Linda-Maria Roine, 27, vietti nuoruutensa Rautatieasemalla porukoissa, joissa vedettiin kamaa ja kannettiin puukkoja. Nyt hänet tunnetaan rap-artisti Mercedes Bentsona, joka on myös julkaissut elämäkerran kymmenen vuoden takaisista kokemuksistaan.
Tänä iltana hän palaa Steissille. Haluamme yhdessä selvittää, mistä viime päivien uutisoinnissa on kyse.
Tiistaina Helsingin Sanomat kirjoitti, että pääkaupungin keskustassa kokoontuu väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria, jotka ryöstelevät ja käyttävät huumeita. Syyttävä sormi osoitti maahanmuuttajiin. Artikkeli synnytti kritiikin ryöpyn.
Sanomatalon kupeessa törmäämme kolmen nuoren aikuisen porukkaan. Mediakeskustelu vaarallisista nuorisojengeistä ei ole tavoittanut espoolaista Shakur Ahimanaa, 23. Hän ei myöskään ole pannut merkille huumeiden ja väkivallan lisääntymistä Steissin kupeessa.
Ahimanan ystävä Nicolas Anelka, 19, sen sijaan on lukenut uutiset. Hänen mielestään julkisuudessa maalaillaan turhaan kauhukuvia nuorisolevottomuuksista Amerikan malliin.
– Pitäisi olla todisteita ennen kuin tällaista julkaistaan. Kuka tahansa voi tehdä rikoksia at the end of the day.
Jutussa mainittujen alaikäisten Matildan, Kimmon ja Lauran nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Muut haastatellut esiintyvät oikealla identiteetillään.
“Ei se maahanmuuttajuus aiheuta ryöstelyä ja häiriökäyttäytymistä”
Tilastojen valossa Helsingissä tehdään väkilukuun suhteutettuna enemmän ryöstöjä kuin muualla maassa. Keskiviikkona sisäministeri Maria Ohisalo vahvisti, että "maahanmuuttajataustaiset ovat yleensä yliedustettuina tietyissä rikoksissa". Pian poliisi riensi toppuuttelemaan ylikuumenevaa keskustelua, ja tiedotti, että vain murto-osa kaupungin nuorista oirehtii, ja heissä on kantasuomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia.
Linda-Maria Roineen mukaan median puhe leimaa kaikki maahanmuuttajataustaiset nuorisorikollisiksi ja sulkee ulos kantasuomalaiset nuoret, jotka voivat huonosti.
– Ei se maahanmuuttajuus aiheuta ryöstelyä ja häiriökäyttäytymistä. Tällä keskustelulla tehdään karhunpalvelus kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille, hän sanoo.
Tällä Roine ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö maahanmuuttajilla voisi ongelmia olla. Syrjäytyä voi lukuisista eri syistä.
Roine vie meidät sisälle aseman lähtevien junien aulaan. Tapaamme Belilia Ayingonon, 23, jonka mielestä ainoa uusi ilmiö aseman seudun nuorisokäyttäytymisessä on se, että nyt siitä puhutaan uutisissa.
Ayingono sanoo, että maahanmuuttajataustaisiin nuoriin keskittyvällä uutisoinnilla haetaan shokkireaktioita.
– Kaikki nuoret, jotka vain hengaavat keskustassa, kärsivät tällaisesta puheesta, hän sanoo.
Hän uskoo huolimatoman otsikoinnin, joka linkittää maahanmuuton ja nuorisorikollisuuden, lisäävän rasismia. Muutenkin hän törmää ennakkoluuloihin keskustan kauppakeskuksissa.
– Jos me kaveriporukalla nauretaan vähän kovaäänisemmin tai hengataan isommassa porukassa, tunnen sen, että vartijat kiinnittävät meihin tarkempaa huomiota, hän kertoo.
Lähellä päivystävä järjestyksenvalvoja Arttu Somero, 31, on Ayingonon kanssa samaa mieltä siitä, että keskustelussa Helsingin keskustan levottomuuksista maahanmuuttajataustaisia ja nuoria korostetaan turhaan.
– Täällä on paljon muitakin, jotka aiheuttavat levottomuutta. Pääsääntöisesti huumeriippuvaiset ja moniongelmaiset vakkarit tai vierailevat tähdet aiheuttavat ongelmia. En ole lehtijuttujen ulkopuolella huomannut mitään muutosta entiseen.
Somero on tehnyt järjestyksenvalvojan töitä kymmenen vuotta eri puolilla pääkaupunkia. Tänään hän vartioi Rautatiasemalla, ja kertoo, että ilta on sujunut rauhallisesti.
"He ehdottelevat, että haluatko tulla meille tai jotain"
Matilda, 15, on saapunut Rautatieaseman junalaiturille tavatakseen serkkuaan ja ystäväänsä.
Hän kertoo, että nuoret ja vähän vanhemmatkin miehet tulevat asemalla puhumaan hänelle vähän omiaan. Siis mitä?
– He ehdottelevat, että haluatko tulla meille tai jotain. Ne on useimmiten vanhempia tai joskus minun ikäisiä.
Matilda ei ole kertonut kokemastaan häirinnästä kenellekään. Roine tarjoaa omat yhteystietonsa Matildalle siltä varalta, että hän haluaa joskus puhua lisää.
Matildan ystävä, Kimmo, 14, on myös joutunut rautatieasemalla hankaluuksiin. Vähän häntä itseään vanhemmat nuoret ovat tarjonneet huumeita. Ja kerran häneltä vietiin takki päältä.
