Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Husky-yrittäjä: "Emme voi laittaa ovia kiinni ja lähteä pois, koirat on ruokittava" – näin neljä lappilaista kertoo matkailukriisin vaikutuksista

Lue neljä tarinaa siitä, miten matkailualan ahdinko näyttäytyy heille, jotka elävät turismista.

Hetta Huskies -yrityksen omistaja Pasi Ikonen huskykoiran kanssa
Pasi Ikonen perusti Hetta Huskies -yrityksen puolisonsa kanssa 12 vuotta sitten. Yritys on saanut kansainvälisen palkinnon eläinten hyvinvoinnista. Kuva: Anna Mc Cormack / Hetta Huskies
  • Annu Passoja

Lapissa odotetaan hallituksen pikaista päätöstä siitä, helpotetaanko matkailijoiden maahanpääsyä. Tällä hetkellä karanteenisuositus koskee kaikkia niitä maita, joista Lapin turisteja tulee eniten.

Matkailuyrittäjät toivovat, että edes tilauslennot voitaisiin järjestää matkailukuplan eli tulijoiden testauksen ja erillään pitämisen avulla. Synkät näkymät ovat jo johtaneet laajoihin yt-neuvotteluihin.

Valtava määrä lappilaisia on tavalla tai toisella riippuvaisia turisteista. Tässä jutussa neljä heistä kertoo, miten alan vaikea tilanne vaikuttaa elämään ja toimeentuloon.

Pasi Ikonen, huskytilallinen, Enontekiö

Meillä on 252 huskya, jotka ovat juosseet kesän tarhassa. Jos lähiviikkoina ei tule täystyrmäystä, alamme treenata koiria mönkijöiden kanssa niin, että ne ovat vetokunnossa ja valmiina töihin joulukuun alussa.

Viime talvena meillä kävi 15 000 asiakasta, ulkomaalaisten osuus oli varmaan 98 prosenttia. Aika huonoltahan tämä nyt näyttää. On ihan utopiaa, että kotimaiset matkailijat pystyisivät ohjelmapuolella korvaamaan kansainväliset asiakkaat.

Emme kuitenkaan voi laittaa ovia kiinni ja lähteä pois. Koirat on ruokittava, tarhat siivottava ja koirille on järjestettävä liikuntaa.

En usko, että luovumme koirista, ellei ole aivan pakko.

Pasi Ikonen, huskytilallinen, Enontekiö

Minua huolettaa, mikä on Lapin matkailueläinten kohtalo, jos tilanne jatkuu tällaisena. Eläimillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa, että omistajat pystyvät niistä huolehtimaan, mutta kyllä siinä monille varmasti tulee isoja ongelmia.

Tulot huskytilalla tehdään joulukuun ja maaliskuun välissä. Jos tämä talvi menetetään, pitäisi pärjätä vuoden 2021 joulukuulle. Se voi olla vaikeaa. Yksin koiranruokaan menee vuodessa 50 000 euroa.

En usko, että luovumme koirista ellei ole aivan pakko. Siinä tapauksessa yrittäisimme löytää niille kodit perheistä niin kuin tälläkin hetkellä meiltä eläköityneille koirille. Se olisi se keino, mitä yrittäisimme.

Vielä talvi ei ole täysin menetetty, mutta päätöksiä pitää tehdä nopeasti. Teoriassa on vielä mahdollista päästä voiton puolelle.

Heidi Kurikkala
Heidi Kurikkala työskenteli vielä viime vuonna Lapland Hotelsin palveluksessa Rovaniemellä, mutta muutti sitten vakituisen työpaikan perässä Oulun seudulle. Kuva: Annu Passoja / Yle

Heidi Kurikkala, hotellin vastaanottovirkailija, Rovaniemi

Olen ollut työttömänä siitä asti, kun hotelli meni kiinni maaliskuun lopulla.

Minulla oli Staff Pointin kautta sopimus maaliskuun loppuun ja olimme jo puhuneet, että sopimukselle tulee jatkoa kesäksi ja todennäköisesti vielä seuraavan talvikauden loppuun. Sopimusta ei kuitenkaan ehditty uusia ennen kuin tuli tieto hotellin sulkemisesta koronan vuoksi.

Opiskelin matkailualan tutkinnon siinä vaiheessa, kun ikää oli jo mittarissa ja ajattelin, että pitää hommata muukin tutkinto kuin vain ylioppilastutkinto. Silloin oli sellainen fiilis, että matkailun puolella riittää töitä ihan niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Tässä on niin monen kanssa samassa veneessä.

Heidi Kurikkala, hotellin vastaanottovirkailija, Rovaniemi

Mielessäni kävi myös majoitusyrityksen perustaminen. Joskus sitä ajattelee, että olisipa enemmän rohkeutta, mutta nyt olen tyytyväinen että en ryhtynyt yrittäjäksi.

Nyt alan hakea kovasti töitä, kun selvisi että hotellissa ei ole töitä syksyllä ja talvikin on suuri kysymysmerkki. Olen katsellut töitä myös muualta kuin Rovaniemeltä enkä koe vieraaksi sitäkään, että palaisin kaupan alalle.

Itse olen päässyt aika vähällä. Vaikka rahaa ei ole entiseen malliin, kulutkin ovat pienemmät kuin perheellisillä. Kyllä tästä jotenkin selvitään.

Santapark Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Länkinen kiinniolevassa ravintolassaan syyskuussa 2020
Santapark Oy pyörittää palkittua Arctic Treehouse-hotellia sekä joulupukin luolaa. Asiakaskunnasta noin 90 prosenttia on ollut ulkomaalaisia, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Länkinen Kuva: Annu Passoja / Yle

Ilkka Länkinen, toimitusjohtaja, Santapark Oy

Vielä viime kuussa myynti kasvoi, mutta ministerin pakkokaranteenilausuntojen jälkeen myynti loppui kuin seinään. Sitten se taas piristyi, mutta kaikki riippuu nyt siitä saako tänne tulla, sallitaanko terveiden ihmisten matkustaa.

Jos muissa Euroopan maissa esitetään rajaksi kolmeakymmentä tartuntaa sataatuhatta kohden, miksi Suomessa se on yhdeksän. Suomi tekee Euroopan tiukimman matkustusrajoituksen, ettei tänne pääse vahingossakaan kukaan.

Me voimme hoitaa sisäänkirjautumiset ja uloskirjautumiset maskit naamalla, ehkä jopa virtuaalisesti. Aamiaiset ja illalliset voidaan tarjoilla suoraan mökkeihin. Mökeissä on oma ilmastointi. Me pystymme järjestämään tämän turvallisesti.

Kun paperitehdas laitetaan kiinni, 400 ihmistä menettää työnsä. Mekin maksoimme viime talvena palkkaa 400:lle ihmiselle

Ilkka Länkinen, toimitusjohtaja, Santapark Oy

Surkeinta tässä on epätietoisuus. Jos sanottaisiin että tänne ei voi matkustaa, valtio maksaa minimikulut, sanoisimme että kiitos tiedosta. Tai että terveet saavat matkustaa ja palaamme pikkuhiljaa kohti normaalia. Mutta me emme tiedä, emmekä voi vastata mitään asiakkaille tai työntekijöille.

Jos valtiovalta ajaa tämän elinkeinon alas, niin lasku lankeaa muille veronmaksajille. Eiköhän se sitten ole sama nostaa suosiolla eläkeikä 85: een, niin riittää laskulle maksajia.

kasvot kuvassa työhuoneessa
Kuten monessa muussakin lappilaisessa kunnassa, myös Utsjoella on panostettu matkailuun, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kunnanjohtaja, Utsjoki

Kaksi vuotta sitten valtuustossa tehtiin kauaskantoinen päätös monitoimitalojen rakentamisesta Nuorgamiin, Utsjokisuuhun ja Karigasniemeen. Kaikissa kylissä oli sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit. Painelaskelmat osoittivat, että kunnan talous kestää investoinnit ja kunta otti 10 miljoonaa euroa lainaa.

Utsjokisuussa koulu on jo alkanut uusissa tiloissa. Koulun opettajatilanne on nyt parempi kuin vuosiin, koska tilat ovat puhtaat ja ajanmukaiset.

Mutta kyllä minulla kasvaa huoli kunnan taloudesta. Pakkohan se on kuitenkin selvitä. Ja valtiohan on luvannut auttaa kuntia.

Tästä eteenpäin alkaa olla selviytymistaistelua.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kunnanjohtaja, Utsjoki

Kevääseen asti näytti hyvälle, asukasmäärä kasvoi ja investoinnit kunnan alueelle lisääntyivät. Meille on tullut paljon matkailuinvestointeja, merkittäviä uusia avauksia. Kaikki joiden kanssa on mielipiteitä vaihdettu, ovat nyt huolissaan.

Jos tilanne jatkuu tämän suuntaisena ja verotulot putoavat, täytyy miettiä läpi kaikki kunnan toiminnot, että mistä selvitään. Kaikki Lapin kunnanjohtajathan ovat nyt samassa veneessä. Näin epävarmassa tilanteessa en ole koskaan ollut.

Ilokseni huomasin Lapin kansanedustajien ottaneen kantaa, että tilauslennot on turvattava. Se kevään lockdown oli ymmärrettävä, piti pelata aikaa kun ei tiedetty viruksesta juuri mitään. Mutta nyt täytyy lähteä siitä, että elinkeinoelämä saadaan pyörimään. Yhteiskuntaa ei voida totaalisesti sulkea.

Onneksi valtiovallan taholta on alkanut näkyä uutta suuntaa. Uskon että ratkaisuja on löytymässä.

Lue lisää:

Jos Lapin matkailun talvisesonki sakkaa, se voi tarkoittaa nuorten massatyöttömyyttä – Ida Aatsinki: "Kyllä tulevaisuus pelottaa"

Lapissa koronantorjuntaa johtavat lääkärit pitävät ryhmämatkailun avaamista mahdollisena – Broas: "Tehtävämme on maksimoida turvallisuus, jos avaamiseen päädytään"

EK:n Häkämies: Matkailurajoituksia pitäisi höllentää merkittävästi – hallitus keskustelee asiasta torstaina

Lapin suurimman matkailukonsernin yt-neuvotteluilla vaikutuksia 2 000 työpaikkaan – PAMin aluepäällikkö: Järkytys koko alueelle ja ihmisille