Järki hoi, älä jätä – käymättä terapiassa. Oletko nähnyt kyseistä mainosta viime aikoina?
Mainoskampanja on herättänyt kritiikkiä sen vuoksi, että sen on koettu kuittaavan terapiassa käymättömyyden omana laiskuutena tai tyhmyytenä. Kampanjan tarkoituksena oli tekijöiden mukaan vähentää stigmaa mielenterveyden hoitoon liittyen. Monien mielestä ongelma on kuitenkin siinä, että terapiaan pääsyssä voi kestää jopa vuoden verran.
Terapiassa tavataan -liike tahtoo tehdä Suomesta maailman terapiamyönteisimmän maan ja purkaa mielenterveyteen liittyviä stigmoja. Onko häpeä kuitenkaan pääsyy terapian vieroksumiseen, vai löytyykö myös terapiapalveluiden saatavuudessa parantamisen varaa?
– Kampanjan tarkoituksena on ikään kuin normalisoida se, että ongelmista voitaisiin puhua ihan yhtä lailla kuin fyysisenkin terveyden ongelmista, Terapiassa tavataan -liikkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Sauri avaa taustoja.
Terapiaan pääsyn ongelmista on kampanjoitu jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi pari vuotta sitten vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, ja se vietiin eduskunnan käsitelteltäväksi. Terapiatakuun tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin, mutta aloite on jäänyt odottamaan terveydenhuollon sote-uudistusta.
Kysyimme terapia-aihetta läheltä seuraavilta henkilöiltä, miten terapiaan tällä hetkellä oikein pääsee ja mitä se vaatii.
Maksamalla itse kaiken, terapiaan pääsee heti.
- Ihminen voi hakeutua suoraan yksityiselle terapeutille. Yksityiset terveystoimijat tarjoavat myös psykoterapian palveluita, joiden piiriin pääsee ilman lähetteitä.
- Siinä tilanteessa kaikki maksut hoidetaan itse.
Terapiaan voi päästä myös hieman nopeammin, jos työterveyteen kuuluu psykologin palveluita.
- Jos psykoterapiaan hakeutuu työterveyden kautta, alkuun pääseminen on usein nopempaa. Se johtuu siitä, että työterveys on usein yksityisen terveydenhuollon järjestämää.
Jos työterveyteen ei kuulu psykologin palveluja, terapiaan hakeutuminen aloitetaan julkisen terveydenhuollon puolelta.
- Julkisen terveydenhuollon jonot voivat olla pitkiä. Erikoissairaanhoitoon voi joutua jonottamaan pitkiäkin aikoja.
- Jos oireet ovat lieviä, saatetaan suositella myös yksityiselle puolelle hakeutumista b-lausunnon saamiseksi.. Se nopeuttaa terapiaan pääsyä, mutta yksityisellä käynti maksetaan itse.
Työttömänä terapiaan hakeutuminen on haastavinta.
- Yksityiselle hakeutuminen ei välttämättä ole edes vaihtoehtona rahallisen tilanteen vuoksi.
- Työttömänä terapian tarvetta voi joutua perustelemaan enemmän kuin työssäkäyvänä.
Kun terapiaan lähtee hakeutumaan yksityisen kautta, siihen menee arviolta muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Käytännössä yksityisen kautta pääsee aina nopeammin, terapiassa itse käynyt Siiri Salo toteaa.
– Kesällä 2019 hakeuduin työterveyden kautta psykologille ja sanoin, että haluan psykoterapiaan. Sitä ennen oli pitänyt itse ottaa selvää mitä kaikkea vaaditaan, että sinne pääsee. Aloitin terapian lokakuussa, työterveyslääkäri- ja psykiatrikäyntien sekä byrokratian jälkeen.
Arvioiden mukaan psykoterapiaan pääsee muutamassa kuukaudessa. Paljon on kuitenkin myös niitä, joilla on terapiaan pääsyssä puolen vuoden viive, mielenterveyspalveluita välittävän Minduun toimitusjohtaja Henri Valvanne sanoo.
Mielenterveyspoolin hankejohtaja Turkka Sinisalon mukaan terapiaan pääsyssä voi pahimmillaan kestää jopa vuoden verran.
Terapiaan pääsyssä voi kestää kauan sen takia, että terapeutteja on yksinkertaisesti liian vähän. Suomessa on muutamia vuosia vanhan arvion mukaan 8 000 psykoterapeuttia, Valvanne avaa.
– Niistä kaikki eivät ole Kelan hyväksymiä ja osa tekee töitä osa-aikaisesti, mikä supistaa terapeuttien määrää entisestään. Kelan tukemilla psykoterapeuteilla asiakkaiden vaihtuvuus on myös pientä pitkien hoitosuhteiden takia, mikä taas vähentää määrää.
– On paikkakuntia, joissa on 10 terapeuttia. Hoitoon pääsyssä voi kestää vuodenkin, ennen kuin paikka avautuu joltain heiltä, ellei laajenna sädettä mistä terapeutteja etsii, Valvanne selittää.
Polku terapian aloittamiseen julkisen terveydenhuollon kautta on melko samanlainen kaikilla työssäkäyvillä. Julkisen terveydenhuollon kautta prosessin alkuun saamisessa kestää kuitenkin pidempään, sillä mielenterveyspalvelut voivat olla pahasti ruuhkautuneita.
– Muutamat tuttuni ovat odottaneet b-lausuntoa yli vuoden ajan, Salo kertoo.
B-lausunnolla tarkoitetaan lääkärin kirjoittamaa yksityiskohtaista selvitystä potilaan sairaudesta ja tarpeesta saada kuntoutusta. Se on osa Kelan hakemusta, kun haetaan tukea kuntouttavaan psykoterapiaan.
Salo on auttanut myös läheistään hakeutumaan terapiaan. Silloin seiniä tuli vastaan paljon useammin.
– Vaikein osuus on ehdottomasti se, että saa b-lausunnon, saa Kelan kuntoutustuen ja löydät sen itsellesi sopivan terapeutin. Asuin siihen aikaan Lahdessa ja löysin sieltä yhden, joka pystyi ottamaan vastaan Kelan tukemia kuntoutuspsykoterapia-asiakkaita. Kävi tuuri, että terapeutti oli juuri sopiva minulle.
Terapian aloittamiseen voi saada kulumaan hurjasti rahaa
Työttömänä psykoterapian aloittamista täytyy miettiä myös rahalliselta kannalta, sillä tutustumiskäynnit terapeuttien kanssa maksavat paljon. Keskimäärin terapeuttikäynti maksaa noin 80–100 euroa, ja jotkut terapeutit voivat veloittaa lähemmäs 120 euroa kerrasta.
Kelan tukemana terapiakäynneistä saa noin puolet hinnasta pois. Jos Kelalta saa myöntävän päätöksen ja kuntouttavan psykoterapian pääsee aloittamaan, sekin maksaa noin 50–60 euroa viikossa.
Siiri Salon läheinen oli ollut pidempään poissa työelämästä, ja hänellä oli historiaa mielenterveyden hoitosuhteiden kanssa. Terapiaan pääsy oli hänelle pitkä prosessi, ja esimerkiksi Kelan kuntoutustuki evättiin kerran, vaikka psykiatrin puoltava lausunto kuntouttavan psykoterapian tarpeesta oli jo olemassa. Salolla kaikki kävi nopeammin.
– Minulle sanottiin kaikkialla, että tulen pääsemään helposti terapiaan, koska olen työssäkäyvä ihminen. Sekin on ihan käsittämätöntä, että työssäkäyvällä on sekin etuoikeus usein yksityisen työterveyden lisäksi, Salo pohtii.
Kelan tukeman kuntouttavan psykoterapian tarkoitus on se, että ihminen pysyy työelämässä, Salo arvioi.
– Tarkoituksena ei ole se, että se ihminen olisi terveempi, vaan että pysyy työelämässä. Tai jos ei ole työelämässä, sen tavoite on se että, pääsee takaisin sinne.
Salo arvioikin, että työttömänä tai työkyvyttömänä terapian tarvetta pitää perustella paljon enemmän kuin työssäkäyvänä.
Terapeutin saaminen voi olla jossain tapauksissa kuin lottovoitto
Periaatteessa terapiaan voi mennä kuka vain, jos käynnit haluaa maksaa omasta pussistaan. Jos terapeutin kanssa haluaa työstää pidempiaikaisia traumoja tai käyntejä kertyy muuten paljon, hintalappu kallistuu huomattavasti.
Kuntouttavan psykoterapian kestoksi suositellaan yleensä vähintään vuotta. Terapiakäyntejä suositellaan kerran viikossa. Ilman Kelan tukea kuntouttavan psykoterapian hinnaksi tulisi siis noin 400–500 euroa kuukaudessa.
– Olen ihan työssä käyvä keskituloinen ihminen ja silti joudun laskemaan, että rahat riittää terapiassa käymiseen, Siiri Salo selittää.
Kelan tukeman psykoterapian saaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka se tiedetään, että mitä nopeammin terapiaa saa, sitä tehokkaampaa se on, Turkka Sinisalo toteaa.
Vuonna 2010 Kelan kuntoutustukea sai vajaa 16 000 ihmistä. Nyt tukea saa yli 50 000.
Vaikka mielenterveydestä puhutaan nykyään paljon avoimemmin kuin aiemmin, on jotain stigmoja vielä olemassa.
– Kyselyt osoittavat, että ei haluta asua esimerkiksi mielenterveysongelmaisen ihmisen naapurina, Sinisalo sanoo.
Terapiajonoja voidaan purkaa myös lyhytkestoisemmalla terapialla
Terapiaan alkuun pääsyä voidaan helpottaa myös niin sanotulla lyhytterapialla. Lyhytterapia on kestoltaan nimensä mukaisesti lyhytaikaisempaa kuin Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusotessa on tehty kokeilua, jossa apua tarvitseva ihminen pääsisi terapiaan mahdollisimman pian. Keusotessa malli on jo otettu käyttöön, muualla HUS:n alueella aiotaan tulevaisuudessa kouluttaa perusterveydenhuollon henkilöstöä myös lyhytterapian antamiseen.
Parhaimmillaan lyhytterapian on päässyt aloittamaan Keusotessa nyt parissa viikossa.
– Mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstöä on koulutettu lyhytterapiaan. Tällä vastataan aidosti siihen tarpeeseen, että ihmiset pääsisivät matalalla kynnyksellä terapiahoidon pariin, psykologi Sanni Björksten Keusotelta kertoo.
Lyhytterapia voi sopia monille avun tarvitsijoille, sillä kaikki eivät tarvitse vuosien mittaista psykoterapiaa, jonka avulla voidaan purkaa esimerkiksi haitallisia toimintamalleja tai aiempia, ihmisen elämänhistoriasta kumpuvia traumoja. Tarpeen mukaan ihminen ohjataan lyhytterapiasta pidempikestoisen terapian pariin.
Lyhytterapia voi sopia esimerkiksi lievän masennuksen tai kriisiin hoitoon, joka johtuu muuttuneesta elämäntilanteesta.
– Lyhytterapia on hyvä vaihtoehto, jos ongelma on helposti rajattavissa, Björksten summaa.
Keskustelu on avoinna 21.1. klo 23 asti.
Lisää aiheesta:
Takaisin Pasilaan: "Terapiassa tavataan", kehottaa kampanja, mutta sinne ei noin vain pääsekään
Psykoterapia: harvalla on varaa maksaa kymmenien tuhansien eurojen koulutusta