Kun hallitus keskiviikkoiltapäivänä valmistautui tiedotustilaisuuteensa budjettiriihen päätöksistä, järjestäytyi Ylen kutsuma opposition varjoriihi eduskunnan kuppilan takana sijaitsevaan kabinettiin.
Hallitus teki budjetista omat ratkaisunsa, mutta mitä sen olisi pitänyt tehdä?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sekä nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo näkevät valtiontalouden tarpeet varsin eri tavalla kuin istuva hallitus, vaikka eivät toki ole yksimielisiä hekään.
"Hallituksen tavoitteessa raju mittakaavavirhe"
Suurimmat odotukset hallituksen riihessä kohdistuivat työllisyyden nostoon. Hallitus ilmoittikin päässeensä välitavoitteeseensa, eli tehneensä viimeistään budjettiriihessä päätökset, jotka tuovat laskennallisesti yli 30 000 uutta työpaikkaa.
Keinoina yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nosto, omaehtoisen työnhaun malli, oppivelvollisuuden laajentaminen, palkkatuen uudistus ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.
Työpaikat tosin syntyisivät vasta vuosikymmenen loppuun mennessä ja ikääntyneiden työllisyystoimet lykättiin kolmikantaan. Samalla koko hallituskauden tavoite nostettiin 80 000 uuteen työlliseen.
Pyöreän pöydän ympärillä eduskunnan kabinetissa E220 puhistaan: Toimet eivät riitä, edes tavoite ei riitä lähellekään!
Oppositio on yksimielinen: Hallitusohjelma olisi pitänyt kirjoittaa ajat sitten uusiksi ja päätökset olisi pitänyt tehdä ainakin 100 000 lisätyöllisestä.
Kai Mykkänen, kokoomus:
"Hallituksen tavoitteissa on raju mittakaavavirhe, joka vaarantaa suomalaisten tulevaisuuden. Me olemme esittäneet jo elokuussa listan toimista, jotka voitasiin tehdä heti ja toisivat 118 000 työllistä.
On surkuhupaisaa, jos pääkeinoina on työttömyysputken palauttaminen työryhmävalmisteluun ja jonkinlainen työnhaun aktiivimalli kakkonen, joka suurin piirtein korvaa sen aktiivimalli ykkösen vaikutuksen, jonka hallitus on poistanut.
Pelataan pientä peliä ja tavoitteesta puuttuu numero perästä."
Ville Tavio, perussuomalaiset
"Ei tämä kovin kunnianhimoiselta tosiaan vaikuta. Nykypolitiikalla on täysi työ pitää työpaikat Suomessa.
En ole koskaan ollut innostunut puhumaan näistä työllisyyslukuarvioista. Monesti puolueet ovat niitä asettaneet ja sitten hallituskaudella työttömyys onkin lisääntynyt.
Perussuomalaiset kiinnittävät enemmän huomiota siihen, että emme kannata nykyhallituksen sosialismia, tätä vihervasemmistolaista politiikkaa, joka johtaa julkisen sektorin pöhöttymiseen, valtion velkaantumiseen ja siihen, että työpaikat vähentyvät."
Sari Essayah, kristillisdemokraatit
"Meille on tullut 120 000 työtöntä lisää sen jälkeen, kun hallitus aloitti. Pitäisi miettiä, miten ne työpaikat saadaan ensin palautettua ja minkä verran meidän ikärakenne ja huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät työttömyyttä.
On välttämätöntä lähteä tavoittelemaan 80 prosentin työllisyysastetta. Ei ole otettu huomioon, että hallitus on aiemmilla päätöksillään heikentänyt työllisyyttä.
Viime syksyn budjetti heikensi sitä 5000 työllisellä. Edellisen aktiivimallin purkaminen korvataan nyt uudella aktiivimallilla, joten siinä mikään ei muutu."
Harry Harkimo, nyt-liike
"Pelkästään viime viikkoina työttömäksi on joutunut se 30 000 ihmistä. Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin aikana, jolloin työttömyys ei lisääntynyt ja lisäystavoite ajateltiin silloiseen työllisten määrään. Eihän tämä riitä mihinkään.
Nämä päätetyt työllisyystoimet vaikuttavat joskus kymmenen vuoden kuluttua. 100 000 olisi järkevä taso, josta pitäisi tehdä päätökset. Mutta ne päätökset ovat niin rankkoja, että hallitus ei uskalla niitä tehdä."
