla, mitä nuori kännykällään tekee ja missä liikkuu.
Aina nuorten parissa
Sari Suikkanen on ollut nuorten oikeusedustaja vuodesta 2005 lähtien. Sitä ennen hän oli ensin opiskeluidensa jälkeen töissä lastenkodissa ja teki sen jälkeen lastensuojelun perhetyötä. Sitten tarjoutui tilaisuus tulla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin nuorten oikeusedustajaksi.
– Kiinnostuin siitä, ja siinä nyt ollaan, naurahtaa Suikkanen.
Hän toivoo voivansa olla avuksi, kun lasten ja vanhempien kanssa pohditaan välillä hyvinkin vaikeita, hankalia ja epämiellyttäviäkin asioita.
Välillä Suikkasenkin täytyy pysähtyä. Raskaiden rikosasioiden parissa joutuu väkisinkin pohtimaan, tekeekö itse parhaansa, että nuoren tai lapsen elämä jatkuisi hyvissä merkeissä.
– Itselleni tulee ajatus, että olenko riittävän hyvin osannut heitä auttaa ja ohjata eteenpäin. Olenko osannut auttaa, että saataisiin esimerkiksi rikoskierre ratkaistua ja uusi alku ja elämä uudelle raiteelle.
Suurin palkinto hänelle itselleen on, kun huomaa nuoren selvinneen elämässään eteenpäin. Imatralaisena hän on työnsä kautta oppinut tuntemaan monia ja tavannut heitä jälkikäteen, usein hyvissä merkeissä.
– Monta kertaa tulee kiitosta siitä, että olit silloin apuna, tukena ja että ohjasit meitä. Ne kohtaamiset ovat hyvin tärkeitä, kertoo nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.
