Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Lasten harrastukset sallitaan taas monin paikoin mutta säännöt ovat tiukat – valmentajat miettivät päänsä puhki, kuinka se onnistuu

Harrasteryhmiä on jaettu pienemmiksi ja harjoitusvuoroja puolitettu.

KTP Korisjunnujen harjoitukset Langinkosken koulun liikuntasalissa Kotkassa.
Korisjunnut pääsevät harjoittelemaan, vaikka pelejä ei enintään 10 henkilön rajoituksella saada aikaiseksi. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Minna Kaipainen

Lapset ovat päässeet paikoin palaamaan harrastustensa pariin, kun koronarajoituksia on niiden osalta höllennetty.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa alle 15-vuotiaiden harrastustoimintaa voidaan jatkaa, kunhan paikalla on kerrallaan korkeintaan kymmenen ihmistä. Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä höllensi rajoituksia viime viikolla sallimalla lasten harrastukset maanantaista alkaen.

Myös Tampere muutti suosituksiaan niin, että alle 20-vuotiaiden harrastukset sallitaan kaupungin tiloissa enintään kymmenen henkilön ryhmissä.

HUS on ilmoittanut kertovansa tällä viikolla toimista lasten harrastusten suhteen

Ryhmäkoko aiheuttaa päänvaivaa

Henkilömäärän rajoitus aiheuttaa monissa harrasteryhmissä päänvaivaa. Ratkaisuiksi on etsitty muun muassa ryhmien osallistujamäärien tasaamista, ryhmien pienentämistä ja harjoitusvuorojen puolittamista.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa musiikin harrastaminen onnistuu niinsanotulla hybridimallilla, jossa osa oppilaista on mukana etäyhteyksin. Kotkan Musiikkiopistossa kuoroissa paikalla on 6-8 laulajaa ja kuoronjohtaja. Muut osallistuvat harjoitukseen etäyhteyden kautta.

Samoin orkestereiden osalta paikalla on muutama soittaja ja johtaja. Musiikkiopistossa harkitaan myös sitä, voisiko harjoitus olla muutakin kuin soittoa kuten musiikin kuuntelua ohjatusti tai kapellimestarin seuraamisen harjoittelua.

Kouvolan seurakunta aloittaa pienten koululaisten ryhmätoiminnan rajoitusten mukaan. Muutoksia on tehtävä, jotta toiminta pysyy sallituissa henkilömäärässä. Kerhojen lapsimäärää tasataan jakamalla kerhokertoja ryhmän kesken.

Ryhmäkokoja tasataan myös balettiharrastuksessa. Kouvolan balettikoulun oppilaista osalla harjoitusajat muuttuvat, sillä tanssijoita on täytynyt siirrellä ryhmästä toiseen.

– Erityisesti olemme joutuneet järjestelemään pienempien tunteja, koska harrastajamäärä on suurempi, sanoo Sorella Stranden Kouvolan balettikoulusta.

Väliverhoja ja salin jakamista

Kouvolalainen salibandyseura Sudet aloittaa alle 15-vuotiaiden harjoitukset rajoitusten mukaan. Hallit, jotka ovat väliverhoilla jaettavissa osiin, erotetaan useampaan erilliseen lohkoon.

Valmentajat huolehtivat, että ryhmät eivät kohtaa ja että ne käyttävät erillisiä pukuhuoneita. Aikuisten tehtävä on myös valvoa, etteivät lapset kokoonnu aulatiloihin ennen ja jälkeen harjoitusten.

Pienemmissä ryhmissä harjoitellaan yksilötaitoja ja pienpelejä.

– Se etu tässä on, että on mahdollista saada yksilövalmennusta ja henkilökohtaista palautetta enemmän kuin isossa ryhmässä, sanoo junioripäällikkö Joona Tankka.

Tavallisesti salibandyssä ryhmien vuorojen välillä ei ole juuri ollut välejä. Nyt aikataulua on väljennetty niin, että harjoitukset päättyvät hieman aikaisemmin, jotta ryhmien välille jää riittävä siirtymätauko.

Kotkalaisen koripalloseuran KTP:n junioreiden käyttämissä saleissa suurimmassa osassa on väliverhot, joten salit on mahdollista jakaa kahteen osaan. Näin molemmille puolille voidaan ottaa yhdeksän pelaajaa.

– Koripalloa pelataan viidellä viittä vastaan, joten valmentajan ollessa mukana pelejä ei saada aikaiseksi ilman rajoituksen ylittämistä, harmittelee KTP:n junioreiden koronavastaava Michael Pounds.

Lyhyempiä jumppatunteja

Kouvolan liikunta- ja voimisteluseura Tempon ryhmissä harrastaa yli 200 alle 15-vuotiasta lasta. Heidän harrastustoimintansa haluttiin käynnistää heti, kun mahdollista.

Alle kouluikäisten harjoitusvuoroja on jaettu puoliksi siten, että esimerkiksi tunnin vuorolla ehtii harjoitella kaksi yhdeksän lapsen ryhmää. Tunti jää lyhyeksi, mutta harrastuksella on liikunnan lisäksi myös sosiaalinen puoli.

– Pääsee kokemaan sen yhteisöllisyyden ja näkemään kaverit, perustelee ratkaisua liikunta- ja voimisteluseura Tempon puheenjohtaja Kaisa Niilo-Rämä.

Kouluikäisten ryhmät harjoittelevat pienemmissä ryhmissä joka toinen viikko.

Harrastusten järjestämisessä voimassaolevien koronarajoitusten mukaisesti on paljon työtä. Lasten harrastustoiminnan aloitusta pidetään kuitenkin yleisesti tärkeänä, joten seurojen mukaan kaikki vaivannäkö kannattaa.

– Tauon venyessä pitkäksi on vaarana, että innostus harrastamiseen loppuu ja lapsi tippuu pois harrastuksistaan, sanoo Kaisa Niilo-Rämä liikunta- ja voimisteluseura Temposta.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa rajoitettiin joulukuun alussa, jolloin sitä pystyttiin järjestämään ulkona tai etäyhteyksin.

Rajoitukset koskevat edelleen yli 15-vuotiaita. Salibandyseura Susien junioripäällikkö Joona Tankka olisi toivonut, että harjoittelu olisi avattu kaikille alle 20-vuotiaille.

– Lasten kanssa on voinut leikinomaisesti pelailla pihalla, mutta vanhempia on jo aika vaikea saada motivoitua monta kertaa viikossa pelailemaan ulkona.

Ainakin Kymenlaaksossa hygienia- ja turvaohjeita on tähänkin saakka noudatettu harrastustoiminnassa kuuliaisesti.