Patrik ja Tommy Sigg Närpiöstä ovat kolmennen polven kasvihuoneviljelijöitä Närpiöstä. Heidän perheyrityksensä on yksi Suomen suurimmista tomaatintuottajista. Työntekijöitä yrityksessä on 35.
Sven Sigg Ab:n tomaatin viljelyala on kasvanut tänä vuonna yli seitsemään hehtaariin. Lisäksi Siggien kasvihuoneissa kasvaa paprikaa. Yhteensä kasvihuoneiden viljelyala on 9,2 hehtaaria.
Viherjätettä kasvihuoneissa syntyy viikossa kolme kontillista. Tänä vuonna käyttöön otetussa hehtaarin kokoisessa kasvihuoneessa on 25 000 tomaatintaimea.
Närpiön Vihannes osuuskunnan viljelypäällikkö Mikael Dahlqvist kertoo, että tomaatintaimet uusitaan 35 viikon välein. Tomaattien keräämisen ohella taimet vaativat ylläpitoa useampana päivänä viikossa.
– Kolmesti viikossa tomaatintaimista poistetaan lehtiä, jotta tomaatit pääsevät kasvamaan. Lehdet jätetään lattialle kuivumaan pariksi päiväksi. Lehdistä haihtuu noin 25 prosenttia vettä ja sen jälkeen ne kärätään ja lastataan ulkopuolella oleviin jätekontteihin, Dahlqvist sanoo.
Närpiön Vihannes on 37 kasvihuoneviljelijän omistama vihannesten tuottajaosuuskunta.
Kasvihuoneet kasvavat
Kasvihuoneiden kokojen kasvaessa viherjätteen määrä lisääntyy ja jätteen jatkokäsittely vaatii viljelijöiltä investointeja. Siggien kasvihuoneilta viherjäte kuljetetaan 30 kilometrin päähän Teuvalle Norinkylään Kekkilä-BVB:n kompostointilaitokselle.
Valtion enemmistöomisteiseen Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä-BVB:n kompostointilaitos on käsitellyt kasvihuonejätettä kolme vuotta. Yhtiön liiketoimintapäällikkö Jussi Kankainen uskoo, että kasvihuonejätettä tuleee jatkossa kompostoitavaksi aiempaa enemmän.
– Olemme viime kesän aikana tehneet laajan markkinatutkimuksen asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja kasvihuoneviljelijöille Närpiön seudulla. Sen perusteella totesimme, että tälle palvelulle on tarvetta. Siksi uskomme, että käsittelymäärät tulevat kasvamaan tässä lähiaikoina, Kankainen sanoo.
Siggin kasvihuoneista lastatut lehdet, taimet ja myyntiin kelpaamattomat tomaatit kootaan aumoihin, joissa ne kompostoituvat 8–14 kuukautta. Kompostin sekaan lisätään kompostin rakennetta parantavia tukiaineita.
Närpiöläisiltä kasvihuoneilta kasvusto- ja kasvualustajätettä kertyy vuosittain 60 000–80 000 tonnia. Teuvalla siitä pystyttäisiin nyt käsittelemään 30 000 tonnia.
Kasvihuonejätteessä on runsaasti ravinteita
Kankaisen mukaan kasvihuonejäte on hyvin kompostoituvaa raaka-ainetta.
– Se sisältää paljon ravinteita. Lopputuote, eli viherjätekomposti, on hyvä raaka-aine meidän omaan tuotantoon viherrakentamisessa tai sitten kuluttajatuotteessa.
Viherkomposti on saanut viime kesänä luomuhyväksynnän. Kankainen sanoo, että luomutuotannossa etuna on sen sisältämä kalium.
Yhtiön mukaan viherkompostin sisältämien ravinteiden takia mineraalilannoitteiden käyttömäärää voidaan vähentää. Kompostin käyttö maanparannusaineena palauttaa maahan eloperäistä ainesta, joka parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta. Se lisää maan mikrobiologista toimintaa ja maan ravinteidenpidätyskykyä.