Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan viime talvi on ollut porotaloudelle poikkeuksellinen muun muassa lumitilanteen vuoksi. Luonnonvarakeskuksen kyselyyn vastanneiden paliskuntien arvioiden mukaan lähemmäs 15 000 poroa kuoli ja poronhoitotöiden ja ruokintaan käytettyjen rehujen määrä nousi melkein kaksinkertaiseksi.
Paliskunnat arvioivat vasatuoton jäävän alle puoleen entisestä. Menneen talven arvioidaan vaikuttavan myös tulevaan teuraskauteen ja teurastuoton jäävän 65 prosenttiin.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että poronhoitajien talous on kärsinyt viime talven lisäruokinnan, poromenetysten ja syksyn tulojen tippumisen tai puuttumisen myötä.
– Ensi talvi tulee olemaan sellainen tiputuspeli, jossa käy monelle huonosti, mikäli valtio ei lähde tätä tukemaan ja auttamaan. Olisi hyvä nyt jo tässä kohtaa ymmärtää, että asia vaatii nopeita ratkaisuja ja reaktioita, jotta selvittäisiin myös tulevasta talvesta, sanoo Ollila.
Vielä ei ole tietoa, saavatko poronhoitajat minkäänlaista korvausta viime talven vahingoista. Loppujen lopuksi valtioneuvosto päättää, onko olosuhteiden muuttuminen korvaukseen oikeuttavaksi tuhoksi todettu. Korvauksille kuitenkin tuntuu olevan tarvetta.
– Vimetalvi oli taloudellisesti raskas. Tässä tilanteessa tiedetään, että ei ole lihaa myytäväksi ja tuloja ei sieltä tule joten, korvaukset olisivat todella tärkeitä, sanoo Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Luonnonvarakeskus julkaisi keskiviikkona selvityksen siitä, miten viime talven sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus on vaikuttanut poronhoitoon. Selvitys on edellytyksenä sille, että porotaloudelle voidaan maksaa korvauksia, mikäli valtioneuvosto katsoo, että sitä on kohdannut tuho, joka on määritelty laissa porotaloutta kohtaavien vahinkojen korvaamiseksi.
Vielä pitää odotella päätöstä siitä, ryhdytäänkö korvauksiin
Ennen kuin poronhoitajat saavat tietää, maksetaanko viime talven vahingoista korvausta, tulee syksyn teurastuotto olla tiedossa.
– Koko taloudellinen vaikutus täsmentyy tai vahvistuu teuraskauden myötä, kun nähdään, että mikä lopullinen teurastuotto on, kertoo neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.
Nyt julkaistu Luken selvitys on edellytys sille, että valtioneuvosto voi myöhemmin päättää, ryhdytäänkö korvauksiin.
– Kun on olemassa tieto teurastuotosta, niin sitten me saamme tarkan arvion vahingoista. Sitten ministeriö esittelee tämän asian valtioneuvostolle, joka tekee päätöksen.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että konkreettista tilastotietoa teurasmääristä alkaa kertyä sitten, kun poroerotukset syksyllä alkavat.
Ravinnonsaantiolosuhteet olivat poroille vaikeat
Luken lumiolosuhteiden poikkeuksellisuutta ja vaikutuksia poronhoitoon käsittelevästä selvityksestä käy ilmi, että viime talvena poronhoitoalueella oli paljon kovaa, tiheää ja painavaa lunta, ja lumessa kovia jää- ja lumikerroksia. Mikäli poro pääsi kaivamaan kerrostuneen lumen läpi, saattoi pohja olla joko jäässä tai homehtunut.
Selvitystyöhön osallistunut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpula toteaa, että talvi oli poikkeuksellinen porojen ravinnonhankinnan kannalta.
– Muutamissa paliskunnissa tekemämme maastomittaukset ja ilmatieteenlaitoksen aineisto osoittivat, että lunta oli poikkeuksellisen paljon ja se myös suli kuukautta myöhemmin. Siinä oli kovia jää- ja lumikerroksia ja ehkä hometta. Ne tekivät kaivuu- ja ravinnonsaantiolosuhteet porolle hyvinkin vaikeaksi, kertoo Kumpula.
Työn ja porojen ruokintaan käytettyjen rehujen määrä melkein kaksinkertaistui
Luken selvityksen tietojen mukaan jo talven alkaessa porot olivat useissa paliskunnissa tavanomaista huonommassa kunnossa. Kesä 2019 oli kuiva, syksy viileä eikä poroille ollut sieniä syötäväksi.
Lunta satoi aikaisin ja paljon, ja sen lisäksi sääolosuhteet tekivät lumeen kerroksia, mikä saattoi aiheuttaa pohjan jäätymisen ja homehtumisen. Se vaikeuttaa ja jopa estää porojen ravinnonhankinnan.
Kaivettavan ravinnon homehtuminen ja maajään muodostuminen laitumille aiheuttavat yhdessä tilanteen, jossa porojen ravinnonhankita kaivamalla muuttuu talvilaitumilla koko talven ajaksi vaikeaksi tai pahimmillaan estyy.
Luonnonvarakeskuksen selvitys "Talven 2019–2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus ja vaikutukset pronhoitoon"
Selvityksessä tulee ilmi, että porot kaivoivat ravintoa normaalia vähemmän ja lopettivat ravinnon kaivamisen tavallista aikaisemmin. Porot myös siirtyivät lupon käyttöön aikaisemmin ja maasto- ja tarharuokinta jouduttiin aloittamaan aikaisemmin.
Paliskuntien arvioiden mukaan viime talvena poronhoitotöiden määrä ja porojen ruokintaan käytettyjen rehujen määrä kasvoivat kumpikin keskimäärin lähes kaksinkertaisiksi tavanomaiseen talveen verrattuna. Kummankin kasvussa on kuitenkin paliskuntien välillä eroja.
– Kyllä se talvella tuntui siltä, että tunnit eivät vuorokaudessa riitä. Poroja piti ruokkia paljon, porotokkaa paimentaa ja porot vain kulkivat sinne ja tänne, joten niitä piti hakea. Monesti vaikka mitä teki, niin silti lopputulos oli se, että porot kuolivat käsiin, kertoo Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Selvityksen mukaan lisääntyneet työmäärät ja ruokintakulut tarkoittavat merkittävää tai hyvin merkittävää kustannusten nousua poronhoidossa.
Mennyt talvi tuntuu poronhoitajan kukkarossa vielä
Vaikka monissa paliskunnissa aloitettiin lisäruokinta aikaisemmin kuin tavallisesti, tulee selvityksessä ilmi, että paliskunnat arvioivat lähemmäs 15 000 poron kuolleen vaikeiden laidun- ja luonnonolosuhteiden takia.
Kustannusten nousun lisäksi mennyt talvi tuntuu poronhoitajien taloudessa vielä ensi talvenakin. Pitkän talven jälkeen paliskunnat arvioivat vasatuoton jäävän 45 prosenttiin ja näistä vasoista jätetään osa kompensoimaan talven siitosporomenetyksiä. Tulevan kauden teurastuoton taas arvioidaan jäävän 65 prosenttiin.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo viimevuoden tuloksen menevän tappiolle.
– Nämä kustannukset nousevat niin suuriksi. Ruokintakausi oli valtavan pitkä ja siitä huolimatta tulee myös näitä tälle syksylle kohdentuvia menetyksiä teurastuotossa. Kokonaisuutena tilanne on taloudellisesti ihan katastrofaalisen huono, kertoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Teurastuoton tippuminen tuntuu suoraan poronhoitajien lompakossa. Ollila kertoo teurastulon olevan poronomistajalle pääasiallinen tulonlähde ja suurin osa poroelinkeinon tuloista tulee teuraista. Jos niitä ei ole, niin ei ole tuloja.
Kustannusten nousu ei ole ainoa syy, miksi viime talvi on ollut poronhoitajille raskas. 85 prosenttia selvitykseen vastanneista paliskunnista arvioi, että viime talvi on vaikuttanut huomattavan kielteisesti poronhoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Pieni enemmistö katsoo, että henkisistä paineista ei nopeasti palauduta.
Korvausten maksamista selvitetään enimmäistä kertaa
Laki porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta on ollut tällaisenaan voimassa noin neljä vuotta. Porotaloudelle ei ole koskaan aikaisemmin maksettu korvauksia tällaisen poikkeustilan takia.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun on tehty selvitys, joka on edellytyksenä sille, että porotaloudelle voidaan maksaa korvauksia jos valtioneuvosto niin katsoo.
Selvitykseen vastanneista paliskunnista enemmistö tuo esille, että heidän mielestään valtiolla ei ole riittävää valmiutta reagoida viime talven tapaiseen pokkeukselliseen tilanteeseen. Suurin osa on sitä mieltä, että kriisiapujärjestelmä tulisi uusia. Selvityksen mukaan enemmistö paliskunnista näkee, että ne olivat varautuneet vaikeaan talveen ja tekivät sen, mitä tehtävissä oli.
Selvitystä varten luonnonvarakeskus on tehnyt muun muassa maastossa mittauksia, joilla arvioivat lumi- ja kaivuuolosuhteita sekä niiden vaikutusta porojen ravinnonsaantiin. Mittauksia ja arviointeja tehtiin Sallivaaran, Käsivarren, Kemin-Sompion, Lapin ja Muddusjärven paliskunnissa.
Luke suoritti myös kyselyn paliskunnille. Kyselyyn vastasi määräajassa 47 paliskuntaa 57 paliskunnasta. Selvityksessä on lisäksi käytetty ilmatieteenlaitoksen aineistoja.
Artikkelin kirjoittaneella toimittajalla on yhteyksiä porotalouteen, mutta hän ei itse työskentele aktiivisesti poronhoidossa.
Voit keskustella porotalouden hätätilasta 24.8. kello 20.00 saakka.