Suomen vankiloissa on tunnistettu lukuisia naisia, jotka ovat ihmiskaupan uhreja. Vankilaan naiset ovat joutuneet, koska heitä kontrolloivat rikolliset ovat pakottaneet naiset tekemään rikoksia.
Hämeenlinnalaisen Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen kertoo Ylelle, että hänen johtamassaan vankilassa on tunnistettu viimeisten kolmen vuoden aikana puolen tusinaa uhria. Kaikki heistä ovat ulkomaalaisia.
Heistä kaikista on tehty ilmoitus ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Lisäksi on toistakymmentä naista, joiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Näitä naisia on Vanajan lisäksi muissakin vankiloissa Suomessa. Naiset edustavat useita eri kansallisuuksia.
Naisiin on kohdistunut usein seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, enimmäkseen prostituutioon alistamista. Naisten on pitänyt myydä seksiä Suomessa tai ulkomailla, mutta heidät on myös pakotettu toimimaan huumekuriireina. Naisten on esimerkiksi pitänyt niellä huumepusseja ja kantaa huumeita ulkomailta Suomeen kehonsa sisällä.
Kiinni jääneet naiset on tuomittu yleensä törkeästä huumausainerikoksesta vankilaan. Taloudellisen hyödyn ovat saaneet tosiasialliset rikolliset, kuten parittajat.
Naisia ei ole poliisitutkinnassa tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi. Jos näin olisi tapahtunut, he olisivat luultavasti välttyneet vankilalta. Kansainvälisten sopimusten mukaan ihmiskaupan uhria ei saa rangaista rikoksista, joihin hänet on pakotettu.
Tunnistamista on voinut vaikeuttaa, jos naiset eivät ole uskaltaneet kertoa hyväksikäytöstä poliisille, koska ovat pelänneet heitä kontrolloivien rikollisten kostoa. Lopputulos on ollut kuitenkin se, että heidät on ensin alistettu pakkoprostituutioon ja huumerikollisuuteen – ja lopulta passitettu vankilaan.
Tammi-Moilasen mielestä Vanajan vankilassa on tunnistettu ihmiskaupan uhreja, koska he saavat olla siellä erillään miesvangeista turvallisessa ympäristössä. Vankilan naisvoittoinen henkilökunta on voittanut naisten luottamuksen, ja he ovat uskaltaneet puhua kauheista kokemuksistaan.
Romanialaisilla epäluuloja vankilan työntekijöitä kohtaan
Tammi-Moilasen mukaan naiset tulevat poikkeuksetta köyhistä oloista. He ovat kohdanneet elämässään syrjintää ja väkivaltaa.
– Voin laittaa pääni pantiksi, että harva heistä on huumekauppiaita. He ovat järjestäytyneen rikollisuuden talutusnuorassa, Tammi-Moilanen sanoo.
Ihmiskaupan uhreiksi uskottujen joukossa on muun muassa useita romanialaisia. Romanialaisia on kuitenkin ollut vaikeaa saada kertomaan kokemuksistaan. He ovat voineet suhtautua vankilan työntekijöihin epäluuloisesti.
– Jos koko suomalainen oikeusjärjestelmä on saattanut olla huomaamatta heidän mahdollista uhritaustaansa, niin eivät he enää vankilassa kovin luottavaisia ole.
On myös tapauksia, joissa romanialainen miesparittaja ja nainen ovat olleet yhtä aikaa eri vankiloissa tai osastoilla. He ovat voineet esittäytyä pariskuntana ja tavata myös vankeusaikana. Näin parittajan kontrolli naisuhrista on saattanut jatkunut vankeudessakin, mikä on voinut saada pelkäävän naisen hiljentymään.
Romanialaisten näkyminen vankilassa tunnistetuissa mahdollisissa ihmiskaupan uhreissa ei yllätä. Yle paljasti kesällä laajassa selvityksessä, miten Romanian ja Suomen välillä toimivat paritusringit ovat tuoneet suuren määrän romanialaisia naisia Suomeen myymään seksiä. Jutussa kerrottiin, että naisia voidaan alistaa myös rikolliseen toimintaan.
Tuolloin Yle kirjoitti erillisessä jutussa myös siitä, miksi Suomessa havaitaan hyvin vähän seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.
– Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan laajuutta on vaikea arvioida, koska meillä on paljon kehitettävää näiden ihmisen tunnistamisessa ja tukemisessa. Esimerkiksi Suomen poliisissa ei myöskään ole erikoistuttu tähän teemaan, joten on ymmärrettävää, että uhreja ei ole tunnistettu niin paljon kuin joissain muissa maissa, arvioi Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn vastaava erityisasiantuntija Essi Thesslund Ylelle elokuussa.
Vankeustuomio johtaa karkotukseen
Vanajan vankila tekee yhteistyötä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa.
Kaisa Tammi-Moilanen arvelee, että Suomen naisvankiloissa voi virua pahimmillaan jopa parikymmentä ihmiskaupan uhria. Tarkkaa määrää on mahdoton tietää, koska uhrien tunnistaminen on haastavaa.
Vankilassa tunnistettiin ensimmäiset ihmiskaupan uhrit vuonna 2017, kun vankilaan saapui seksiä myyneitä nigerialaisia naisia.
– Tulohaastattelussa he alkoivat itkeä ja yksi heistä kieri lattialla, kun kysyimme, miten voimme auttaa. Ensimmäistä kertaa joku osoitti heitä kohtaan empatiaa. Se oli meille herätys, millaisia traumoja näillä naisilla voi olla, Tammi-Moilanen sanoo.
Jos naiset kuitenkin tunnistetaan uhreiksi vasta heidän kärsiessään vankeusrangaistusta, se ei enää auta heidän asemaansa. Heidän täytyy suorittaa silti vankeustuomio loppuun.
– Kun näille naisille Suomessa annetaan vankeustuomio, se tarkoittaa lähes automaattista karkotusta ja maahantulokieltoa vuosiksi koko Schengen-alueelle. Turvapaikan saaminen olisi myös erittäin vaikeaa vankeustuomion vuoksi.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi auttaa naisia esimerkiksi lakiasioissa ja terveydenhuoltopalveluissa sekä järjestää heille tuetun paluun kotimaahan.
Tammi-Moilasen mukaan useimmat naisista ovat vakavassa vaarassa joutua uudestaan ihmiskauppiaiden käsiin, jos he joutuvat takaisin kotimaahansa.
– Tässä on lainsäädännössä ihan musta kohta. Toisaalta sanotaan, että ihmiskaupan uhreja pitää auttaa, mutta toisaalta heidät voidaan karkottaa.
Lue lisää: