Nuorten mielenterveysongelmat jäävät usein muiden haasteiden varjoon. Työmarkkinajätit ja muut isot etujärjestöt pitävät huolen kyllä siitä, että keski-ikäisen hyvinvoivan väestön ääni kuuluu parhaiten yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Yksi esimerkki tästä on se, että moniin Lapin kuntiin ei ole palkattu yhtään koulupsykologia. Tarvetta kuitenkin olisi – varsinkin näin koronaepidemian aikana, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin tulosyksikköjohtaja Kari Moilanen.
– Kyllä se on tosi huolestuttava ilmiö. Saattaa olla sellaisiakin kuntia, että siellä on yksi ainut sosiaalityöntekijä, joka vastaa koulukuraattorin, lastensuojelun ja sosiaalitoimen kaikesta asiakaskunnasta. Tosin voihan se yksikin työntekijä olla sellainen, että auttaa monessa asiassa niin, että niistä ei pääse kehkeytymään liian suuria ja sellaisia, jotka vaativat muunlaisia resursseja.
Moilanen pitää koronaepidemian aiheuttamia katkoksia erityisen hankalina. Nyt puretaan sitä sumaa, mikä on päässyt syntymään keväällä ja kesällä ja pahenee koko ajan.
– Kun nuoret eivät pääse peruspalveluihin, niin sitten odotetaan ja odottaessa tilanne yleensä kriisiytyy. Sitten joudutaan turvautumaan suoraan erikoissairaanhoitoon, mikä ei ole lainkaan tarkoitus.
”Nuoria vyöryy kuin liukuhihnalla”
Nuorilla on mielenterveysongelmia normiaikoinakin, mutta nyt koronaepidemian keskellä niitä on vielä sitäkin enemmän.
Kari Moilanen kertoo, että tällä hetkellä Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatriselle osastolle tulee viikossa noin 25 uutta lähetettä hoidon tarpeen arvioinnin tekemiseksi.
– Lisäksi nämä ovat hyvin kriisiytyneitä, kun meillä on ollut pitkä koronajakso, jolloin oltiin kotona ja etänä, ja pulmat tulivat esille vasta syksyllä, kun koulut käynnistyivät. Nyt me olemme siinä tilanteessa, että nuoria suorastaan vyöryy meille kuin liukuhihnalla.
Moilanen sanoo, että sairaanhoitopiiri on jo luvannut lisää resursseja nuorisopsykiatriseen hoitoon kasvaneen potilasmäärän vuoksi.
Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin on tullut aiempaa enemmän nuorisopsykiatrian asiakkaita viime aikoina. Tänä vuonna hoitokertoja on ollut noin 15 000, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kertoja oli noin 13 000.
Kemijärvellä odotellaan koulupsykologia
Kemijärven kaupunki hakee parhaillaan psykologia varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Psykologin on tarkoitus aloittaa työssään ensi vuoden alussa, jolloin kaupungissa on jälleen kokoaikaisesti nuoriin keskittyvä ammattiauttaja.
Tälläkin hetkellä nuori pääsee Kemijärvellä psykologin puheille, mutta aikaa saattaa joutua odottamaan parisen kuukautta, mikäli kyse ei ole akuutista kriisistä. Sairaanhoitajan vastaanotolle on 1–2 viikon mittainen jono, ja psykiatrin ei-kiireellistä aikaa saa odottaa pahimmillaan kuukauden ajan.
Kriisitapauksissa apua toki saa vaikka jo samana päivänä. Tarvittaessa nuori joutuu/pääsee Rovaniemelle nuorisopsykiatrian osastolle saamaan sairaalahoitoa.
Tosin sairaalahoito ei välttämättä ole aina riittävän pitkäaikaista, sanoo Kemijärven etsivä nuorisotyöntekijä Tiina Pyrrö.
– Sieltä hoidosta palautetaan usein nuori todella nopeasti pois. Siinä on minun mielestäni ongelma, että ei tarpeeksi paneuduta nuoren ongelmaan.
Terapiaan pääsy kestää ja se maksaa
Lapin kunnilla tai sairaanhoitopiirillä ei ole resursseja antaa terapiaa kaikille tarvitseville, joten iso osa siitä toteutetaan Kelan tuen varassa. Kelan terapiaan ei tosin pääse noin vain.
Kari Moilasen mukaan pelkästään Kelan päätöstä saa odottaa keskimäärin 2–3 kuukautta.
Etsivän nuorisotyön koordinaattori Tero Rautio sanoo, että nuori saattaa joutua odottamaan vuodenkin ajan ennen kuin pääsee lopulta terapiaan. Raution mukaan on mahdollista, että nuorelle ei tarjota muuta tukea odotusajan aikana, kun hoitosuhde on periaatteessa jo olemassa.
Tiina Pyrrö moittii psykoterapian tarjontaa myös siitä, että esimerkiksi Kelan tarjoama terapia ei ole ilmainen, vaan nuori joutuu maksamaan siitä itse osan.
– Psykoterapiapalvelut ovat valtakunnallisestikin ongelmallisia. Esimerkiksi nuoret, jotka ovat pelkällä sairauspäivärahalla, ei heillä ole mahdollisuutta ostaa psykoterapiapalveluita.
Voimassa olevat suositukset korostavat psykoterapiaa monien mielenterveysongelmien hoitomuotona, jota pelkkä lääkekuuri ei voi korvata.
Palvelut hajallaan ja hukassa
Toistaiseksi nuorten mielenterveyspalvelut on hajautettu kolmeen aivan eri paikkaan: kunnista saa alkuvaiheen apua ja perustason hoitoa, erikoissairaanhoito auttaa vaikeissa tapauksissa, ja Kela tarjoaa pitkäaikaista terapiaa.
Sote-uudistuksen on tarkoitus parantaa tilannetta, jos ja kun se saadaan voimaan. Perusidea on silloin se, että apua ei tarvitse metsästää enää usealta eri luukulta.
Kari Moilanen kertoo, että esimerkiksi Rovaniemen kaupungin kanssa on vielä helppo toimia, koska siellä on yksi organisaatio ja yksi johto. Yhden toimijan kanssa voi sopia uudistuksista ja viilata hoitopolkuja.
– Lapissa on kuitenkin paljon pikkukuntia, joissa kaikissa on oma sosiaali- ja terveyspuolen johto, jotka pitäisi saada saman pöydän ääreen.
Nuoret ja nuorten kanssa työtä tekevät kuitenkin toivovat, että parannuksia voitaisiin tehdä jo ennen sote-uudistusta. Esimerkiksi opiskelija Oona Ojanen toivoo, että terveydenhoito pitäisi tuoda nuorten tasolle.
– Pitäisi madaltaa kynnystä, että nuori uskaltaa mennä sinne, ja näyttää, että se on helppoa, että kuka tahansa voi tulla sinne, ja ei ole mitään rajoitteita.
