Pystytäänkö Afganistanissa tekemään mahdoton mahdolliseksi? Sitä ainakin yrittää suomalaisryhmä, jonka tehtävänä on koota avustuskokous maan tueksi.
Suomi on järjestämässä YK:n kanssa kokousta, jossa Afganistania avustavien maiden ja järjestöjen on määrä ilmoittaa rahalupauksistaan seuraavien neljän vuoden ajaksi.
Tehtävä ei ole helppo, ja aikaa ei ole paljon. Marraskuun lopulla pitäisi Genevessä olla koolla 70 avustajamaan ja -järjestön kokous.
Kokouksen käsissä on sodan repimän maan taloudellinen lähitulevaisuus. Yleinen arvio on, että ilman kansainvälistä tukea Afganistanin yhteiskunta luhistuu. Tämä merkitsisi puolestaan uutta pakolaisvirtaa, huumekaupan vilkastumista ja terrorismin uhan lisääntymistä.
Yle tavoitti puhelimitse Afganistanin avustushankkeen suomalaisia vetäjiä.
"Jos lupauksia ei pidetä, myös tukisitoumukset saavat mennä"
Pakettia kokoaa erityislähettiläs Janne Taalas. Hänen vastuullaan on monimutkaisen järjestelyn onnistuminen. Suomalaiset aikovat esittää Genevessä, että avusta tehdään ehdollista.
– Tukilupaukset tehdään neljäksi vuodeksi, ja siinä ajassa voi tapahtua paljon, sanoo Taalas.
– Siksi avustukseen on luotava selkeä ehdollisuus.
Avun antamiseen sitoutuneet maat tullaan kutsumaan koolle kerran vuodessa seuraamaan, miten tilanne Afganistanissa kehittyy.
– Tästä on keskusteltu Afganistanin hallituksen kanssa. Jos siellä ei pidetä kiinni lupauksista, niin myös tukisitoumukset saavat mennä.
Taalas arvelee, että vastaavaa avustamisen ehdollisuutta ei ole aiemmin näin laajasti yritetty.
"Myös Talibanien on ymmärrettävä ehdot"
Taalas kysyy, voiko laittaa puhelimen kaiuttimelle, sillä myös Suomen Afganistanin-lähettiläs Pekka Kosonen on samassa huoneessa Kabulissa. Näin tehdään.
Kosonen lisää, että ehdollisuus liittyy myös Taliban-liikkeen rooliin.
– Myös heidän tulee ymmärtää, että kansainväliselle yhteistyölle on ehdot olemassa. Kyse on ihmisoikeuksista, naisten ja tyttöjen asemasta, median vapaudesta, luettelee Kosonen.
Afganistanissa, jota sotiminen on repinyt neljän vuosikymmenen ajan, tilannetta kiristää kaksoisvalta. Hallitus pitää hallussaan Kabulia ja muita kaupunkeja, mutta maaseudulla voimistuu islamistinen Taliban-liike.
Pahinta on väkivallan jatkuminen. Sen taso on pysynyt sietämättömän korkealla. Taalas ja Kosonen kertovat Kabulista, että esimerkiksi eräällä viikolla laskettiin 661 erilaista iskua. Niissä saattaa päivittäin kuolla satakin ihmistä.
Iskut eivät yleensä ylitä läntisten tiedotusvälineiden uutiskynnyksiä. Aseellisten rynnäkköjen, autopommien ja pommitusten uhreina on afganistanilaisia nuoria poliiseja, Taliban-sissejä – ja siviileitä.
Taliban pääsemässä tavoitteeseensa – amerikkalaisjoukot lähdössä
Afganistanissa soditaan ja neuvotellaan samaan aikaan, ja neuvottelujakin on käynnissä kaksin kappalein.
Samaan aikaan kun Suomi ja muut avustushankkeen vetäjät käyvät Afganistanin hallituksen kanssa omia neuvottelujaan, Kabulin hallitus on aloittanut Taliban-liikkeen kanssa rauhanneuvottelut Dohassa Qatarissa.
On historiallista, että hallitus ja Taliban ylipäänsä neuvottelevat keskenään. Neuvottelujen anti on ollut kuitenkin toistaiseksi laiha, eikä tulitauosta ole tietoakaan.
Afganistanin osapuolet sai Dohan neuvotteluihin sopimus, jonka Yhdysvallat teki keväällä Taliban-liikkeen kanssa. Siinä Yhdysvallat sitoutui vetämään joukkojaan Afganistanista ja Taliban suostui neuvottelupöytään hallituksen kanssa.
Sopimukseen tukeutuen yhdysvaltalaiset sotilaat ovat jo aloittaneet vetäytymisen maasta. Viimeinen amerikkalainen on poistumassa ensi vuoden toukokuuhun mennessä.
Näyttää siltä, että Taliban on saavuttamassa tavoitteensa, ulkomaisten voimien vetäytymisen Afganistanista.
Kosonen muistuttaa kuitenkin, että Yhdysvaltain lähdölle on ehtonsa.
– Vetäytyminen on sidoksissa sopimukseen, ja myös väkivallan vähenemiseen. Muut rauhanturvaamiseen osallistuvat maat tekevät omat päätöksensä.
Näihin maihin kuuluu myös Suomi, jolla on edelleen pohjoisessa Afganistanissa toimiva noin 60 sotilaan joukko. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi lokakuun alussa, että myös se saatetaan kotiuttaa ensi keväänä.
"Taliban ei ole monoliitti"
Intialainen Afganistan-asiantuntija D. Suba Chandran sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa, että Taliban-liikkeelle tärkeintä Yhdysvaltain politiikassa on ollut jatkuvuus.
– Aikataululla ei ole suurta merkitystä. Pääasia, että ulkomaiset voimat poistuvat ja jättävät talibaneille liikkumistilaa, sanoo professori Chandran Bengalurussa sijaitsevasta National Institute of Advanced Studies (NIAS)-tutkimuslaitoksesta.
Pakistanin Quettasta toimiva Taliban-verkoston johto oli 2000-luvun alkupuolella vahvasti perustajansa mullah Omarin hallinnassa. Mullah kuoli ilmaiskussa vuonna 2016. Nyt järjestöä johtaa kovan linjan islamisti, 59-vuotias Mawlawi Haibatullah Akhundzada. Johtoportaaseen kuuluu Omarin poika, 30-vuotias mullah Muhammad Yaqoub.
– Omarin kaudella valta keskittyi hänelle. Nykyisin Taliban ei enää ole monoliitti. Kaakkoisessa Afganistanissa toimivalla Haqqani-verkostolla on paljon vaikutusvaltaa liikkeen sisällä ja yhteyksissä Pakistanin ryhmiin. 1990-luvun taistelijat ovat siirtyneet johtoportaaseen. Iskuja tekevät teini-ikäiset ja nuoret miehet, selvittää professori Chandran.
Hän arvioi, että järjestön tavoite on edelleen islamilainen emiraatti, jossa laajalle liberaalille ajattelulle ei ole tilaa.
– Verkosto ei ole ollut valmis vallanjakoon aiemminkaan. Se ei ole valmis siihen nytkään. Talibanien valtaannousu merkitsisi Afganistanille katastrofia, ennakoi professori Chandran.
Mitä tapahtuu naisten asemalle?
Yksi osapuoli puuttuu Dohan neuvotteluista miltei kokonaan. Talibanien valtuuskunnassa ei ole yhtään naista, eikä heitä ole monia hallituksenkaan edustajien joukossa.
Länsimaisten avustajien puheissa kysymys naisten asemasta mainitaan usein. Se on yksi merkeistä, jonka mukaan Afganistanin kehitystä tarkkaillaan. Naisten asema on myös uhattuna – sekä välittömästi että pitkällä tähtäimellä.
Kabulin lähetystöjen riskiarviossa varoitetaan, että ääriliikkeet suunnittelevat iskujen jatkamista eri tehtävissä työskenteleviä naisia vastaan.
Naisten aseman merkityksen pitäisi suurlähettiläs Kososen mukaan olla aivan selvä. Vuosien mittaan naisten ja tyttöjen tasa-arvon hyväksi tehdystä työstä on pidettävä kiinni.
– Pitää muistaa, että Afganistan ei ole normaaliaikanakaan naisia suosiva yhteiskunta. Hiljattain olin tilaisuudessa, johon osallistuneet afganistanilaiset naiset sanoivat, että elämä Koraanin perustalle rakentuvassa yhteiskunnassa ei uhkaa naisten asemaa.
– He sanoivat, että ongelmana ei ole edes sharia-laki, vaan ainoastaan talibanien tapa tulkita sitä, selostaa lähettiläs ja lisää:
– Toivottavasti näin on.
Naapurit kyllästyneitä kaaokseen
Vaikka Afganistanissa neuvotellaan väkivallan varjossa, toivotaan naapurivaltioiden vakauttavan maan tilannetta. Suomalaiset arvioivat, että naapureiden merkitys on kasvanut. Avustushankkeen aloitustilaisuuden jälkeen suurlähettiläs Kosonen odotti virkaveljiään vastaanotolle.
Kosonen mainitsee, että Afganistanin edustaja rauhanprosessissa Abdullah Abdullah vieraili juuri Pakistanissa.
– Paljon riippuukin nyt siitä, mikä on Pakistanin rooli. Myös Kiinan intressi on säilyttää vakaus Afganistanissa. Naapurimaat ovat nyt isommassa roolissa kuin aiemmin, sanoo Kosonen.
– Harvoin kuvio on näin monimutkainen, lisää Janne Taalas.
Lue lisää:
Historian ensimmäinen rauhankokous Afganistanin hallituksen ja Talibanin välillä alkoi
Taliban voitti Isisin ja lännen väkivahvat armeijat – afgaanitutkija katsoo kauhulla tulevaisuuteen