Opposition työllisyystoimet – "Hallitus unohti kilpailukyvyn"
Kukin varjoriihen osallistuja toimitti Ylelle puolueensa vaatimukset työllisyystoimista. Ehdotukset vaihtelivat kokoomuksen ja kristillisdemokraattien pitkistä toimenpideluetteloista perussuomalaisten ja liike-nytin tiiviisiin ja yleisempiin luonnehdintoihin.
Perussuomalaisten Ville Tavio mainitsi yleiseksi pääkeinoksi yritysten kilpailukyvyn ja palkansaajan ostovoiman parantamisen verotusta keventämällä. Esimerkiksi työtulovähennystä pitäisi nostaa ja polttoaineiden veronkiristykset perua. Ulosoton suojaosuutta tulisi nostaa ja teollisuuden kustannuksia painaa alas.
Tavio toteaa, että yksityiskohtaisempia kannanottoja vaikutusarvioineen löytyy sekä puolueen edellisestä että tulevasta vaihtoehtobudjetista.
Kokoomus on laatinut pitkin hallituskautta työllisyystoimilistoja. Mukana on iso joukko myös niin sanottuja kovia toimenpiteitä. Puolue mm. poistaisi eläkeputken, porrastaisi ansiosidonnaisen, alentaisi verotusta sekä leikkaisi asumistukea ja työttömyysturvaa kannustavuuden nimissä. Mittavan listan työllisyyssaldoksi puolue laskee lähes 120 000 työllistä.
Kristillisdemokraatit valmistelevat parhaillaan työllisyysohjelmaansa. Sari Essayah luettelee silti liudan mieluisia toimenpiteitä: paikallisen sopimisen lisääminen, päivähoitomaksujen alennukset, työttömyysturvan porrastus, te-palveluiden parantaminen, kotitalousvähennyksen korotus ja polttoaineverojen lasku.
Harry Harkimon mukaan Suomeen syntyy oikeita työpaikkoja, kun pienet ja keskisuuret yritykset kasvavat, investoivat ja palkkaavat lisää. Keinona muun muassa yhteisöveron puolittaminen yrityksille, jotka investoivat vastaavan summan. Myös Harkimo nostaisi kotitalousvähennystä ja vapauttaisi järjestäytymättömät yritykset sopimaan työehdoista paikallisesti.
Ville Tavio, perussuomalaiset
"Tässä maassa verot ja byrokratia muodostavat toimintaympäristön työllistämiselle. Byrokratiaa voidaan keventää, mutta kilpailukykyä voidaan vielä selkeämmin parantaa alentamalla veroja.
Tämä on vastaisku Suomi-sosialismille. Hallitus nostaa esimerkiksi polttoaineiden verotusta, mikä osuu muun muassa metsäteollisuuteen ankarasti.
Erilaiset työllisyystoimet ovat pieniä nyansseja järjestelmässä, mutta parantavatko ne Suomen kilpailukykyä?"
Kai Mykkänen, kokoomus
"Meidän toimemme tulevat tarpeeseen, jos ymmärtää taloustilanteen vakavuuden. Toivon, että löytyy yhteistä ymmärrystä ja uskallusta.
Jos asumiskustannuksiin tulee 7 prosentin omavastuu toimeentulotuessa, se varmaan kirpaisee pitkäaikaistyötöntä, joka asuu kalliisti. Mutta tarkoitus on nostaa ihmisiä jaloilleen, eikä antaa tekohengitystä pienillä korotuksilla perusturvaan, kuten vasemmisto tekee.
Tällä listalla me osoitamme, että on turha väittää, että ei olisi mahdollista mennä sinne yli 100 000 uuteen työlliseen."
Sari Essayah, kristillisdemokraatit
"Työllisyys vaatii sekä työllisyyspoliittisia toimia että ostovoiman ja investointien parantamista.
Hallitus tekee lähinnä työllisyyspoliittisia toimenpiteitä, joista osa on kyllä ihan kelvollisia. Mutta toisella kädellä se nostaa energiaverotusta ja polttoaineveroja, mikä haittaa kilpailukykyä ja syö niitä työllisyyspoliittisia keinoja.¨
Pitää ymmärtää kokonaisuus: tarvitaan työntötekijöitä, mutta tarvitaan vetotekijöitä myös."
Harry Harkimo, nyt-liike
"Työvoiman tarjoamiseen panostaminen ei riitä. Pitää hoitaa työllisyyttä eikä työttömyyttä.
Yrityksille on saatava kasvuedellytyksiä ja kulutuskykyä Suomeen. Yhteisöveroa voi laskea, jos yritykset käyttävät rahan investointeihin ja kotitalousvähennystä pitää laajentaa yksinasuville.
Paikallisesta sopimisesta aina puhutaan, mutta se ei tunnu koskaan edistyvän. Järjestäytymättömien yritysten on voitava sopia paikallisesti, jotta ne voivat palkata ihmisiä. Meillä on liian kankea systeemi."
Oppositio ei ole varjohallitus – erimielisyydet heti pinnan alla
Eduskunnan kabinetissa oppositiojohtajien kesken vallitsee konsensus ainakin yhdestä asiasta: Hallitus ei oikein hallitse hommiaan. Työllisyystilanteen yleiskuvastakin nyökytellään samanmielisyyttä.
Myös halutuista työllisyystoimista monet ovat oppositiolle yhteisiä. Kaikki pöydän ympärillä esimerkiksi porrastaisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja kasvattaisivat kotitalousvähennystä.
Keskeisistä työllisyyskeinoista löytyy kuitenkin merkittäviä mielipide-eroja. Esimerkkinä yksi eniten keskustelua aiheuttanut työllisyystoimi: mahdolliset muutokset ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin kutsuttuun eläke- tai työttömyysputkeen. Vasemmiston ja palkansaajaliikkeen karsastama aihe jätettiin budjettiriihessä vielä työmarkkinajärjestöjen jatkovalmisteluun.
Kokoomus poistaisi putken kokonaan ja panostaisi samalla työkyvyttömien kuntoutukseen. Kristillisdemokraatit harkitsisi putkeen pääsyn ehtojen kiristämistä, mutta ei poistaisi sitä kokonaan. Perussuomalaiset ei poistaisi työttömyysputkea. Liike Nyt katsoo, ettei asialla ole työllisyyden kannalta merkitystä.
Kai Mykkänen, kokoomus
"Putki on oikein poistaa, jotta Suomessa tulee standardiksi olla 65-vuotiaaksi töissä. Mutta se vaatii, että työkyvyttömyyden toteaminen ja kuntoutus ovat nykyistä paremmalla tolalla.
Eli meillä on mukana myös tämä pehmeä puoli. Nykyinen työttömyysputki on kuitenkin karhunpalvelus ikääntyneille työntekijöille".
Sari Essayah, kristillisdemokraatit
"Niitä ehtoja voidaan kyllä tarkastella, mutta ei putkea pidä katkaista kokonaan.
On paljon ihmisiä, joiden työkyky ei ole enää kunnossa ja jotka rimpuilevat ne viimeiset vuodet. On mielenterveysongelmaa, loppuun palamista ja väsymistä. Työttömyysputki on ollut tietynlainen inhimillinen tapa päästä pois sieltä työelämästä.
Ville Tavio, perussuomalaiset
"Eläkeputken poistoon suhtaudutaan meillä kriittisesti. Siinä on vähän sama ongelma kuin tässä aktiivimalli kakkosessa: me emme näe, että sillä olisi todellisuudessa työpaikkoja synnyttävää vaikutusta.
Jos iäkkäämpää työntekijää ei sitten irtisanottaisi, niin lähtisikö työpaikka joltakin nuoremmalta?"
Harry Harkimo, nyt-liike
"Meillä on kymmenen miljardin alijäämä ja me puhutaan vain jostain työttömyysputken poistamisesta. Minusta tämä on tyhjänpäiväistä keskustelua, kun tehdään kriisiajan budjettia.
Voi sen minun puolestani poistaa, kuten valtiovarainministeriö ehdotti, mutta en usko, että sillä on työllisyysvaikutuksia."
Velkaantumisella oltava joku raja – perussuomalaiset leikkaisivat jo
Kokoomuksen Mykkänen piikittelee puheenvuoroissaan perussuomalaisia siitä, että nämä eivät esitä vaikeita työllisyyskeinoja, vaikka tunnustavat massiivisen työllistämistarpeen.
– Tämä ei onnistu vain porkkanapuolen jutuilla. Kannustinloukkuja on purettava ja vetoaisin perussuomalaisiin, että olisi rohkeutta näyttää väriä myös siinä suhteessa, Mykkänen sanoo.
Perussuomalaisten Ville Tavio vastaa, että perussuomalaiset ovat valmiita keskustelemaan kokoomuksen työllisyysopeista ja tilannekuva velkaantumisesta, kilpailukyvystä ja ostovoimasta on samansuuntainen.
– Toivoisin kuitenkin, että kokoomus olisi valmis säästämään myös jostakin. Budjetin korjaaminen oikeille raiteille vaatii myös säästöjä.
Perussuomalaiset loisivat pelivaraa kilpailukykyä parantaville uudistuksille irtautumalla EU:n elvytyspaketista, leikkaamalla maahanmuutosta, kehitysavusta, "poliittisesta kähminnästä" ja esimerkiksi Yleisradion budjetista.
Koko oppositionelikko toteaa, että vaikka hallituksen elvyttävä yleislinja on koronataantuman vuoksi jokseenkin ymmärrettävää, on budjettiesityksen lähes 11 miljardin euron alijäämä päätähuimaavan suuri.
Sari Essayah, kristillisdemokraatit
"On se aika hulppea summa. Pitäisi olla joku näkymä siihen, missä vaiheessa tämä velkaantuminen taitetaan. Viimeistään siinä kohtaa pitää jarrua painaa, kun velka yltää 75 prosenttiin BKT:stä.
Velkaantuminen yli pahimman kuilun on ymmärrettävää. Mutta hallitus ei samalla tingi pätkääkään pysyvien julkisten menojen kasvattamisesta ja se on huonoa politiikkaa."
Ville Tavio, perussuomalaiset
"Kyllä tämä velkaantumisen määrä tuntuu käsittämättömältä. Joku raja siinä on oltava. Tiedän heti, mistä voitaisiin syksyllä säästää yli kolme miljardia ihan sillä, että ei lähetettäisi Italian mafialle sitä rahaa.
Tottakai yrityksiä on pitänyt tukea ja pitää yhteiskunta pystyssä. Mutta ei ole realistista ajatella, että vain pehmeillä keinoilla julkisen sektorin kautta saataisiin kovaa kasvua ja työllisyyttä."
Kai Mykkänen, kokoomus
"Aika hulppeata on meno, kun ei ole mitään näkymää, että milloin saadaan tasapaino. Budjettiriihessä lisättiin valtiovarainministeriön esitykseen 4 miljardia lisävelkaa eli sama määrä, minkä Sipilän hallitus vähensi niitä menoja.
Pitäisi olla selvä kuva, että esimerkiksi 2025 mennessä se taittuu alaspäin ja sitten laskea, mitä se tarkoittaa. Paljonko on työpaikkoja ja paljonko voidaan menokehystä venyttää, koska nyt sitä venytetään holtittomasti."
Harry Harkimo, liike-nyt
"Jos me jatkamme tällä tiellä, niin kohta mennään siihen, että meidän on maksettava korkoja meidän lainoista.
Jossain kulkee se raja – sitä ei kukaan tiedä missä – kuinka paljon velkaa me voidaan ottaa. Jos me ei tehdä uudistuksia, meidän luottoluokituksemme laskee ja sitten me maksetaan korkoja. Nythän korkoa ei ole ja sen rajan ylittäminen tulee olemaan se kriittinen piste."
Oppositio tarttuu järeimpään aseeseensa
Yle kokoonkutsuma, tiivis varjoriihi on ohi tunnissa ja osallistujat poistuvat pienestä kabinetista tahoilleen. Mutta oppositiolla ei ole aikomustakaan jättää asiaa tähän.
Perjantaina neljä puoluetta jättivät yhteisen välikysymyksen, joka on ensimmäinen laatuaan koronakriisin aikana. Siinä perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike syyttävät hallitusta työllisyys- ja taloustavoitteidensa hylkäämisestä.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään kahden viikon sisällä.
Lue lisäksi:
Robert Sundman: Budjettiriihessä leivottiin kakku, jossa on hiekkaa ja kermaa