Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Syvässä ahdingossa painivassa Venezuelassa äänestetään parlamenttivaaleissa – oppositio tuomitsi vaalit jo ennakkoon vilpillisiksi

Presidentti Nicolás Maduro pyrkii lujittamaan puolueensa valtaa maan parlamentissa.

Nukkuva lapsi miehen hartioilla ja ihmisjoukko kyltteineen.
Presidentin koalition ennakoidaan voittavan sunnuntain parlamenttivaalit. Kuva on otettu presidentti Maduron tukijoiden vaalitilaisuudessa Caracasissa 30. marraskuuta. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA
  • STT–Yle

Syvään taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin ajautuneessa Venezuelassa äänestetään tänään parlamenttivaaleissa, joiden rehellisyydestä ei ole takeita.

Kovaotteinen presidentti Nicolás Maduro pyrkii lujittamaan vaaleilla puolueensa valtaa maan parlamentissa. Ennakkoarvioiden mukaan Maduron puoluekoalitio voittaa vaalit.

Parlamentin puhemies ja oppositiojohtaja Juan Guaidó on puolestaan jo ennakolta tuominnut vaalit vilpillisiksi ja esittänyt vaalien laaja-alaista boikotointia. Vaaleja ovat kritisoineet myös EU ja Yhdysvallat.

Vaikka Venezuelan poliittinen järjestelmä rakentuu paljolti presidentin vallankäytön ympärille, käyttää parlamentti merkittävää budjettivaltaa sekä nimittää korkeimman oikeuden jäseniä. Parlamentti on ollut viime vaaleista lähtien ainoana päätöksentekoelimenä Maduron vastaisen oppositiokoalition hallussa.

Parlamentin päätöksenteko on käytännössä ollut halvaantunut vuodesta 2017, kun Maduron kannattajien hallussa oleva korkein oikeus julisti parlamentin päätökset laittomiksi. Tämän jälkeen maan parlamentin valtaa on käyttänyt Maduron perustama rinnakkainen hallinto.

Vaaleissa toivotaankin ennen kaikkea poliittista vakautta maahan, jossa on pulaa muun muassa elintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta.

Viideksi vuodeksi valittavan parlamentin edustajien määrää on kasvatettu yli sadalla viime vaaleista. Yhteensä yli 14 000 ehdokasta yli sadasta puolueesta pyrkii saamaan paikan 277-paikkaisesta parlamentista.

Juan Guaido puhumassa ihmisjoukolle.
Oppositiojohtaja Juan Guaidó puhui kannattajilleen Caracasissa 1. joulukuuta. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA

Boikotteja ja kritiikkiä

Opposition äänekkäät jäsenet, kuten vuonna 2019 väliaikaiseksi presidentiksi julistautunut Juan Guaidó, ovat ennalta tuominneet vaalit vilpillisiksi ja esittäneet niiden laaja-alaista boikotointia.

Opposition kritiikki osuu vaalituloksen julistavaan elimeen, jonka jäsenistön on valinnut Maduroa myötäilevä korkein oikeus.

EU kieltäytyi lähettämästä vaalitarkkailijoitaan Venezuelaan, sillä kutsu saapua paikalle tuli liian myöhään. EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borellin mukaan vaalit uhkaavat kiristää entisestään poliittista umpisolmua, mikä voisi pahentaa Venezuelan humanitaarista kriisiä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan on sanonut, ettei Yhdysvallat aio tunnustaa Venezuelan vaalitulosta.

Boikottien ja oppositioblokkien sisäisen hajanaisuuden on povattu siivittävän Maduron edustaman Yhdistyneen sosialistisen puolueen ja sen liittolaispuolueet vaalivoittoon.

Äänestystuloksesta kuultaneen maanantaina, sillä äänestyspaikat sulkeutuvat puoliltaöin Suomen aikaa.

Lue myös:

Venezuelan hallinto kiistää YK:n tutkijoiden tiedot surmista ja kidutuksista

YK-raportti: Venezuelan johto tehnyt rikoksia ihmisyyttä vastaan

Oikeus esti Venezuelan Maduroa pääsemästä käsiksi miljardin kultavaroihin Britanniassa

Venezuelan ulkoministeri: Oppositiojohtaja Juan Guaidó piileskelee Ranskan suurlähetystössä – Ranska kiistää väitteen

Venezuelan armeijan laivasto ja lentokoneet saattamaan maahan Iranista saapuvia polttoainetta kuljettavia säiliöaluksia

Vihreiden barettien entinen sotilas väittää yrittäneensä vallankaappausta Venezuelassa