Poliisi tutkii uutta alaikäisten pahoinpitelytapausta Uudellamaalla. Nyt kysymys on enimmäkseen tytöistä koostuneen joukon yhteenotosta Espoon Kilossa.
Yläkouluikäisten oppilaiden välillä oli useita yhteenottoja koulumatkalla sekä koulupäivän aikana koulualueen ulkopuolella 9. syyskuuta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matti Högman Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta arvioi, että yhteenotoissa oli mukana vajaan kymmenen hengen joukko noin 15-vuotiaita ja sitä nuorempia koululaisia.
Kaikki joukossa mukana olleet eivät kuitenkaan osallistuneet väkivaltaan, vaan varsinaiset pahoinpitelytilanteet olivat muutamien nuorten välisiä. Kukaan ei loukkaantunut yhteenotoissa fyysisesti vakavasti.
Tapauksen tutkinta on kesken, joten poliisi pidättäytyy kertomasta enempää yksityiskohtia tilanteesta.
Rehtori: väkivaltaan nollatoleranssi
Tapahtumien käsittely aloitettiin jo viime viikolla kyseisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Koulu on ollut yhteydessä myös poliisiin ja muihin viranomaisiin.
– Jokaisen tilanteeseen osallisena olleen oppilaan perheen kanssa on keskusteltu erikseen. On tärkeää, että aikuiset puuttuvat yhteenottoihin välittömästi. Väkivaltaan on oltava nollatoleranssi, Kilonpuiston koulun rehtori Annukka Leutonen kertoo.
Osa yhteenotoista oli tapahtunut koulupäivän aikana koulun alueen ulkopuolella, jonne välituntivalvojien tarkkailu ei ulotu.
Koulun alueelta poistuminen koulupäivän aikana on luvatonta. Oppilaille onkin nyt teroitettu sitä, että koulun alueelta ei kannata poistua.
– Olemme puhuneet myös siitä, että kiusaaminen pitää ottaa puheeksi aikuisten kanssa. Aikuisten pitää rakentaa luottamusta nuoriin. Nuoret eivät aina ymmärrä tekojensa vakavuutta. He saattavat ottaa oikeuden omiin käsiinsä, Leutonen toteaa.
Ilmoitukset alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyistä yleistyneet
Poliisihallituksen tilastojen mukaan etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä pahoinpitelyrikoksista tehdyt ilmoitukset ovat yleistyneet rajusti viime vuonna. Poliisin tietoon oli tullut viime vuonna yhteensä 2 092 alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyrikosta. Koko 2000-luvulla luvut eivät ole olleet aiemmin yhtä korkeat.
Suurin osa näistä rikoksista oli tullut poliisin selvitykseen rikosnimikkeellä pahoinpitely, joten kysymys ei ole ollut lievästä väkivallasta tai sen yrityksistä.
2000-luvun aikana lievien pahoinpitelyjen määrä suhteessa pahoinpitelyihin on laskenut. Toisin sanoen alle 15-vuotiaiden tekemä väkivalta on muuttunut vakavammaksi.
Alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyjen määrä on suuri verrattuna muihin ikäryhmiin, koska tilastossa ovat mukana kaikki ikäryhmät 15 vuoteen saakka. Käyrän nousu ikäryhmässä kertoo silti muutoksesta rikosilmoitusten määrässä.
Poliisi on viime vuonna panostanut etenkin ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa. Tämä saattaa olla yksi selitys sille, että alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyistä tehdyt rikosilmoitukset ovat yleistyneet.
– Voi olla hyväkin asia, että rikoksia tulee viranomaisten tietoon aiempaa enemmän. Se kertoo siitä, että yhteistyö toimii, arvioi rikoskomisario Matti Högman.
– Kiusaamiseen ja pahoinpitelyyn liittyy pelkoa, häpeää ja monenlaista tuskaa. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että nuorilla on mahdollisuus ja tilaisuus näistä kertoa. Kaiken kaikkiaan tilastot osoittavat sen, että meillä kaikilla toimijoilla riittää tällä saralla työtä, toteaa poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.
Hän työskentelee väkivaltarikostorjunnassa ja poliisin ennalta estävässä toiminnassa.
16-vuotiaiden pahoinpitelyrikoksissa piikki tänä vuonna
Kun tarkastellaan kaikkien alle 18-vuotiaiden tekemiä pahoinpitelyrikoksia yhteensä, on trendi ollut melko tasainen. Pääsääntöisesti poliisin tietoon tulee vuosittain noin 3 000–4 000 alaikäisten pahoinpitelyrikosta.
Tämän vuoden elokuuhun mennessä alaikäisten pahoinpitelyrikoksia on ilmoitettu poliisille 2 245. Syyskuun tilanteet eivät siis vielä ole tilastossa mukana. Vaikka tätä vuotta on vielä yli kolme kuukautta jäljelle, on 16-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyjen määrä jo ylittänyt viime vuoden tason.
– Tässä on kysymys valtakunnallisesta tilastosta, joka pitäisi pilkkoa alueittain ja kunnittain, jotta voitaisiin tarkastella yksittäisiä ilmoituksia ja katsoa, mistä ne koostuvat. Kun asioita tutkitaan, tulee monta kertaa ilmi aiempaa piilorikollisuutta, joka sitten kirjataan. Tapauksia on voinut olla yhden henkilön kohdalla huimia määriä, Pekka Heikkinen kertoo.
Poliisihallituksen tilastot on koostettu poliisin tutkinnan alussa määrittelemistä rikosnimikkeistä eli selvityksen ja mahdollisen oikeusprosessin myötä nimikkeet ovat voineet muuttua. Tilastot eivät kerro asianosaisten määrää tai epäiltyjen määrää, vaan pelkästään rikosilmoitusten määrän. Siksi yhdenkin nuoren kokema pitkäaikainen ja toistuva pahoinpitely voi nostaa tilastoja.
Tilasto pitää sisällään kaikki pahoinpitelyrikokset eli rikosnimikkeet: pahoinpitelyn yritys, lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeän pahoinpitelyn yritys ja törkeä pahoinpitely. Rikoslaki määrittelee rikosten tunnusmerkkejä.
– Lievää pahoinpitelyä voi olla retuuttaminen, hiuksista vetäminen tai avokämmenellä poskelle läpsäisy, josta aiheutuu kipua tai punoitusta. Törkeästä pahoinpitelystä aiheutuu uhrille konkreettinen vamma kivun lisäksi, jos sen näin yksinkertaisesti pyrkii kuvaamaan, Heikkinen selittää.
Some altistaa kiusaamiselle
Annukka Leutonen on työskennellyt rehtorina 13 vuoden ajan ja voinut siten seurata monenlaisten koululaisten elämänmenoa lähietäisyydeltä. Kilonpuiston koulussa Leutonen aloitti rehtorina elokuun alussa.
Hänen mukaansa erilaiset yhteenotot ovat kouluissa lähes päivittäisiä. Ne eivät välttämättä ole yleistyneet tai raaistuneet, mutta uutena puolena kiusaamisessa on jo jonkun aikaa ollut sosiaalisen median käyttö kiusaamisen välineenä.
Nuoret lähettelevät herjaavia viestejä toisilleen nimettöminä sosiaalisessa mediassa, kuten Jodelissa.
– Some mahdollistaa nimettömän epäsosiaalisen käytöksen. Nuoret myös altistavat itsensä käyttämällä tällaisia palveluja. Olemme kehottaneet nuoria pysymään poissa niistä. Monissa perheissä on myös takavarikoitu nuorten puhelimia, jos siihen on ollut syytä, Leutonen sanoo.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti eilen keskiviikkona nuorten parissa leviävistä väkivaltavideoista, joita tulee poliisin tietoon toistuvasti. Videoissa on kuvattu tilanteita, joissa henkilöä pahoinpidellään tai käynnissä on tappelu.
Poliisi muistuttaa, että väkivaltaa tai jollain muulla tavalla henkilöä loukkaavan materiaalin levittäminen voi olla rikos. Myös toisten herjaaminen esimerkiksi Jodelissa voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
– On vakava asia levittää toista loukkaavia väitteitä tai videoita viestipalveluissa, joissa sisällöillä voi olla tuhansia seuraajia, toteaa rikoskomisario Simo Kauppinen, Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Poikkeustila saattoi syventää ongelmia
Alaikäisten tekemä väkivalta on noussut tällä viikolla puheenaiheeksi Vantaalla koulussa tapahtuneen pahoinpitelyn vuoksi. Tapaus on herättänyt runsaasti keskustelua koulujen työntekijöiden joukossa.
Leutosen mielestä oppilaiden kuunteleminen on nyt kevään koronaeristyksen jälkeen erityisen tärkeää. Haasteena tässä on se, että opettajilla on usein kiire seurata opetussuunnitelmaa eikä oppilaiden kanssa puhumiseen meinaa jäädä aikaa.
– Oppilaiden kuuntelemiseen on nyt löydyttävä aikaa. Oppimista ei voi tapahtua, jos oppilaat eivät voi hyvin, Leutonen toteaa.
Hän korostaa arvostavan kohtaamisen tärkeyttä oppilaiden ja opettajien välillä. Myös yhteistyö koulujen ja oppilaiden vanhempien kanssa on oleellista varsinkin, jos oppilas tarvitsee tukea.
– Teemme koulussa parhaamme, jotta oppilailla olisi täällä turvallista. Yhteinen fokuksemme on oppilaan hyvinvoinnin tukeminen, Leutonen sanoo.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen muistuttaa, että väkivaltaisesti käyttäytyvät lapsi tai nuori on voinut joutua myös itse väkivallan uhriksi esimerkiksi omassa kodissaan.
– Lähisuhdeväkivalta on sellaista, että siihen usein totutaan. Tällaisissa oloissa kasvavilla lapsilla kynnys väkivallan käyttöön voi olla matalampi. Siksi ennaltaehkäisevän työn tulee oll jatkuvaa. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on entistä enemmän, Heikkinen kertoo.
Hän arvioi, että poikkeustilan aiheuttama eristäytyminen koteihin on saattanut pahentaa joidenkin lasten ja nuorten tilannetta. Kouluissa pahoinpitelyt tulevat usein esiin muun muassa kouluterveydenhoidossa, mutta keväällä kodeissa mahdollisesti sattuneet tilanteet ovat voineet jäädä piiloon.
– Pitäisi varautua siihen, että tällaisia ongelmia on mahdollisesti vielä edessä. Väkivallan uhri tarvitsee apua ja tukea koululta, perheeltä ja kavereilta, mutta myös tekijä on tuen tarpeessa, jotta hän ei uusisi tekoaan. Kaikki voisivat miettiä, mitä minä voisin tehdä, jotta tällaista ei sattuisi, Heikkinen sanoo.
Lisää aiheesta:
Kuuleeko koulu! Lapseni soittaa koulun vessasta, että häntä kiusataan. Mitä teen?
Poliisi on puhuttanut Vantaan kouluväkivaltatapauksesta epäillyt
Poliisi Vantaan kouluväkivallasta: Koulujen syytä ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä