Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Maaliskuussa elettiin koronan takia dramaattisia hetkiä. Maan hallitus ja presidentti totesivat Suomen olevan poikkeusoloissa.
Alle kahta viikkoa myöhemmin Uudenmaan maakunta eristettiin tartuntojen leviämisen minimoimiseksi muusta Suomesta.
Jos katsotaan pelkkää varmennettujen koronavirustartuntojen määrää, Suomen epidemiatilanne näyttää nyt yhtä pahalta kuin tuolloin: maaliskuun puolessa välissä poikkeusolojen toteamisen aikaan eli viikolla 12 koko maassa oli THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 541 varmistettua koronavirustartuntaa.
Viime viikolla eli viikolla 39 tartuntoja oli saman rekisterin mukaan koko maassa jo enemmän, 686 tapausta.
Lisäksi epidemian niin sanotun kiihtymisvaiheen yksi kriteeri on, että alueella on todettu 14 vuorokauden aikana vähintään kymmenen tartuntaa 100 000:aa asukasta kohti.
Kymmenen tartunnan rajan yli oltiin keskiviikkona useassa sairaanhoitopiirissä. Korkein ilmaantuvuus on Keski-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa.
Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi epidemian suhteen identtinen kuin keväällä, sanovat HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.
1. Ollaanko nyt yhtä pahassa koronatilanteessa kuin keväällä?
Mika Salminen, THL: – Kevään ja syksyn tilannetta ei voi verrata toisiinsa pelkästään tapausluvuilla. Keväällä matala testikapasiteetti esti lievien ja kotihoidossa olevien tapausten testaamisen. Niitä ei siis kukaan voinut tilastoida. Määrä on todennäköisesti ollut moninkertainen ilmoitettuihin lukuihin verrattuna, mutta miten moninkertainen: viisinkertainen vai kymmenkertainen? Emme voi tietää.
Trendiä voi toki katsoa ja nousun jyrkkyyttä, siinä on yhä eroa. Olemme kyllä toki huolestuttavassa kasvuvaiheessa, siitä ei pääse mihinkään.
Lasse Lehtonen, HUS: – Tautitilanne ei HUSin alueella ole vielä pahempi kuin keväällä, koska meillä on hyvin vähän sairaalahoitoa vaativia potilaita ja kuolleisuus on alhaisempi. Epidemian kiihtymisnopeus on kuitenkin valitettavan suuri tällä hetkellä. Jos tämä kehitys jatkuu, päädymme hyvin korkeisiin tartuntalukuihin. Jos kehitystä ei onnistuta kääntämään, olemme todennäköisesti samassa tilanteessa kuin keväällä ellei huonommassakin. Kieltämättä tiettyyn huoleen on aihetta.
Lue lisää:
2. Testausmäärä on kymmenkertaistunut, miten tämä vaikuttaa arvioon epidemiatilanteesta?
Mika Salminen, THL: – Nyt löydämme paljon isomman osan tapauksia. Lievät tapaukset ja nuoret (tartunnan saaneet) löytyvät paljon herkemmin ja nopeamminkin, ja meillä on paljon parempi mahdollisuus estää jatkotartunnat.
Erot otetaan epidemia-arvioinnissa ilman muuta huomioon.
Lasse Lehtonen, HUS: – Keväällä testauskriteerit olivat paljon tiukemmat. Tartuntoja jäi varmasti aika paljon piiloon. Tällä hetkellä testataan kohtuullisen runsaasti. Epäilen silti, että alle 30-vuotiaissa, jotka liikkuvat paljon ja jotka ovat ehkä hieman aliedustettuina meidän testatuissamme, tartuntoja jää yhä piiloon.
3. Mitä sairaalahoitoa tarvitsevien määrästä voidaan päätellä epidemian vakavuudesta?
Mika Salminen, THL: – Sairaalahoidon kasvu on tärkeä, mutta viiveellä reagoiva indikaattori, joka on riippuvainen myös tapausten ikäjakaumasta. Nuoremmat joutuvat harvemmin sairaalaan. Hyvin tärkeässä roolissa on lisäksi osuus, joiden altistus tiedetään. Jos tämä osuus laskee kovin matalaksi, epidemian hallinta vaikeutuu.
Lasse Lehtonen, HUS: – Jos mietimme kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen eroa, tällä hetkellä Uudenmaan alue täyttää käytännössä kolme leviämisvaiheen neljästä kriteeristä. Meillä on ilmaantuvuus jo niin korkea, että sen perusteella voitaisiin puhua leviämisvaiheesta. Samoin tapausten määrän päivittäinen lisääntyminen on sitä tasoa ja testituloksista lähes kaksi prosenttia on positiivisia. Mutta sairaalahoidon tarve ei ole vielä lisääntynyt.
4. Mitä Keski-Suomen luvut kertovat koronan leviämisestä?
Mika Salminen, THL: – Eivät ehkä aivan vielä kovinkaan paljon. Sairaanhoitopiirien väestöpohja on aika pieni, jolloin yksittäisten tapausrypäiden kasauma nostaa luvut nopeasti korkeaksi.
Pohjois-Savossa tapauksia on edellisellä viikolla ollut yhteensä 20 ja Keski-Suomessa 50. Merkittävä osa liittyy yhä tunnettuihin tartuntaketjuihin, eikä nousutrendi ole vielä selvä. Toki tilannetta on koko ajan seurattava.
Samaan aikaan uusia Uudellamaalla on ollut 425, ja määrä on viikoittain noussut. Siellä ollaan selkeästi kiihtymisvaiheessa.
Lue lisää:
Koronatiedot Keski-Suomesta 17. 12. 2021 saakka
5. Miten tästä eteenpäin, toistetaanko kevään järeitä toimia?
Lasse Lehtonen, HUS: – Nyt meillä on hyvin kevyitä rajoituksia. Haaste on myös se, että siihen asti, kun ravintolarajoitukset tulevat voimaan, tartunnat leviävät entiseen malliin.
Voi olla, että emme pysty pysäyttämään epidemiaa ilman tämänhetkistä voimakkaampia rajoitustoimia. Silloin tulevat eteen hyvin samantyyppiset asiat kuin keväällä. En kuitenkaan usko, että mentäisiin aivan totaaliseen sulkuun tai alueellisiin eristämisiin, mutta esimerkiksi yleisötilaisuuksiin ja erilaisiin harrastuksiin tulee varmastikin lisää rajoitteita.
Rajoitustoimet on tärkeitä, mutta väestön suhtautuminen tautiin on vielä tärkeämpää. Ihmisten toiminnan pitää muuttua samantyyppiseksi kuin keväällä.
Voit keskustella aiheesta 1.10.2020 kello 23 saakka.
* Juttua muokattu 1.10.2020 kello 21.23: Täsmennetty Lehtosen sitaattia, joka koskee epidemian vaihetta HUSissa ja leviämisvaiheen kriteerien täyttämistä. Lisätty sana "käytännössä" ja muutettu "yli prosentin" lähes kahdeksi prosentiksi.
* Juttua korjattu 30.9.2020 kello 23.23: Täsmennetty, että Uusimaa kuuluu korkeimpien ilmaantuvuuden alueisiin. Aiemmin jutussa luki, että korkein ilmaantuvuus on Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Todellisuudessa HUSin alueella on Etelä-Savoa suurempi ilmaantuvuusluku, noin 38. Muutettu luku myös kuvatekstiin.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Ylläksen ruskaretki on poikinut jo 26 koronatartuntaa – täällä virus levisi