Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pienessä vaasalaisessa kaksiossa on asunut joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien Aino, Muusa-kissa ja pieni poika. Pojan biologinen isä ei ole tiedossa. Ainoa asia mitä hänestä tiedetään, on se, että hänellä on tummat hiukset ja harmaat silmät.

Aino Hyyryläinen tuli äidiksi yksin 29-vuotiaana. Päätös siitä, että hän hakeutuu hedelmöityshoitoihin ja hankkii lapsen yksin, kypsyi hiljalleen.

– Tiesin aina, että haluan äidiksi. Olen ollut suurimman osan aikuisuudestani sinkku. Käänteentekevä kohta oli ehkä se, kun ymmärsin surevani enemmän lapsettomuutta kuin sinkkuutta.

Itsellisten äitien määrän kasvun huomaa esimerkiksi siitä, että kymmenen viime vuoden aikana itsellisesti lasta yrittävien naisten hedelmöityshoitojen määrä on lisääntynyt. Tarve juuri itsellisille äideille suunnatuille palveluille on myös kasvanut.

Heidän keski-ikäänsä on kuitenkin vaikea määritellä, koska kaikenikäiset naiset saavat lapsia itsellisesti, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton hankepäällikkö Terhi Rapeli pohtii.

– Liiton järjestämiin yksin lasta odottavien ja kasvattavien äitien vertaisryhmiin osallistuu kuitenkin eniten äitejä 35 ja hiukan yli 40 ikävuoden väliltä. He joko odottavat lasta tai lapsi on vielä melko pieni, Rapeli kertoo.

Julkisessa keskusteluissa tai itsellistä äitiyttä harkitsevien mielessä itsellisyys saatetaan kuitenkin nähdä niin sanotusti viimeisenä vaihtoehtona, kun parisuhteista huolimatta vakituista kumppania ei ole löytynyt. Samaa pohti myös Aino Hyyryläinen vielä reilu vuosi sitten.

Ainoana vanhempana arjen muutokset voivat tuntua rajummilta

Sohvan vieressä olevalla rahilla lojuu tyhjiä vissytölkkejä, karkkia ja rintapumppu. Rintapumppua ei ole ehditty käyttää, koska kädet eivät yksinkertaisesti riitä.

Joka kerta, kun pumpun saa paikalleen, vauva herää tai vaatii muuten huomiota, Aino Hyyryläinen huokaa.

– Totta kai välillä miettii, olisiko monetkin asiat helpompia, jos vierellä olisi joku. Mutta toisaalta, ei parisuhteessakaan toinen ihminen voi olla läsnä koko aikaa.

Vaikka Aino Hyyryläinen on yksinään vanhempi lapselle, hän ei koe olevansa yksin. Ison tukiverkoston takia itselliseen äitiyteen uskalsi myös osin lähteä.

Samassa kaupungissa asuvat vanhemmat ja sisarukset ovat tärkeä tuki, samoin ystäväpiiri, joka koostuu opiskelujen aikaisista ystävistä ja lapsuudenystävistä.

Vanhemmat ovat käyneet lapsen syntymän jälkeen päivittäin ja kummitädeiksi on valittu lapsuudenystäviä.

Läheiset ovat olleet osa tiivistä tukiverkkoa ensimmäisestä klinikkakäynnistä lähtien. Kun Aino meni ensimmäistä kertaa hedelmöityshoitoklinikalle, hänen äitinsä oli mukana.

– Kerroin aikaisessa vaiheessa läheisille, että edes yritän lasta. Joku saattaisi pystyä tähän täysin yksin, mutta minulle iso asia päätöstä tehtäessä oli se, että on tosi hyvät turvaverkot. Sen takia uskalsin lähteä ylipäätään koko prosessiin.

– Päätin, että otan mahdollisimman paljon ihmisiä tähän mukaan. Rinnalla ei ole kumppania, jonka kanssa luontevasti kävisi näitä asioita muuten läpi.

Jo ennen syntymää oli joitain hetkiä, jolloin Hyyryläinen koki olevansa hetkellisesti yksin.

Sellainen hetki oli esimerkiksi, jos hän oli lattialla ja itsensä piti saada pungerrettua sieltä ylös. Yksinolo saattoi iskeä myös päin kasvoja, kun kenkää ei meinannut saada jalkaan itse tai jos huono olo iski eikä Aino päässyt käymään esimerkiksi ruokakaupassa.

Elämäntilanteita on varmasti yhtä monta kuin on itsellisiä äitejäkin. Yhdistävänä tekijänä heillä on se, että äidiksi itsekseen ryhtyminen on usein suunniteltua ja pitkään harkittua, Terhi Rapeli taustoittaa.

– Itsellisen naisen perhe syntyy äitiyden unelmasta ja siitä syntyneestä päätöksestä muodostaa yhden vanhemman perhe.

Vuodesta 2019 lähtien itselliset naiset ovat voineet saada hedelmöityshoitoja myös julkiselta puolelta. Sillä voi olla jatkossa vaikutusta itsellisten äitien perheiden yleistymiseen, Rapeli pohtii.

