Aivosairaudet ovat kalleimpia kansantauteja myös Suomessa. Alzheimerin tauti, aivoverenkierron häiriöt, Parkinsonin tauti, MS- ja ALS-tauti, psykoosit, depressiot ja krooniset kiputilat aiheuttavat neljä kertaa suuremman menoerän kuin syöpäsairaudet ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa ja länsimaissa.
Neljän suurimman aivosairauden vuosikustannuksiksi Suomessa on arvioitu yhteensä noin 4,5 miljardia euroa, kaikkiaan näiden sairausten aiheuttamat menot on arvioitu jopa 11 miljardiksi. Euroopassa aivosairauksien vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu yli 800 miljardia euroa, mutta ajantasaiset laskelmat puuttuvat.
Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta noin kolmannes johtuu aivosairauksista.
Mittavat hoitokulut myös Suomessa
Suomessa suurin aivosairausryhmä ovat muistisairaudet. 200 000 sairastuneen hoitokustannukset ovat kaksi miljardia vuodessa, ja joka vuosi sairastuu 16 000 suomalaista lisää.
Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat yli miljardin euron hoitokustannukset. Sairastuneita on yli satatuhatta ja vuosittain sairastuu noin 30 000.
Myös aivovammoista aiheutuu miljardin euron vuosittaiset kustannukset, näitä vammoja ilmaantuu 30 000 vuodessa.
Edellä esitetyt luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoja kustannuksista ei ole. Osa kustannuksista on myös vammoista ja sairauksista aiheutuvaa menetettyä työtehoa, jota on vaikea arvioida.
Suomalaisilla on selkeitä riskitekijöitä
Muistisairauksien ja aivovaltimotukosten aiheuttama sairaustaakan kasvu liittyy väestön ikääntymiseen. Aivosairaudet tai niiden jälkitilat ovat myös pitkäkestoisia.
Aivosairaudet ovat suomalaisilla yleisiä: joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies ja puolet naisista sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen.
Joka kuudes sairastuu aivoverenkiertohäiriöön, kuitenkin tapauksista 80 prosenttia olisi väestötasolla estettävissä, riskiryhmissä jopa 90 prosenttia. Aivosairauksia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, ei vain ikääntyneillä.
Suomalaisilla on erityisiä aivosairauksien riskitekijöitä. Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine, joka on tärkein aivovaltimotukosten ja muistisairauden riskitekijä. Silti verenpaineen alentaminen toteutuu suositellusti vain yhdellä viidestä. Moni ei ole edes tietoinen kohonneesta verenpaineestaan.
Eteisvärinä yleistyy ja piilevää eteisvärinää on ainakin yhtä paljon kuin diagnosoitua. Se aiheuttaa vaikeimmat, mutta lähes täysin estettävissä olevat aivoinfarktit, joista suurin osa on sydänperäisiä. Eteisvärinä voi johtaa myös muistisairauteen.
Tupakoinnin vähentyminen on vienyt aivosairairauksien riskiä pienemmäksi, mutta väestön ja etenkin nuorten ylipaino toisaalta kasvattaa sitä.
Tulevaisuudessa perimästä johtuvat altistumiset voidaan hallita aina paremmin, kun geenivirheet tunnetaan. Tämä vaatii kuitenkin laajoja tietoja suomalaisten genomeista.
Aivoterveydellä tarkoitetaan Suomessa yleensä aivojen hyvinvointia. Sitä tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, riittävä uni, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen.
Usein myös mielenterveys katsotaan aivoterveyden tärkeäksi osatekijäksi. Kysymys on samalla aivosairauksien estämisestä, jotka vaarantavat aivoterveyden ja sitä kautta hyvinvoinnin kaikilla elämän osa-alueilla.
Aivoterveysohjelma ja tiekartta parempaan hoitoon
Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine haluaisi Suomeen erityisen aivoterveysohjelman. Hän toimii myös ylilääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtajana. Suomen Aivot on Euroopan Aivoneuvoston (EBC) jäsen.
Yhdistys on aivoalan toimijoiden kattojärjestö. Roineen mukaan yhdistys haluaa nostaa aivosairauksien ja aivoterveyden merkitystä paremmin esille, sillä kyseiset sairaudet ovat jääneet hieman muiden kansantautien varjoon.
– Jos Suomessa halutaan rakentaa tiekartta aivosairauksien parempaan hoitoon, niin tarvitaan ensin kattava tieto näiden sairauksien kustannuksista ja hoidosta. Tällä hetkellä tätä tietoa ei tarkasti ole selvillä, Roine sanoo.
Kansallisen aivoterveysohjelman kautta määritellään Roineen mukaan ensin saavutettavissa olevat, näyttöön perustuvat ja priorisoidut tavoitteet ja sen jälkeen tehdään tiekartta, jolla ne toteutetaan poliittisen päätöksenteon ja palvelujärjestelmän toiminnalla, tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Aivoterveysohjelmasta tulee aloittaa.
Professorin mukaan tarvitaan kattavaa tiedon rekisteröintiä, hoidonseuranta- ja laaturekistereitä sekä biopankkeja tiedon keräämiseksi. Myös kustannuslaskenta pitäisi tehdä omana projektinaan. Tällainen hoitojärjestelmää ja päätöksentekoa ohjaava aivoterveysohjelma on käynnistetty muun muassa Norjassa.
Aivoterveyden käsitteen alle sijoittuvat myös mielenterveyden häiriöt ja päihderiippuvuudet. Maaliskuussa julkistetussa aivot ja mieli -ohjelmassa käsiteltiin Suomessa ensi kertaa elimellisiä aivosairauksia ja mielenterveyden häiriöitä yhdessä.
Nyt alan tutkimus on hajallaan eri yliopistoissa ja hoidon saatavuus vaihtelee eri puolilla maata. Kuntoutukseen pääsyssä on maakunnallisia eroja. Hiljalleen aivosairauksiin on löytymässä myös parantavia hoitoja ja Suomessa aivovaltimotukosten hoito on huippuluokkaa.
– Jopa 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä voidaan estää, kun nykytieto otetaan käyttöön. Tulossa on myös sairauden kulkua hidastavaa ja parantavaa hoitoa esimerkiksi MS-tautiin. Alzheimerin taudin hoitoon on tulossa ensi vuonna merkittävä lääke kliinisten kokeiden jälkeen, professori Risto O. Roine kertoo.
Aivoterveys ja aivosairauksien tutkiminen ei ole rahoittajien listalla kärjessä, kun apurahaeuroja jaetaan. Esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta alle prosentti kohdentuu näiden sairauksien selvittelyyn. Merkittävä rahoittaja on myös SITRA, sen strategiassa aivoja ei mainita lainkaan.
Kansallinen neurokeskus kokoaa alan tutkimusta yhteen
Parhaillaan ollaan perustamassa Kansallista neurokeskusta tukemaan neurotieteiden tutkimusta ja innovaatioita. Sen esisopimuksen allekirjoitti kesällä 12 omistajaorganisaatiota, joihin kuuluu eri terveystutkimusta tekeviä yliopistoja ja sairaanhoitopiirejä.
Keskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. Kolmen ministeriön rahoituksella valmisteltua hanketta koordinoi Itä-Suomen yliopisto.
Neurokeskuksen tehtävä on edistää alan tutkimusta ja innovaatiotoimintaa, aivoterveyttä sekä aivosairauksien hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Se kerää yhteen alan tutkimusta ja lisää kansainvälistymistä.
Tällä hetkellä Kansallisen neurokeskuksen toiminta on käynnissä tai käynnistymässä Helsingissä, Turussa,Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.
Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg sanoo, että parhaillaan laaditaan keskuksen liiketoimintasuunnitelmaa. Vaihtoehtoina ovat oma yhtiö tai sopimusverkosto organisaatioiden välillä. Toiminnan volyymi ja asiakkuudet ratkaisevat lopullisen mallin.
– Aikataulun mukaan valmista pitäisi olla vuoden lopussa. Tavoitteena on, että keskus toimisi ensi keväänä, Fraunberg sanoo.
Tulevan neurokeskuksen Fraunberg näkee edistävän eri toimijoiden yhteispeliä, jolloin tavoiteltaisiin isoja monikeskusprojekteja ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tällöin olisi eduksi, jos Suomi toimisi isona, yhtenäisenä toimijana.
– Käytännössä tutkimus tehdään edelleen yliopistoissa ja sairaanhoitopiireissä. Neurokeskus loisi tähän päälle kontaktipinnan toisiin tutkimuslaitoksiin, yrityksiin ja kansainvälisiin tutkimuskeskuksiin ja -ryhmiin, jolloin ne voisivat asioida yhden luukun kautta koko Suomen neurotieteen yhteisöön, Fraunberg selventää.
Suomessa on Fraunbergin mukaan noin 500 neurotieteen tutkimusryhmää ja vastaava määrä niitä johtavia tutkijoita..
Vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tukivat pilottihanketta 1,8 miljoonalla eurolla.
Tämän vuoden alussa Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin 800 000 euroa valtionavustusta Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen valmisteluun, mutta jatkossa rahoitus tulee keskukseen liittyneiltä yliopistoilta, sairaanhoitopiireiltä ja muilta tahoilta.
Suomi on alan investointien suhteen vielä kehitysmaa, jolla on professori Risto O. Roineen mukaan potentiaalia paljon parempaan.
LISÄYS 8.10.2020 klo 13.20: Neljän suurimman aivosairauden vuosikustannuksiksi Suomessa on arvioitu yhteensä noin 4,5 miljardia euroa, kaikkiaan näiden sairausten aiheuttamat menot on arvioitu jopa 11 miljardiksi. Euroopassa aivosairauksien vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu yli 800 miljardia euroa, mutta ajantasaiset laskelmat puuttuvat. - Kappaleeseen lisätty linkit lähteisiin, mistä luvut ovta peräisin.
Lue myös: