Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

On 10. lokakuuta. Helsingin Kansalaistorilla on meneillään mielenilmaus ”inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta”.

Käytännössä torille saapuneet vastustavat hallituksen koronarajoituksia. Niitä pidetään ylimitoitettuina.

– Tänne on tulleet ne ihmiset, jotka on kiinnostuneita asioista. Ne jotka eivät ole, vetelee tuolla metrossa maski naamalla, ilmoittaa puhetta pitävä entinen tv-juontaja ja nykyinen hyvinvointivalmentaja Kirsi Salo.

Kaksisataapäinen yleisö hurraa.

Euroopan koronatartunnat kasvavat kiihtyvään tahtiin, mutta se ei näytä huolettavan maskittomia ja toisiaan halaavia mielenosoittajia.

Sen sijaan vallitseva mielipide tuntuu olevan se, että koronaepidemia ei ole järin vaarallinen. Maskit, turvavälit ja muut varotoimet ovat siten haitallisia ja uutisten koronavyörytys kansalaisten pelottelua.

– Miksi tämä show on käynnissä? Koska tällä ei ole mitään tekoa ihmisten terveyden kanssa, Kirsi Salo kysyy ja yleisö hurraa taas.

Salon jälkeen lavalle astuu mies, jolla on Salon kysymykseen vastaus.

Jyrki Pykärin mukaan koronaepidemia on höpöhöpöteatteria, jonka varjolla maailman eliitti yrittää ujuttaa ihmiskehoihin koronarokotteen mukana tulevia seurantalaitteita.

Harva suomalainen uskoo tällaista puhetta.

Huomattavasti suurempi joukko epäröi tulevaa koronarokotetta muista syistä.

MOT selvitti, miksi koronarokotetta pelätään ja mitä tämä pelko tarkoittaa epidemian päättämisen kannalta.

Salaliittoteoriat rokotteista leviävät Youtubesta Vauvaan

Kansalaistorilla puhunut Pykäri on vantaalainen yrittäjä.

Hän on myös ahkera tubettaja, jonka videoita on katsottu Youtubessa yli puoli miljoonaa kertaa.

Kuluvan vuoden aikana videot ovat alkaneet käsitellä koronaepidemiaan ja rokotteisiin liittyviä salaliittoteorioita. Yhden Pykärin esittämän teorian mukaan uusien rokotteiden tavoite on kansan steriloiminen.

– HPV-rokote on yksi esimerkki. Tää tuleva koronarokote on se mikä viimeistelee, hän kertoo yhdellä videoistaan.

Pykäri ei ole yksittäistapaus.

Tunnistimme 23 suomalaista Youtubetiliä, 24 Facebook-ryhmää ja sivua, sekä kymmeniä muita tilejä tai sivustoja jotka ovat levittäneet syksyn aikana perätöntä tietoa epidemiasta tai tulevasta rokotteesta.

Teimme myös syväsukelluksen rokotteita koskevaan verkkokeskusteluun tutkimalla Suomi24 ja Vauva.fi -sivuille kirjoitettuja kommentteja.

Tarkastelu osoittaa, että koronarokoteen pelko ei ole pienen rokotevastaisen kuplan sisäpiirijuttu.

MOT pyysi haastattelua kuudelta suomalaiselta somevaikuttajalta, jotka levittävät julkisesti virheellistä tietoa rokotteiden vaarallisuudesta.

Kristillisen, mutta kirkkoon kuulumattoman Saulus-lähetykseen kuuluva Petri Paavola suostui kommentoimaan.

Paavola sanoo, ettei hän vastusta perinteisiä rokotteita. Sen sijaan koronarokotteen hän epäilee sisältävän ”myrkkyjä”. Youtubessa julkaisemissaan puheissa hän väittää koronapandemiaa ”mahtavien”, eli maailmaa johtavan eliitin luomukseksi.

– Sitä on tarkotuksella levitetty, että saisi aikaan kaaosta. Sitten kun kansakunnat on lyöty polvilleen, ne hyväksyvät uuden maailmanjärjestyksen, Paavola kertoo.

Väitteet koronapandemian keinotekoisuudesta ja tulevan rokotteen vaaroista toistuvat pienin muutoksin monen aiheesta puhuvan henkilön blogeissa ja videoissa.

Petri Paavola mainitsee yhdeksi tiedonlähteekseen virologi Luc Montagnierin, joka on väittänyt, että koronavirus on tehty laboratoriossa.

Viruksen alkuperää tutkineet asiantuntijat ovat kumonneet Montagnierin väitteet. Paavola tietää tämän, mutta päättää silti uskoa Montagnieria.

Paavolan uskon perustana on hänen tulkintansa Raamatusta.

– Raamattu sanoo, että lopun aikana maan mahtavat kaupittelevat kaikille kansoille lääkemyrkkyä, jolla eksytetään kaikkia kansoja. Uskon, että tämä koronarokote on sellainen lääkemyrkky.

Salaliittoteorioihin perustuvat uskomukset korostuvat suomalaisessa verkkokeskustelussa.

Salaliittoteoriat eivät kuitenkaan ole yleinen syy koronarokotetta koskevaan epäröintiin.

Niiden sijaan suomalaisten mielissä pyörivät esimerkiksi mahdolliset haittavaikutukset, joita uudet rokotteet voivat tuoda mukanaan.

– Koronarokotetta on tutkittu todella lyhyt aika. Voidaan katsoa ajassa taaksepäin, mitä tapahtui sikainfluenssan kanssa, sanoo helsinkiläinen Sofia Defour.

Defour ei aio ottaa tulevaa koronarokotetta. Yksi syistä on tuoreessa muistissa oleva Pandemrix-kohu. Kymmenen vuotta sitten sikainfluenssan vuoksi käyttöön otettu rokote lisäsi etenkin nuorten riskiä sairastua narkolepsiaan.

Tieteellinen näyttö rokotteiden hyödyistä on kiistatonta. Ne suojaavat tartuntataudeilta, jotka tutkijoiden arvioiden mukaan vapaasti levitessään tappaisivat miljoonia ihmisiä joka vuosi.

Pandemrix kuitenkin osoittaa, että rokotteet eivät ole sataprosenttisen turvallisia.

Pandemrixista noussut kohu puolestaan osoittaa, että ongelmien ilmetessä huomio kiinnittyy rokotteiden haittavaikutuksiin. Silloin esimerkiksi arviot rokotteen ansiosta vältetyistä kuolemista saattavat jäädä vähemmälle huomiolle.

– Lasten rokotteet suojaavat taudeilta, joita yhteiskunnassa ei juurikaan ole tällä hetkellä. Sen takia se ehkä tuntuu siltä, että rokotteen sivuvaikutukset ovat pahempia kuin itse tauti, sanoo psykologian dosentti Anna Soveri Turun yliopistosta.

Anna Soveri on yksi suomalaistutkijoista, jotka ovat selvittäneet suomalaisten asenteita tulevaan koronarokotteeseen.

Soveri muistuttaa, että kaikista rokotteista kieltäytyviä on vähän. THL:n mukaan prosentti suomalaisista vanhemmista ei hanki lapsilleen lainkaan rokotteita.

Tulevaa koronarokotetta epäileviä on sen sijaan paljon enemmän.

Jos suomalaiset käyttäytyvät kyselyiden mukaan, yli puoli miljoonaa täysi-ikäistä jättää koronarokotteen hyllylle.

Halu rokotteen ottamiseen on kyselyiden perusteella sitä suurempi mitä vaarallisempana henkilö pitää COVID-19-tautia muille ihmisille. Myös ikä vaikuttaa: Iäkkäiden rokottautumishalu on nuoria suurempi.

Suurin syy rokote-epäröintiin on pelko rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista. Uutta koronarokotetta koskevat pelot kumpuavat aiemmista kohuista.

– Siinä mielessä Pandemrix voi vaikuttaa myös mielipiteisiin koronarokotteesta, Soveri sanoo.

Rokotevastaistainen aktivismi on kansainvälinen ilmiö

Rokotteista huolestuttavaa tietoa levittävien henkilöiden vaikutus muiden rokoteasenteisiin voi olla merkittävä.

Hyvä esimerkki tällaisesta henkilöstä on Linda Karlström. Pohjanmaalla asuva Karlström on Pohjoismaiden näkyvimpiä rokotteiden vastustajia. Hänen ahkeraa kampanjointiaan pidetään yhtenä syynä siihen, miksi Pohjanmaan rokotuskattavuus on paikoitellen huomattavasti muuta maata alhaisempi.

Karlströmin kaltaisia rokotteiden vastustajia on ollut rokotteiden alkuajoista lähtien. Tänä päivänä väitteet rokotteiden vaaroista leviävät kuitenkin nopeammin kuin koskaan ennen.

– Tällainen tieto leviää herkästi netissä ja jää mieleen, koska se synnyttää vahvoja tunteita kuten pelkoa, sanoo psykologian dosentti Anna Soveri.

Koronaepidemia on lisännyt rokotteita vastustavan puheen saamaa huomiota.

Brittiläinen somejättejä seuraava ja lobbaava CCDH julkaisi lokakuussa raportin, jonka mukaan englanninkielisten rokotevastaisten sometilien seuraajamäärät ovat tänä vuonna kasvaneet lähes kahdeksalla miljoonalla.

Ulkomaalaisten rokotteiden vastustajien ääni kuuluu selvästi myös suomalaisessa keskustelussa.

Koronarokotteen myrkyistä varoittava Petri Paavola on huomannut, että epidemiasta ja rokotteesta puhumalla herättää ihmisten huomion.

– On tullut paljon yhteydenottoja. Ja koronavirusta käsitteleviä videoitani on katsottu paljon. Yhtä videota on esimerkiksi katsottu yli 40 000 kertaa.

Mistä tämä mielestäsi kertoo?

– Nykyisin sosiaalisen median kautta me kaikki voimme tutkia asioita maalaisjärjellä ja ilman koulutusta. Enemmän ja enemmän ihmisiä kokee, että tässä (koronapandemiassa) on jotain takana.

Eikö sinua häiritse se, että enemmistö koronavirusta ja rokotetta tutkivista ihmisistä sanoo, että väitteesi eivät pidä paikkansa?

– Ei. Olen tottunut olemaan syrjityssä vähemmistössä.

Rokotteen ja koronarajoitusten vastustajia yhdistää epäluottamus systeemiin

Koronarajoituksia ja koronarokotetta vastustavilla on yhteisiä piirteitä.

Dosentti Anna Soverin mukaan tärkein niistä on epäluottamus auktoriteetteja kohtaan.

– Viranomaisiin, lääkäreihin, mediaan ja tutkijoihin. Mitä vähemmän he luottavat näihin, sitä pienemmällä todennäköisyydellä he haluavat ottaa rokotuksen ja noudattaa suosituksia.

Voiko kansalaisten epäluottamus lopulta koitua esteeksi koronarokoteohjelmalle?

Ylilääkäri Hanna Nohynek kuuluu THL:n alaiseen asiantuntijaryhmään, joka laatii suosituksia tulevasta rokotteesta.

Ryhmässä on pohdittu myös sitä, miten kansan rokote-epäröinti vaikuttaa epidemian päättämiseen.

Esimerkiksi näin: Jos tulevan koronarokote antaa 90 prosentin suojaa COVID-19-tautia vastaan ja vain 10 prosenttia suomalaisista kieltäytyy rokotteesta, epidemia Nohynekin mukaan todennäköisesti pysähtyy.

Mitä tapahtuu, jos rokotteen teho onkin esimerkiksi 70 prosenttia ja rokotteesta kieltäytyviä onkin 20 prosenttia kansasta?

– Silloin emme saavuta tilannetta missä viruksen kierto pysähtyisi kokonaan. Virus jäisi keskuuteemme todennäköisemmin ja tulisi pieniä epidemiapyrähdyksiä, Nohynek vastaa.

Nohynek muistuttaa, että valtaosa rokotteen haittavaikutuksista havaitaan testausvaiheessa.

On kuitenkin mahdollista, että pieni määrä rokotetuista saa oireita, joita ei havaita suurissakaan tutkimusotoksissa.

– Emme voi luvata sataprosenttisesti, etteikö tästä rokotteesta voisi jollekin ihmisille joissakin harvinaisissa tilanteissa tulla joku harvinainen vakava haitta, Nohynek sanoo.

Nämä haitat ovat harvinaisuudestaan huolimatta toisille suuri pelote.

THL:n ylilääkäri Nohynek kehottaa epäröiviä kansalaisia punnitsemaan rokotteen ja taudin riskejä.

Toisessa vaakakupissa on koronarokotteen mahdollinen haittavaikutus. Toisessa vaakakupissa on COVID-19-tauti, johon liittyviä kuolemia on toistaiseksi tilastoitu maailmanlaajuisesti yli puolitoista miljoonaa.

– Henkilön on mietittävä: kuinka mahdollinen on tämän rokotteen haittavaikutus, ja kuinka vaarallinen tämä tauti on minulle ja läheisilleni. Se on tämmöistä jatkuvaa riskianalyysia, niin kuin elämässä muutenkin.

Katso MOT, joka selvittää syitä suomalaisten rokote-epäröinnin takana:

Artikkelista voi keskustella tiistaihin 8.12. kello 23.00:een asti.