Vuonna 2019 tehtiin hallinto-oikeuden päätös, jolla hallinto-oikeus suomi julkista terveydenhuoltoa, että se ei kohdellut asiakkaitaan yhdenvertaisesti, ja määritti itse, kenelle hedelmöityshoitoja annetaan. Yksityisellä puolella hedelmöityshoitoja on voinut saada jo vuodesta 2007, mutta ne ovat voineet olla kalliita ja siten monien ulottumattomissa.

Itsellisten äitien vertaistukiryhmissä itsellisten äitien muodostamia perheitä arvioidaan olevan muutamia tuhansia. Itsellisten äitien perheet ovat kuitenkin edelleen hyvin pienessä marginaalissa.

Vaikka heidän määränsä on arvioiden mukaan on kasvussa, se ei näy vielä tilastoissa. Vuonna 2019 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan pyöristäen noin 1,5 miljoonaa perhettä. Niistä noin 128 000 on yhden vanhemman lapsiperheitä. Luku pitää sisällään muun muassa yksinhuoltajaperheet.

Aino Hyyryläisen päätöstä ruveta itselliseksi äidiksi ei ihmetelty. Kaikki, joille hän asiasta kertoi, ottivat asian hyvin vastaan. Osa yllättyi enemmän ja osa vähemmän, hän toteaa.

– En oikeastaan ole kohdannut ennakkoluuloja, onneksi. Eri ikäiset päätyvät itsellisiksi ja eri syistä. Oma lähipiiri on hyväksynyt valinnan eikä ole tarvinnut selitellä asiaa kenellekään.

Kun otetaan puheeksi aiemmat parisuhteet ja miksi niissä ei lapsia ryhdytty yhdessä tekemään, hän miettii hetken.

– Sellaista parisuhdetta ei ehkä koskaan osunut omalle kohdalle, että olisi edes luontevasti edetty siihen pisteeseen. Lapsien hankkimisesta tai ylipäätään mistään niin vakavasta ei edes puhuttu.

Yksin olemisen ongelmat eivät ole hävinneet syntymän myötä, vaan muuttaneet muotoaan

– Tuntuuhan se välillä yksinäiseltä olla itsekseen lapsen kanssa, mutta myös onnellisella tavalla, koska valitsin näin. Moni asia on haastavaa, mutta uskon että ovat haasteet osin samoja kuin jos olisin parisuhteessa.

Joulu vietettiin Hyyryläisen perheen luona. Kun saman katon alla oli useamman päivän ajan monta ihmistä, oli apukäsiäkin enemmän. Silloin ehti esimerkiksi pumpata maitoa, kun kädet ovat vapaina pidempään, Aino Hyyryläinen sanoo.

Ensimmäiset kuukausi vauvan kanssa on kuitenkin sujunut hyvin. Ainoana vanhempana on välillä saanut kikkailla, että kaikessa onnistuu.

Yhdellä kertaa kun laskee vauvan vaunuihin odottamaan esimerkiksi maidon lämmityksen ajaksi, samalla seisomalla kannattaa käydä vessassa, täyttää oma vesipullo ja napata jääkaapista jotain syötävää, Hyyryläinen toteaa.

– Uutena vanhempana pitää joka tapauksessa opetella pärjäämään ja luottamaan itseensä. En ole törmännyt haasteisiin, jotka liittyisivät nimenomaan siihen, että olen itsellinen, koska saan pyytämällä tukea aina.

– Olen ottanut asenteen, että apua on parempi kysyä kuin kärvistellä itsekseen.

Pieni poika syntyi pitkän odotuksen jälkeen 1.12.2020

Tunnelma kodissa on vaihtunut odottavasta pehmeän uneliaaseen ja rauhalliseen vauvakuplaan.

– Ihaninta on katsella tätä pikkutyyppiä ja se, että hän rupeaa katselemaan silmiin välillä. Näkee, että minä olen hänelle tärkeä.

Olemme molemmilla haastattelukerroilla puhuneet tulevasta vanhemmuudesta, jonka Hyyryläinen tulee kokemaan yksin.

– Me nyt haetaan meidän tapaa olla. Ensimmäiset viikot ovat olleet rakkauden täyteistä, mutta myös älyttömän vaikeita. Onhan tämä alkuvaihe ihan räpellystä, hän nauraa.

Sitten Aino Hyyryläinen vakavoituu hetkeksi ja miettii vielä vähän aikaa.

– Totta kai yksinäisiä hetkiä tulee, ja varmaan tulisi jos olisi parisuhteessakin. Kun tietää, että on tehnyt oikean valinnan, ei haittaa että välillä tuntuu yksinäiseltä.

Lisäys 5.1.2021 klo 14.55: Juttuun lisätty tieto, että yksityisellä puolella hedelmöityshoitoja on annettu vuodesta 2007.

Korjaus 5.1.2021 klo 16.32: Alaotsikkoon korjattu, että kyseessä on oikeuden päätös, ei lakimuutos.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 6.1.2021 klo 23 asti