Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
AIHEESTA ENEMMÄN
Suomalaisten ruokavalion ilmastopäästöt ovat EU-maiden kolmanneksi suurimmat. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että syömme enemmän lihaa ja maitotuotteita kuin muut eurooppalaiset keskimäärin, kertoo tutkija Vilma Sandström.
Suomessa painotetaan usein, että lähellä tuotettu ruoka on ympäristöystävällisempää kuin ulkomailta tuotu. Lihan ja maitotuotteiden kulutuksen vähentäminen pienentää kuitenkin ympäristöjalanjälkeämme huomattavasti enemmän kuin eläinperäisten lähituotteiden suosiminen.
– Se, mitä syömme, on päästöjen kannalta merkittävämpää kuin se, missä ruoka on tuotettu. Tutkimukseni perusteella kauempaa tuotu kasviperäinen tuote on usein ilmastopäästöjen kannalta parempi kuin lähellä tuotettu liha, Sandström sanoo.
Liha, maitotuotteet ja kananmunat aiheuttavat 83 prosenttia EU-maissa kulutettavan ruoan päästöistä. Kuljetuksista johtuu vain kuusi prosenttia päästöistä.
Omien ateriavalintojen pohtimiseen kannustaa muun muassa Vegaanihaaste-kampanja. Se haastaa kokeilemaan eläintuotteetonta ruokavaliota tammikuun ajan.
Suomalaiset kuluttavat eniten maitotuotteita EU:ssa ja syövät selvästi keskivertoa enemmän naudanlihaa. Tämä selviää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n tilastoista.
Vilma Sandström tutki ruoan ympäristövaikutuksia väitöskirjassaan, joka julkaistiin vuonna 2018. Tutkimus huomioi maankäytön muutokset sekä alkutuotannon ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Ne ovat yleensä suurimmat ilmastoa lämmittävät tekijät ruoantuotannossa. Tutkimuksessa ei huomioitu esimerkiksi ruoan prosessointia tai jäähdytystä.
Suomalaista tutkimusta tarvittaisiin lisää
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri epäilee Sandströmin tutkimuksen tausta-aineistojen, kuten FAO:n tilastojen, luotettavuutta. Hän myös pitää aineistoja mahdollisesti vanhentuneina ja tutkimusmenetelmää melko karkeana. Esimerkiksi tuoreet muutokset rehunkäytössä saattaisivat laskea suomalaisen ruokavalion päästöjä.
Katajajuuren mukaan esimerkiksi Ranskan ja Italian pitäisi nousta EU-maiden vertailussa Suomen rinnalle tai jopa edelle. Tämä johtuu siitä, että niissä syödään punaista lihaa enemmän kuin Suomessa. Naudanlihan tuotanto aiheuttaa erityisen paljon ilmastopäästöjä.
Lisäksi Suomessa suositaan maitorotuisten lehmien lihaa, muualla Euroopassa liharotuista karjaa. Ruoan ilmastopäästöt ovat pienemmät, kun samasta eläimestä saadaan sekä maitoa että lihaa.
Luotettavaa ja kattavaa vertailua EU-maiden ruoankulutuksen ilmastovaikutuksista ei erikoistutkijan mukaan ole tehty.
– Tällainen tutkimus tarvittaisiin, ja se olisi iso, Katajajuuri sanoo.
Ylen ruokakone antaa ilmastopäästöjen lisäksi palautetta lounasvalintojen vaikutuksesta maankäyttöön ja vedenkulutukseen. Suomessa niitä ei ole tutkittu systemaattisesti, vaan ruokakone perustuu laajaan tieteelliseen analyysiin, joka yhdistää eri maissa tehtyjä tutkimuksia maailman keskiarvoiksi.
Katajajuuren mukaan keskiarvot kertovat yleisellä tasolla myös suomalaisten ruokalautasten ympäristövaikutuksista. Hän allekirjoittaa Sandströmin tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan kaukaakin tuodut kasvistuotteet ovat parempia kuin lähellä tuotetut eläinperäiset tuotteet. Kuljetusten osuus ympäristövaikutuksista on myös Katajajuuren mukaan vähäinen.
Liha ja maito pahimmat
Keskivertosuomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksista 45 prosenttia johtuu lihasta ja 20 prosenttia maitotuotteista. Tämä selviää Luken ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen RuokaMinimi-tutkimushankkeen tuloksista.
Eläinperäisen ruoan kasvihuonepäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kasvisruoan, koska märehtijöiden ruoansulatuksessa syntyy metaania ja lannan ja lannoitteiden käsittelyssä typpioksiduulia. Ne ovat kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmastoa kymmeniä tai satoja kertoja enemmän kuin hiilidioksidi.
Lisäksi viljojen ravinteista päätyy ihmisen käyttöön vähemmän, kun ne kiertävät ruokalautaselle eläimen kautta. Tämä lisää viljelyn tarvetta ja kasvattaa siksi ruoan päästöjä.
Lihan ja maitotuotteiden tuotanto vaatii myös enemmän maa-alaa ja vettä kuin kasvisruoka.
Soijalla on kaksi puolta
Lähellä tuotetulla lihalla voi olla ympäristövaikutuksia toisella puolella maailmaa. Esimerkiksi Argentiinasta ja Brasiliasta tuodaan Eurooppaan paljon soijapapuja täällä kasvatettavien broilerien ja sikojen ruoaksi.
Soijankasvatuksen tieltä raivataan Etelä-Amerikan sademetsiä. Sademetsät ovat merkittävä hiilinielu, ja niiden tuhoaminen lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Lisäksi metsien hakkaaminen uhkaa syöstä eläin- ja kasvilajeja sukupuuttoon.
– Vaikka käytämme lähellä tuotettua eläinperäistä ravintoa, sen rehu on usein kuljetettu kauempaa ja voi aiheuttaa biodiversiteettikatoa ulkomailla, tutkija Vilma Sandström sanoo.
Soijan käyttö eläinten rehuna on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosina. Lehmille soijaa ei syötetä kotimaassa enää lainkaan.
– Lisäksi suomalaiset rehuyhtiöt ovat alkaneet hankkia soijaa enenevässä määrin Pohjois-Amerikasta Etelä-Amerikan sijaan, Luken Katajajuuri kertoo.
Soijaa tuodaan Suomeen myös ihmisravinnoksi. Soijatuotteiden, kuten tofun, syöminen on kuitenkin huomattavasti lihan käyttöä ympäristöystävällisempää. Ihmisravinnoksi soija tulee Suomeen pääasiassa Pohjois-Amerikasta. Lisäksi soijaa tarvitaan huomattavasti vähemmän, kun se kulutetaan sellaisenaan eikä syömällä soijalla kasvatetun eläimen lihaa.
Katajajuuren mukaan pohjoisamerikkalaista tai eurooppalaista ruokasoijaa voi pitää varsin ilmastoystävällisenä proteiinin lähteenä.
Ulkomaat kärsivät seuraukset
Myös riisinviljely uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Se vaatii paljon vettä, ja riisiä tuotetaan usein vesipulasta kärsivillä alueilla. Riisinviljely vie vettä luonnonvaraisilta eläimiltä ja kasveilta. Pahimmillaan se voi johtaa veden loppumiseen alueelta. Suomeen tuodaan riisiä erityisesti Espanjasta ja Intiasta.
Suomalaisen ruokavalion suurimmat vedenkäytön ongelmat johtuvat riisin ohella sitrushedelmistä, joita tuodaan tänne eniten Espanjasta, Egyptistä ja Yhdysvalloista.
Yli 90 prosenttia keskivertosuomalaisen ruoankulutuksen luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamista ongelmista ilmenee ulkomailla. Suomessa riittää vettä, eikä viljelyksiä tarvitse täällä yleensä kastella. Kotimaisten kasvisten ja hedelmien syöminen ei siis uhkaa luonnon monimuotoisuutta lähellekään yhtä paljon kuin muualta tuodut elintarvikkeet.
Kasvisruoka puolittaisi ilmastopäästöt
Vaikka ruoakseen valitsisi ympäristöä vähiten kuormittavia eläinperäisiä tuotteita, niiden ympäristövaikutukset ovat silti suuremmat kuin kasvisvaihtoehtojen. Näin toteavat Thomas Nemececk ja Joseph Poore tutkimuksessaan, joka on myös Ylen ruokakoneen pohjana.
Pooren ja Nemecekin mukaan aterioidemme ympäristövaikutukset putoaisivat jopa puoleen nykyisestä, jos siirtyisimme kasvisruokavalioon. Samantapaisia tuloksia on saatu Luken ja Suomen ympäristökeskuksen RuokaMinimi-hankkeessa.
Lähteet