– Minua lähdettiin viemään asemalta Oodin suuntaan ja sitten he riisuivat takin päältäni.
Kimmo tietää, ketä varkaat ovat, ja on tehnyt rikosilmoituksen. Tänään hän kuuli, että kaveriltakin on varastettu takki Rautatieasemalla.
Roine haki Rautatiasemalta hyväksyntää
Rikoskomisario Marko “Fobba” Forss sanoi tiistaina Ilta Sanomien nuorisorikollisuutta käsittelevässä jutussa, että hän ei ole kuullut kenenkään asiakkaan valittavan, että ryöstin siksi, koska asemani yhteiskunnassa on niin huono.
Linda-Maria Roineen mielestä tällainen kommentointi on vähättelevää.
– Kuka nuori osaisi sanoittaa pahan olonsa aikuisten termeillä. Eriarvoistuminen on tosiasia.
Roineen kokemuksen mukaan monella aseman nuorella on taustallaan ylisukupolvista syrjäytymistä ja etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla rasismia.
– En usko, että täällä pyörii hirveän hyvästä sosiaalisesta asemasta olevia nuoria, jotka olisivat käyneet eliittikouluja, ja viettäisivät illat eri harrastuksissa.
Roine itse oli koulukiusattu. Äiti oli yksinhuoltaja, ja perheellä ei ollut paljoa rahaa. Roine erottui steinerkoulussa taustansa takia.
Rautatieasemalta ja Tallinnanaukiolta hän haki itselleen hyväksyntää. Kuka tahansa kelpasi. Jos hän päätyi varastelemaan tai pitämään puukkoa kädessä, kyse oli siitä, että hän ei halunnut olla uusien kavereiden silmissä nössö.
Ryhmäpaineesta Roine onkin Marko Forssin kanssa samaa mieltä – joukossa tyhmyys tiivistyy.
Vartijat pullistelevat Ala-Steissillä univormuissaan
Kierros jatkuu Asematunneliin, eli tuttavallisemmin Ala-Steissille. Liukuportaiden päässä Kompassitasolla ystäväänsä odottaa Arttu Nousiainen, 20.
Hän pistää aseman levottomuudet tekemisen puutteen piikkiin.
– Huomaan, että Stadissa pyörii nuorisoa, joka vaan hengailee, eikä tee mitään järkevää. Niiden pitäisi keksiä parempaa tekemistä – pelata futista tai jotain, hän sanoo.
Nousiainen itsekin vietti aikaa metroasemilla yläasteiässä, mutta sanoo nyt 20-vuotiaana olevansa siihen liian vanha. Kaverit ovat muutenkin vaihtuneet. Asepalveluksen jälkeen hän suuntaa Vaasaan lukemaan kauppatieteitä.
Järjestyksenvalvoja tulee hätistelemään meitä, kun kuvaamme Nousiaista liukuportaiden edessä. Uskomme kerrasta, ja siirrymme sivuun, mutta järkkäri jatkaa luentoaan ja uhkaa poistaa meidät koko rakennuksesta.
Linda-Maria Roineella meinaa kiehua.
– Aina tarpeetonta tehostelua näillä järjestyksenvalvojilla. Siinäkin vaiheessa, kun ollaan jo pyydetty anteeksi ja luvattu siirtyä, pitää vielä pullistella sen univormun kanssa.
– Fuck it! Mennään takaisin Ylä-Steissille, hän lisää.
"Aina ilmenee nuorisokulttuuria, sekä syrjäytyneisyyttä, päihteiden käyttöä ja rikollisuutta"
Palaamme ylös ja ulos. Sisäänkäynnin katoksen alla tapaamme kirkkonummelaisen Lauran, 15. Hän tunnistaa Linda-Maria Roineen tai siis Mercedes Bentson, ja on lukenut tämän elämäkerran.
Jäämme juttusille.
Laura kertoo hetken harkinnan jälkeen omista kokemuksistaan asemalla. Hän sanoo, että riehuminen tai aineiden käyttö ei ole yksinomaan nuorten ongelma.
Sitten on myös muuta.
– Seksuaalista häirintää ja sellaista tulee enemmänkin vanhemmilta ihmisiltä, hän sanoo.
Laura vakuuttaa, että on kertonut vaikeista tilanteista luotettaville aikuisille. Roine painottaa sen tärkeyttä. Hän itse piti monet ongelmansa omana tietonaan, ja tietää siksi liian hyvin, mihin se voi johtaa.
Äkkiä Mercedes Bentsolle löytyy lisää faneja – tällä kertaa täysi-ikäisiä. Jalkautuvan nuorisotyön kaverit tulevat juttusille. Joku haluaa yhteiskuvaan.
Tuomas Leppäniemi on työskennellyt Stadin jalkautujissa kolme vuotta. Hän on lukenut uutiset.
– Tämä keskustelu, jota käydään nyt, voidaan siirtää ajallisesti taaksepäin 90-luvulle, 80-luvulle tai vaikka vuosisadan vaihteeseen. Aina ilmenee nuorisokulttuuria, sekä syrjäytyneisyyttä, päihteiden käyttöä ja rikollisuutta.
Linda-Maria Roine on tismalleen samaa mieltä. Hän toteaa tyytyväisenä, että tuli kirjoittaneeksi kirjan kokemuksistaan aseman nuorena.
– Ehkä sen luettuaan ihmiset ymmärtävät, että ilmiö ei ole uusi eikä se liity maahanmuuttoon, Linda-Maria Roine sanoo.
Korjaus 12.11. klo 21.51: Gabrielle Bagulan sukunimi.
Lue myös: