Suomi harkitsee lähettävänsä lisää sotilaita Afrikan kriisinhallintaoperaatioihin. Tavoite lisätä kriisinhallintaan osallistumista erityisesti Afrikassa on kirjattu juuri julkaistuun presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliiittiseen selontekoon.
Ylen tietojen mukaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on näkemyseroja, kannattaako Afrikkaan lähettää lisää sotilaita ja jos, niin minkä verran. Ministeriöt käyvät parhaillaan keskusteluja tilanteesta.
Ulkoministeriö on ollut innokkaampi lisäämään Suomen osallistumista juuri Afrikassa. Sekä Yhdistyneiden Kansakuntien että Euroopan unionin kriisinhallinnan painopiste on Afrikassa.
– Jos katsotaan turvallisuusympäristön kehitystä ja kansainvälisen kriisinhallinnan painopisteitä, voi todeta, että konfliktit ja turvallisuustilanteen heikentyminen Afrikassa vaikuttavat vahvasti Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, perustelee Sari Rautio, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö.
Puolustusministeriöstä ei haluta kommentoida asiaa.
Kriisit Saharan eteläpuolelta heijastuvat Eurooppaan
Ulkoministeriön ajattelutavan mukaan kriisit Sahelin alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaikuttavat kansainvälisesti yhä enemmän. Euroopan unioni pitää Sahelin aluetta tärkeänä terrorismin torjunnan ja väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisyn näkökulmasta. Olojen rauhoittuminen alueella voisi ehkäistä myös pakolaiseksi lähtemistä.
Suomella on Afrikassa sotilaita useissa operaatioissa, kuitenkin hyvin pieniä määriä.
Päätöstä siitä, mihin operaatioihin Suomi osallistuisi, ei ole tehty. Harkinnassa on erityisesti kaksi maata: Somalia ja Mali.
Ylen tietojen mukaan puolustusministeriössä arvioidaan, että kriisinhallintaa Afrikassa voisi olla perusteltua kasvattaa kuitenkin jonkin verran.
Malissa on kahdessa eri operaatiossa yhteensä kymmenkunta sotilasta. Jo aiemmin on ollut tarkoitus lisätä näihin operaatioihin osallistuvia sotilaita tehtyjen päätösten ylärajalle, yhteensä noin 30 sotilaaseen. Pyrkimystä hankaloittaa se, että ranskaa puhuvia sotilaita on Suomessa harvassa.
Ruotsilla 150 ja Virolla liki 100 sotilasta operaatio Takubassa
Ranska on pyytänyt EU-mailta kriisinhallintasotilaita Maliin, myös johtamaansa operaatio Takubaan. Suomi ei tällä hetkellä osallistu tähän operaatioon, mutta osallistumisesta on keskusteltu ministeriöissä. Malissa on levotonta. Maassa tapahtui vallankaappaus elokuussa.
Ruotsi osallistuu Ranska-johtoiseen operaatio Takubaan Malissa noin 150 erikoisjoukkojen sotilaalla ja Viro vajaalla sadalla. Suomessa erikoisjoukkoja on vähän, joten osallistumisaika voisi olla ehkä puolesta vuodesta vuoteen.
Huolena mahdolliset kuolonuhrit ja hankala huolto
Puolustusministeriö on suhtautunut nihkeästi sotilaiden lähettämiseen kriisinhallintaoperaatioihin Afrikkaan. Huolena on ollut tehtävien riskit sekä huolto.
Afrikan operaatiot ovat vaarallisempia ja kalliimpia kuin kriisinhallinta Lähi-idässä, jossa Suomella on perinteisesti ollut painopiste. Riskialttiimmat operaatiot voivat tarkoittaa myös kuolonuhreja.
Suomi on selvitellyt jo pidempään, millaisissa tehtävissä Afrikassa kannattaisi toimia.
Esimerkiksi Suomen NH-90 kuljetuskoptereilla voisi olla kysyntää, sillä monessa Afrikan operaatiossa liikkuminen ja joukkojen huolto perustuu helikoptereihin. Pölyiset olosuhteet taas lisäävät kopterien huoltotarvetta, josta syntyy merkittäviä kustannuksia.
Sotilas Afrikassa tulee kalliimmaksi kuin Libanonissa
Operaatiot Afrikassa tai Afganistanissa maksavat sotilasta kohden kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin osallistuminen operaatioon Libanonissa.
Kyse on myös siitä, onko sopivia henkilöitä mahdollista ja järkevää lähettää maailmalle
Suomen hallitus on jo hallitusohjelmassa todennut, että se haluaa kasvattaa kriisinhallintaan osallistumista. Mihin osallistutaankaan, Suomi on mukana aina “kansallisista lähtökohdista” eli operaatiosta pitää olla Suomen puolustukselle hyötyä.
Kyse on myös siitä, minkä verran maailman operaatioissa suomalaisia on mukana. Afganistanissa kansainvälinen operaatio on kutistunut jo vuosia. Jos Yhdysvallat ja muut kansainväliset joukot lähtevät maasta, myös Suomi lähtee.
Jos taas operaation lopettaminen vaarantaisi vuosien aikana saavutetut tulokset, ulkomaiset joukot jäävät. Silloin Suomikin pysyy mukana.
Viime kädessä hallitus ja presidentti ratkaisijoina
Vaikka ministeriöillä on eri näkemykset kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen lisäämisestä Afrikassa, viime kädessä poliittiset päättäjät ratkaisevat osallistumisen ja sotilaat toimivat sen mukaan.
Suomella on tällä hetkellä noin 400 sotilasta kriisinhallintaoperaatioissa eri puolilla maailmaa. Jos Suomi vetäytyy Yhdysvaltojen mukana sekä Afganistanista että Irakista, jää Suomen osallistuminen kriisinhallintaan sotilasmäärässä aiempaa vähäisemmäksi.
Aiemmilla vuosikymmenillä Suomella on ollut jopa tuhat sotilasta kriisinhallinnassa eri puolilla maailmaa. Nykyiset määrärahat eivät riittäisi vastaaviin määriin.
Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 31.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun lopussa keskustele-painiketta.
Lue lisää: