Yli 100 000 pääkaupunkiseudun asukasta saa tulevina vuosina kotinsa lähelle uuden raitiovaunuyhteyden. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaduilla liukuu noin 85 raitiovaunua enemmän kuin nyt.
Kalliota louhitaan Raide-Jokerin kiskojen tieltä täyttä vauhtia, ja suunnitelmat tulevista kaupunkibulevardihankkeista Vihdintiellä ja Tuusulanväylällä ovat jo pitkällä.
Raitiotie keskustasta Viikin kautta Malmin entiselle lentokenttäalueelle on toteutumassa tällä vuosikymmenellä. Myös Vantaalle ja Espooseen kaavaillaan raitiovaunuliikennettä.
Kaikkiaan Helsingin raitiovaunukiskojen määrä kolminkertaistuu 10 vuoden aikana. 100 vuoden ajan Helsingissä on kuljettu noin 50 kilometrin raitiovaunuverkolla, mutta tämän vuosikymmenen jälkeen rataverkko on noin 150 kilometriä pitkä.
Uudet raitiovaunut tarvitsevat myös uusia säilytys- ja korjaustiloja. Tällä hetkellä Helsingissä on 122 raitiovaunua, joita säilytetään Koskelan ja Töölön varikoilla. Vaunujen raskaimmat huollot ja korjaukset hoidetaan Vallilassa.
Töölön ja Vallilan varikot ovat 100 vuotta vanhoja. Koskelan varikkokin on toiminut raitiovaunujen yösijana vanhimmilta osiltaan jo lähes 70 vuotta.
Tulevaisuudessa kaupunki on päättänyt luopua Töölön varikosta ja rakentaa uuden varikon Ruskeasuon bussivarikolle. Myös Vallilan korjaamo aiotaan sulkea, jolloin korjaus siirtyy Koskelan varikon laajennettaviin tiloihin.
Kuluva vuosikymmen on historiallinen siinä mielessä, että Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on rakennuttamassa kaupunkiin neljä uutta raitiovaunuvarikkoa. Yhteensä näiden hankkeiden budjetiksi on arvioitu noin 360 miljoonaa euroa.
Raide-Jokeri saa oman varikkonsa Roihupeltoon, Kruunusiltojen raitiovaunuille rakennetaan varikko Laajasaloon, kantakaupungin ja tulevien bulevardihankkeiden raitiovaunut sijoitetaan uudelle varikolle Ruskeasuolle sekä Koskelan uudistettavalle varikolle.
Lisäksi Vantaalle on suunnitteilla oma raitiovaunuvarikkonsa. Myös Espoon Laajalahteen on tehty alustava suunnitelma Raide-Jokerin länsipään varikosta.
– Tämä on historiallisesti ainutlaatuinen mahdollisuus, jollaista Helsingissä ei ole ikinä ollut eikä todennäköisesti enää koskaan tule. Pääsemme yhden vuosikymmenen aikana rakentamaan neljä varikkoa, joissa voidaan huomioida vaunujen muuttuneet ja muuttuvat ominaisuudet, digitalisaation mahdollisuudet sekä työtilojen joustavuus ja muunneltavuus, hehkuttaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.
Selvityksen mukaan varikkotilat loppuvat
Raitiovaunutilojen riittävyydestä on käyty kriittistä keskustelua julkisuudessa. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Ted Apter nosti esiin huolen varikkotiloista Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa vuosi sitten tekemässään toivomusponnessa.
Apter toi varikkojen riittävyyden esiin myös Helsingin Sanomien varikkoja käsitelleessä artikkelissa tänä syksynä.
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL vakuutti vastauksessaan HS:n mielipideosastolla, että tulevat raitiovaunut mahtuvat suunniteltuihin varikoihin säilytettäviksi ja huollettaviksi.
Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymä HKL:n varikoiden kehittämissuunnitelma vuodelta 2018 nojaa etenkin Ruskeasuon ja Koskelan uusiin raitiotievarikkoihin, joihin kantakaupungin raitiovaunut pitäisi saada mahtumaan. HKL on päivittämässä suunnitelman ensi keväänä.
Ylen sai nähtäväkseen HKL:n insinööriyritys Rambollilla teettämän selvityksen vuodelta 2019, joissa todetaan selvin sanoin ja laskelmin, että varikkokapasiteetti loppuu kesken.
Selvityksen mukaan suuren luokan ongelmat pamahtavat eteen viimeistään 2030-luvun taitteessa, kun Töölön varikko suljetaan ja Koskelan varikko poistuu käytöstä sen uudistamisen ajaksi eli noin kolmeksi vuodeksi. Töölön varikosta oli tarkoitus alun perin luopua vuonna 2027.
Ylen haastattelema raitiovaunualan asiantuntija pitää raportin laskelmia huolestuttavina. Hän esiintyy jutussa nimettömänä työpaikkansa menetyksen pelossa.
– Ei meille tule bulevardin raitioteitä, jos pysymme tällä nykyisten suunnitelmien tiellä. Kukaan johtaja, joka nämä virheet tekee, ei niitä maksa. Veronmaksajat maksavat seuraukset, raideliikennealaa pitkään läheltä seurannut asiantuntija toteaa.
HKL:n suuret kaupunkiraidehankkeet -yksikön johtaja Artturi Lähdetie myöntää, että 2019 tehdyn raportin tilannekuva näytti pahalta varikoiden riittävyyden suhteen.
– Selvitys tehtiin juuri siksi, että voimme kehittää varikkohankkeita sen pohjalta, Lähdetie kertoo.
Lähdetie: Kalasataman liikenne aloitetaan nykyisillä vaunuilla
HKL on joutunut tekemään useita muutoksia aiempiin suunnitelmiin estääkseen varikkotilojen ylikuormituksen. Lähdetie kertoo nyt perinpohjaisesti, mitä HKL on tehnyt asian eteen.
Selvityksessä kerrotaan, että nykyisten varikoiden säilytyskapasiteetti on käytännössä täynnä ja ylittyy vuonna 2021, kun Raide-Jokerin Artic X54 -vaunujen toimitukset alkavat.
HKL:n toimenpide 1: Raide-Jokerin vaunujen X54 toimitusaikataulu on sovitettu yhteen Raide-Jokerin varikon valmistumisen kanssa siten, että vaunut toimitetaan suoraan Raide-Jokerin varikolle Roihupeltoon vuonna 2022 eikä niitä tarvitse säilyttää muualla.
Toinen selvityksessä ilmennyt kipupiste koski Ruskeasuon varikon valmistumisaikataulua. Selvityksen mukaan Ruskeasuon varikko pitää saada käyttöön vuonna 2023, jotta Kalasataman raitiolinjan uudet Artic X54-vaunut voidaan ottaa siellä vastaan.
HKL:n toimenpide 2: Kalasataman raitioliikenteen ensimmäinen vaihe aloitetaan jo olemassa olevilla kantakaupungin yksisuuntaisilla raitiovaunuilla eikä hankita uusia, suurempia vaunuja, kuten aiemmin suunniteltiin. Vanhoille vaunuille on jo olemassa varikkotilat. Lisäksi Ruskeasuon varikon tavoitteena on nyt valmistua vuonna 2023.
– Viime keväänä päätimme HSL:n kanssa, että Kalasataman liikenne ajetaan nykyisillä vaunuilla. Ongelma poistui sillä päätöksellä. Tällä ei ole vaikutusta Kalasataman raitioliikenteeseen tai muuhunkaan raitioliikenteeseen, koska tämä tehdään nostamalla vaunujen käyttöastetta lähelle HKL:n tavoitteen mukaista 90 prosenttia, Lähdetie kertoo.
Ongelmana selvityksessä nähtiin myös vaunujen säilytys Koskelan varikon remontin aikana.
– Koskelan remontin aikana raitiovaunut mahtuvat Ruskeasuolle ja Töölöön. Vaunuja on 120, joista Töölöön menee 30 vaunua ja Ruskeasuolle noin 100 pitkää vaunua, Lähtetie toteaa.
Selvityksessä kritisoidaan sitä, että raitovaunuvarikoiden tilat eivät pitkällä aikajänteellä riitä raitioliikenteen kehittyessä. Selvityksen laskelmien mukaan Ruskeasuolle täytyy tehdä vähintään 3 000 metriä säilytysraidetta ja Koskelaan 2 500 metriä, jotta kaikki uusien raitioteiden vaunut mahtuvat säilytykseen. Alun perin Ruskeasuolle suunniteltiin varikkoa, jonne raidemetrejä olisi tullut alle 3 000.
HKL:n toimenpide 3: Ruskeasuon varikon säilytysraiteiden pituus on kasvatettu 3 083 metriin. Koskelan varikon tämän hetken suunnitelmien mukainen säilytysraiteiston bruttopituus on noin 4 400 metriä. Lisäksi Töölön varikon käyttöä voidaan jatkaa 2020-luvun lopulle, koska Helsingillä ei ole sellaista alueen kehityshanketta käynnissä, joka edellyttäisi varikon luovuttamista muuhun käyttöön ennen 2030-lukua.
Selvityksen mukaan tulevien pikaraitioteiden kalustohankinta kannattaisi toteuttaa samassa yhteydessä Kruunusillat-raitiotien kalustohankinnan kanssa. Kalustohankinnoissa tulisi selvityksen mukaan ottaa huomioon myös mahdollisuus hankkia Vantaan raitiolinjan kalusto samassa yhteydessä.
HKL:n toimenpide 4: Kruunusiltojen kalustohankinnasta neuvotellaan tällä hetkellä siten, että kalusto mahdollisesti hankintaan optiona liittyen Artic- ja Raide-Jokeri -kalustojen hankintaan. Vaunujen toimitus olisi vuosina 2025–2026. Säteittäisten pikaraitioteiden kalustosta käynnistetään kokonaan uusi hankinta, johon optiona voisi kuulua myös Vantaan raitiotien kalusto.
– Vantaan raitiotiestä 500 metriä menee Helsingin puolella. Viemme vahvasti eteenpäin sitä, että Vantaan ratikka on yhteinen hanke HKL:n kanssa ja hankimme kaluston yhdessä, Lähdetie kertoo.
HKL:n toimenpide 5: Kantakaupungin nykyisten MLNRV-raitiovaunujen käyttö jatkuu näillä näkymin pitkälle 2030-luvulle. Kaupungin investointitalous ei tällä hetkellä mahdollista niiden korvaamista uudella vaunusarjalla 2020-luvun aikana. Näin ollen varikkohankkeet valmistuvat hyvissä ajoin ennen uuden kaluston toimitusta.
– Hankkeissa on paljon muuttujia. Jos rahaa ja tilaa olisi kaupungissa määrättömästi, voitaisiin tehdä vaikka kuinka suuria varikoita. Helsingissä on hyvä se, että varikkojen rakentaminen, kalustohankinnat ja liikennöinti ovat samoissa käsissä, joten pystymme hallitsemaan kokonaisuuden, Lähdetie toteaa.
HKL:n toimitusjohtaja: Tilannekuva muuttuu koko ajan
Huolta on herättänyt myös raitiovaunujen korjaamotilojen riittävyys, kun Vallilan korjaamosta luovutaan. Nyt korjaamotiloja suunnitellaan muun muassa Koskelan varikolle, mutta tilat ovat pienehköt suhteessa tulevien vaunujen määrään.
– Nykyaikainen Artic-raitiovaunu on tehty niin, että rikkinäinen osa ruuvataan irti ja viedään korjattavaksi muualle. Jos vaikka tulee kolari, niin koko vaunua ei tarvitse viedä korjattavaksi. Siksi emme tarvitse samanlaisia työpajoja kuin aiemmin, Lähdetie sanoo.
Myös HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski vakuuttaa, että raitovaunuvarikot ja korjaustilat riittävät kaikille uusille raitiovaunuille. Lehmuskoski kertoo, että Koskelan varikon tontilla on mahdollisuus myös rakentaa korjaamotilaa maan alle, jos tulevaisuudessa sitä tarvitaan.
Lehmuskosken mukaan raitiovaunuhankkeissa tilannekuva päivittyy jatkuvasti esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon raitiovaunuja hankitaan. Kaupungin taloustilanne vaikuttaa myös siihen, millä teholla kaupunkikehityshankkeita voidaan viedä eteenpäin.
– Koskaan ei ole sellaista tilannetta, että tiedämme sataprosenttisesti sen, mikä tulevaisuuskuva on 10–20 vuoden päästä. Tilanne muuttuu koko ajan. Me toimimme päivittyvän tilannekuvan mukaisessa haarukassa varmistaen, että me pärjäämme tulevaisuudessa, Lehmuskoski sanoo.
Lisää aiheesta:
Juttu julkaistiin inhimillisen virheen vuoksi ensin keskeneräisenä 3.12. klo 15.18.