Helsinki on päättänyt leikata merkittävästi Lasten kotihoidontuen päälle maksettavaa Helsinki-lisää. Nykyisellään Helsinki-lisää maksetaan lasta kotona hoitavalle vanhemmalle lapsen kahteen ikävuoteen saakka, mutta jatkossa sen saisi vain yhteen ikävuoteen asti.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen mukaan tuen leikkaamisella pyritään hillitsemään painetta kasvattaa koululuokkien ryhmäkokoja perusopetuksessa ja lakkauttaa lasten puistotoimintaa.
– Jostain on säästettävä.
Pohjolaisen mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on edessä 20 miljoonan euron sopeutustoimet koronan kolhiman talouden vuoksi. Helsinki-lisän leikkaamisen arvioidaan tuovan seitsemän miljoonan euron säästöt.
Pohjolainen toteaa Helsinki-lisän olevan myös ristiriidassa kaupungin strategian kanssa, joka pyrkii nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
MLL: Tämä merkitsee perheille toimeentulovaikeuksia
Lapsiperheet ovat pitäneet Helsinki-lisää tärkeänä ja heikennykset tukeen voivat merkitä sitä, että lapsi on laitettava nuorempana päivähoitoon, kun vanhempainraha loppuu.
Helsinki on siis maksanut kuntalisää Kelan maksaman kotihoidontuen päälle. Alle 1,5-vuotiailta lisä on ollut 264 euroa kuukaudessa ja 1,5–2-vuotiailta 218 euroa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo, että leikkaaminen on huono ratkaisu perheiden toimeentulon kannalta.
– Lisää ilman muuta köyhyyttä ja toimeentulovaikeuksia.
Iivonen sanoo, että perheiden saama kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni ja näin ollen kuntalisällä on suuri merkitys.
Hänen mukaansa monet myös haluaisivat hoitaa lapsiaan kotona.
– Kotihoito on yksi tapa vastata perheen yksilöllisiin tarpeisin.
Iivosen mielestä keskustelu kotihoidosta on liian mustavalkoista.
– Eihän kuntalisän poistaminen välttämättä tarkoita sitä, että lapsi tuodaan strategian mukaisesti varhaiskasvatukseen.
Pystyvätkö päiväkodit ottamaan lisää lapsia?
Iivonen hämmästelee sitäkin, että pystyvätkö päiväkodit tuosta vain ottamaan vastaan lisää lapsia.
– Laatu ei saisi lasten lisääntyvästä määrästä kärsiä.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen uskoo kaupungin selviävän kasvavasta lapsimäärästä.
– En usko, että tästä nyt niin suurta vyöryä tuleekaan.
Aikaista varhaiskasvatusta perustellaan esimerkiksi kouluvalmiuksien kehittämisellä. Sillä on katsottu myös olevan keskeinen rooli maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa.
Iivonen myöntää, että osallistumisaste on kansainvälisesti verrattuna matala. Toisin sanoen Suomessa lapsia hoidetaan kotona pitkään, verrattuna moniin muihin maihin.
Iivonenkin pitää varhaiskasvatuksen roolia kotouttamisessa hyvin merkittävänä.
Ajatus siitä, että tukien leikkaamisella saataisiin äitejä töihin ei Iivosesta ole yksioikoinen.
– Äitiä ei saada töihin, jos ei ole töitä tarjolla.
MLL: Äitien panos työmarkkinoilla on jo huomattavan korkea.
Iivosen mukaan on hyvä muistaa, että suuri enemmistö äideistä palaa Suomessa kokopäivätyöhön lasten ollessa pieniä. Äitien, joiden nuorin lapsi oli 3 - 6-vuotias, työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 84 prosenttia vuonna 2018. Äitien panos työmarkkinoilla on siten jo nyt huomattavan korkea.
Iivonen perää pitkäjänteistä ja johdonmukaista perhepolitiikkaa, joka tukee perheen perustamista, lasten kasvatusta ja perheiden hyvinvointia.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen korostaa, että lasten hyvinvoinnin näkökulma ei saisi puuttua tukien ympärillä käytävästä keskustelusta.
– Helsinki-lisän leikkaus kaventaa merkittävästi perheiden mahdollisuutta valita lapsen yksilölliseen tarpeeseen parhaiten sopiva hoitojärjestely.
Lue lisää: