Syyskuun aurinko säteilee likaisen ikkunan läpi suureen konesaliin.Täällä työskenteli aikoinaan Voikkaan paperitehtaan suurin paperikone. Koneen koosta kertoo paljon salitilan pituus, joka on noin 150 metriä.
Tänään paperikoneen olemassaolosta muistuttaa enää salin toisen kerroksen lattiassa oleva jättimäinen aukko.
63-vuotias Raimo Löytty seisoo tomuisen konesalin lattialla ja katselee ympärilleen. Tehtaan ajat ovat hänelle kaukainen muisto. Nyt mielessä ovat käytännön asiat.
– Tätä tilaa on erittäin vaikeaa uudelleen käyttää sen koon ja tilaratkaisujen vuoksi, Löytty sanoo.
Konesalin ikkunasta avautuu näkymä tehdasalueen isoimmalle parkkipaikalle. Aamupäivällä autoja parkkialueella on noin 40.
Osassa vanhan tehtaan työtiloista on toimintaa. Tehdasalueen uudesta elämästä kertovat yritysten logot rakennusten seinissä ja työtilojen sisältä kuuluva metallin paukutus.
Voikkaan teollisuusalueella on vipinää, vaikkakaan teollisuusalue ei enää muistuta paperitehdasajan aikoja.
– Tämä on erilainen kuva kokonaan. Tämä on nykyään yritysalue, sanotaan näin, Löytty sanoo ja hymyilee.
Yritysalueen syntymä on kuitenkin vaatinut yhden kuoleman. Suomen paperitehtaiden surumarssi alkoi täällä UPM:n Voikkaan paperitehtaalla 14 vuotta sitten. Kun tehdas suljettiin, työpaikkansa menetti noin 700 työntekijää.
Yksi heistä oli Raimo Löytty.
"Voiko tämmöistä olla olemassa?"
Metsäyhtiö UPM julkaisi maaliskuun 8. päivä vuonna 2006 pysäyttävän pörssitiedotteen. Yhtiö kertoi tavoittelevansa noin 200 miljoonan säästöjä.
Säästöt olivat iskemässä rajusti Kymenlaaksoon ja Kuusankoskelle, jotka olivat olleet metsäteollisuuden vahvaa ydinaluetta Suomessa. Yhtiö aikoi lakkauttaa Voikkaan tehtaan ja sulkea yhden paperikoneen Kymin tehtaalla.
Suunnitelma Voikkaan tehtaan lakkauttamisesta kerrottiin henkilöstölle, jota oli 670. Noin 30 vuoden uran paperikonetyöntekijänä tehneellä Raimo Löytyllä oli silloin vapaapäivä.
– Sinä päivänä olin pilkillä Lappalanjärvellä lähellä Valkealaa. Autossa kuuntelin paperitehtaan lakkauttamisuutisen radiosta. Tuli olo, että voiko tämmöistä olla olemassa, oli se niin oudontuntuista, Löytty sanoo.
Seuraavana päivänä Löytty palasi töihin.
– Kaikki olivat ihmeissään ja kummissaan. Aika hiljaista oli koko touhu sinä päivänä.
Yt-neuvotteluiden jälkeen toukokuussa UPM kertoi tarkat luvut. Yhtiö irtisanoisi noin 670 työntekijää, joista voikkaalaisia oli 575.
8. päivä maaliskuuta vuonna 2006 tullut ilmoitus oli valtava isku pikkupaikkakunnalle, joka eli tehtaan tuomista työpaikoista.
Harrastuksesta uusi työ
Alkuhämmennyksen jälkeen entinen paperimies Raimo Löytty alkoi nopeasti pohtia, mitä seuraavaksi. Löytyllä oli mahdollisuus hakea töitä muilta Suomen paperitehtailta. Tehdastyöt saivat kuitenkin jäädä.
– Ei viitsinyt lähteä enää muualle, kun olin sitä hommaa jo niin pitkään nähnyt.
Jo paperitehtaalla työskennellessään Löytty oli tehnyt toiminimellä kivitöitä. Riuskasti työhön suhtautuva mies alkoi selvittää muun muassa paikallisilta hautaustoimistoilta, millainen tarve työlle oli.
– Aluksi tein harrastusmielellä, koska oli mielenkiintoa. Siinä samana keväänä tuli mieleen ajatus, että ruvetaan tekemään näitä kivihommia tosissaan, Löytty sanoo.
Toukokuussa 2006 Löytty suuntasi lyhyelle kivityökurssille Loimaalle. Siellä hän kouluttautui kivimieheksi.
– Halusin, että minulla on näyttää jotain dokumenttia osaamisestani, vaikka olinkin tehnyt kivitöitä aikaisemmin. Kurssilta sain myös itseluottamusta, että osaan tehdä tätä työtä, Löytty sanoo.
Löytty lopetti työt paperitehtaalla jo keväällä 2006. Saman kesän aikana tuoreen yrittäjän työskentelytilaksi valikoitui Voikkaan tehdasalueen korjaamotila.
– UPM:n kanssa kaikki sujui tuolloin ja tilat kivihommille järjestyivät hyvin.
Vuoden 2006 kesällä Raimo Löytty teki kivitöitä yrittäjänä Voikkaalla. Syyskuussa paperitehdas pysähtyi lopullisesti.
– Sen kesän tunnelmaa tehdasalueella voisi kuvailla surulliseksi. Osa vanhoista työkavereista oli aika apaattisia. Moni kävi tässä korjaamossa iskemässä työvuorolla tarinaa enemmän kuin teki töitä. Syksyä kohti moni rupesi katsomaan uusia hommia ja pääsikin uusiin töihin, Löytty kertoo.
Vanhassa paperitehtaan korjaamotilassa tuoksuu tänään puhdistusaine. Jasmin Vainikka pyyhkii puhdistusaineella hautakiven pintaa. Vieressä Minna Autere muotoilee vahapaperille tekstiä, joka myöhemmin leikataan paperiin ja hiekkapuhalletaan jykevään hautakiveen.
Kymen Kivipojat tekee erilaisia kivi- ja kuljetustöitä. Se on erikoistunut hautakivien kaiverruksiin. Yrityksen toimitusjohtaja Raimo Löytty on toiminut yrittäjänä vanhalla tehdasalueella nyt 14 vuotta.
Kaipolan tilanteeseen Voikkaan lääkkeitä
Synkät uutiset paperiteollisuudesta palasivat suomalaisten arkeen viime viikolla, kun metsäyhtiö UPM ilmoitti lopettavansa Kaipolan tehtaan.
Tampereen yliopistolla työskentelevä sosiologian professori Harri Melinin mukaan isku on kova koko Jämsän alueelle. Melin tarjoaa Kaipolan tilanteeseen samankaltaisia lääkkeitä kuin 14 vuotta sitten.
– Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää varmistaa tehtaan työntekijöiden uudelleenkoulutus. Tässä tilanteessa on myös edelleen perusteltua varhennettu yksilöllinen eläköityminen. Lisäksi Jämsän kaupunki tarvitsee tukea elinkeinopolitiikan kehittämisessä.
Melin kertoo, että 14 vuotta sitten Voikkaan jälkihoito sujui hyvin.
– Voikkaan paperitehdas lakkautettiin talouden nousukauden aikana. Tuolloin irtisanotuista työntekijöistä valtaosa löysi uutta työtä muualta Kymenlaaksosta, Päijät-Hämeestä tai Itä-uudeltamaalta. Uusi muutosturvalainsäädäntö mahdollisti yksilölliset työllistämistoimet ja toi paljon koulutusmahdollisuuksia, Melin sanoo.
Teollisuusalue kiinnostaa uusia yrittäjiä
Tällä hetkellä Voikkaan vanhan paperitehtaan alueella toimii 30 yritystä, jotka työllistävät noin 300 henkilöä. Voikkaan teollisuusalueen omistaa kiinteistökehitysyhtiö Redeve.
– Isolla osalla yrityksistä on metalli- ja koneenvalmistustoimintaa. Lisäksi alueella on varastointi- ja logistiikka-alan yrityksiä, kertoo Redeven toimitusjohtaja Jari Lahtinen.
Näiden alojen yrityksiä Voikkaalle ovat Lahtisen mukaan houkutelleet teollisuusalueen hyvät kuljetusyhteydet ja hyväkuntoiset kiinteistöt. Monella yritystyksellä asikkaana on Kymenlaakossa toimivat paperiteollisuuden yritykset.
Kiinteistöjen kehitysprojekteihin erikoistunut Redeve osti Voikkaan tehdasalueen metsäyhtiö UPM:ltä vuonna 2019.
– Uusilta yrityksiltä tulee tasaisesti yhteydenottoja tehdasalueen mahdollisuuksiin liittyen. Tämän vuoden koronatilanne ei ole vaikuttanut kyselyjen määrää oikeastaan ollenkaan.
Työelämän muutoksia tutkinut sosiologian professori Harri Melin pitää hyvänä asiana, että Voikkaan vanhan paperitehtaan alueelle on syntynyt uutta alihankintateollisuutta.
– Tämä teollisuus on kuitenkin edelleen paljolti osa paperiteollisuuden alihankintaketjuja, siis perinteistä metalliteollisuutta. Olisi hienoa, jos Voikkaalle syntyi kokonaan uutta taloudellista aktiivisuutta esimerkiksi kiertotalouden alueelle, Melin sanoo.
Melinin mukaan Voikkaan teollisuusalueen elpymisen kaltaisia tapauksia on muuallakin Suomessa.
– Salon akkutehdas on esimerkki vanhan matkapuhelintehtaan uudesta heräämisestä.
Tänä vuonna työura päättyy – ehkä
Yrittäjä Raimo Löytyn pitkä ajanjakso Voikkaan teollisuusalueella on tänä vuonna jälleen katkolla. Löytty nimittäin pääsisi eläkkeelle loppuvuodesta niin halutessaan. Positiiviseksi ihmiseksi itseään kuvaileva mies kertoo, ettei jätä teollisuusalueen työmaata tämänkään vuoden jälkeen.
– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuskin maltan jättäytyä kokonaan eläkkeelle. Katsotaan, mikä tuntuu mukavimmalta ratkaisulta myöhemmin.