Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Suomen ensimmäinen aktiivihiilitehdas valmistuu Ilomantsiin – seuraavan Vapo uhkaa rakentaa naapurimaahan, mikäli turpeen käyttö kiristyy

Energiayhtiönä tunnettu Vapo toivoo aktiivihiilestä uutta kivijalkaa liiketoiminnalleen.

Vapon Ilomantsin aktiivihiilitehdas
Ilomantsin aktiivihiilitehdas on lähes valmis. Vapon tavoitteena on aloittaa tehtaan käynnistäminen joulukuussa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle
  • Pauliina Tolvanen

Suomen ensimmäinen aktiivihiilitehdas on viimeistelyjä vaille valmis. Vapon tavoitteena on käynnistää tuotanto Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa vuoden loppuun mennessä.

Tänään torstaina tehtaalla vietettiin avajaisia.

Vapon liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäen mukaan tehtaan käynnistyminen on iso askel paitsi Vapolle myös koko Suomelle.

Valtaosa aktiivihiilestä on tarkoitus viedä Eurooppaan, joten tehdas vahvistaa Suomen vientiteollisuutta. Toisekseen se tuo kaivattuja työpaikkoja syrjäseudulle.

Vapo pelkää turpeen raaka-ainekäytön kieltämistä

Ilomantsin aktiivihiilitehdas valmistuu keskelle kiivasta turvekeskustelua.

Vihreät vaatii ensi viikon budjettiriihessä entistä tiukempia ilmastopäätöksiä.

Esillä on muun muassa turpeen verotukien leikkaus. Keskusta on kertonut vastustavansa ehdotusta.

Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka kertoo seuranneensa keskustelua huolestuneena. Yhtiön suurin pelko on, että turpeen käyttöä raaka-aineena rajoitetaan.

Se olisi isku vastavalmistuneelle tehtaalle: Vapo valmistaa Ilomantsissa aktiivihiiltä nimenomaan turpeesta.

Lisäksi Vapo on laskenut paljon aktiivihiilen varaan.

Ilomantsin aktiivihiilitehtaan avajaiset syyskuussa 2020. Kutsuvieraita seuraa videolähetystä.
Koronaviruksen takia avajaiset järjestettiin osin etänä. Joukko kutsuvieraita seurasi Ilomantsissa, kun Peter Nyman haastatteli Vapon toimitusjohtajaa Vesa Tempakkaa Espoon Otaniemen studiolla. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Tähtäimessä Euroopan markkinat

Turpeen poltto on vähentynyt rajusti, mikä on pakottanut Vapon kehittämään uusia tuotteita.

Tällä hetkellä kovimmat odotukset kohdistuvat juuri aktiivihiileen.

Aktiivihiiltä käytetään savukaasujen, ilman ja veden puhdistamiseen. Arkisia käyttökohteita on paljon, aktiivihiiltä on useissa vesihanoissa, autojen sisäilman suodattimissa ja pölynimureissa.

Aktiivihiilen maailman markkinoiden arvo on noin 4 miljardia euroa. Lisäsi kysyntä kasvaa koko ajan.

– Ilomantsin tehdas on sen verran pieni, että meille riittää Euroopan markkinat, jotka nekin kasvavat vuodessa 3–6 prosenttia, toimitusjohtaja Vesa Tempakka kertoo.

Aluksi Ilomantsin tehdas tuottaa aktiivihiiltä noin 5 000 tonnia vuodessa.

Mies seisoo Novactorin heijastinliivi päällä selin kameraan.
Vapon hiililiiketoiminta kulkee jatkossa nimellä Novactor. Logossa alleviivattu AC on aktiivihiilen englanninkielinen lyhenne, activated carbon. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Koronapandemia lisännyt kysyntää

Noin 70 prosenttia Euroopan aktiivihiilestä on tuontitavaraa Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Vesa Tempakka uskoo, että eurooppalaiselle toimijalle on tilausta.

– Koronapandemian aikana on käynyt ilmi, että toimitusketjut ovat haavoittuvaisia, eikä Euroopassakaan ole saatu kaikkia tuotteita, mitä on tilattu.

Lisäksi koronapandemia on lisännyt yleisesti kiinnostusta ilman puhdistamista kohtaan.

Vapon suunnitelmissa on lisätä aktiivihiilen tuotantoa.

Tempakan mukaan yhtiö on valmis tekemään uusia investointipäätöksiä jo ensi vuonna. Ensimmäisenä listalla on Ilomantsin tehtaan laajentaminen.

Harkinnassa on myös kokonaan uusia tehtaita, mutta niiden sijainti riippuu siitä, miten turvetta saa Suomessa jatkossa käyttää.

– Hyviä turvemaita on myös Ruotsissa ja Virossa, Tempakka toteaa.

Vapon liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäki Ilomantsin tehtaalla.
Vapon liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäen mukaan turpeesta saatava aktiivihiili on korkealaatuista ja siksi kilpailukykyistä. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Turpeen rinnalla puuta ja biomassaa

Entä jos turpeen käyttö raaka-aineena kielletään, jääkö Ilomantsin tehdas tyhjänpantiksi?

Vapon liiketoimintajohtajan Jaakko Myllymäen mukaan tilanne ei ole niin dramaattinen kuin voisi luulla.

– Me pystymme käyttämään myös muita biomassoja, kuten puuta. Näin on myös tarkoitus tehdä eli turve ei ole ainoa raaka-aineemme.

Käytännössä aktiivihiiltä voidaan valmistaa mistä tahansa raaka-aineesta, jossa on riittävästi hiiltä. Maailmalla aktiivihiiltä valmistetaan muun muassa kookospähkinöiden kuorista.

Raaka-aine vaikuttaa kuitenkin siihen, millaista aktiivihiiltä syntyy.

– Siksi turpeella on merkittävä rooli. Siitä saadaan hyvin korkealaatuista aktiivihiiltä.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 11.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Kun isä kuoli turvesuolle, Harrille jäi bisnes josta poliitikot riitelevät, vaikka peli on jo hävitty – "Pahantekijän roolissa oleminen on raskasta pitemmän päälle"

Turpeesta tulossa iso vääntö budjettiriihessä – Annika Saarikko: Keskusta noudattaa turvekysymyksessä hallitusohjelmaa