Joulukuussa riemuittiin, kun ensimmäinen koronarokote tuli käyttöön. Mutta sitten uutisiin nousivat hitailta tuntuneet hyväksymisprosessit, toimitusvaikeudet ja rikkaimpien maiden rokotehamstraus.
Missä koronarokotteiden tuotannossa mennään? Mitä tahtia ihmisiä on rokotettu? Ja miten rokotetuotanto takkuaa? Kokosimme alle vastauksia.
1) Miten paljon rokotteita on käytössä ja kehitteillä?
Rokotteen kehittäjistä ei ole pulaa. Pandemia on poikinut maailmassa yli 230 hanketta koronarokotteen kehittämiseksi.
Kymmenen rokotetta on saanut jo käyttöluvan vähintään yhdessä maassa.
EU:ssa on hyväksytty kaksi rokotetta: Biontechin ja Pfizerin sekä Modernan. Astra Zenecan rokotteelle odotetaan myyntilupaa piakkoin.
Yli 60 rokotetta on edennyt kliinisen tutkimuksen vaiheeseen eli testaukseen vapaaehtoisilla, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO. Lupaavia rokote-ehdokkaita ovat esimerkiksi yhdysvaltalaisten Novavaxin ja Johnson & Johnsonin rokotteet.
Myös tuotantokapasiteettia on periaatteessa runsaasti. YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan maailman rokotevalmistajien ilmoittama yhteenlaskettu koronarokotteen valmistuskapasiteetti olisi tänä vuonna peräti 19 miljardia rokoteannosta. Se olisi riittävästi maailman 7,7 miljardin ihmisen tarpeisiin.
Unicef kuitenkin huomauttaa, ettei arvioissa ole otettu huomioon rokotteiden onnistumisen todennäköisyyttä. Luku lienee erittäin toiveikas todelliseen tarjontaan nähden.
Mikään valmistaja ei yksin saisi riittävästi rokotteita maailmanmarkkinoille.
2) Mitkä rokotteet ovat jo käytössä?
Biontechin ja Pfizerin Comirnaty
Saksalaisen Biontechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin rokote ehti ensimmäisenä länsimarkkinoille, kun se sai myyntiluvan Britanniassa 1. joulukuuta. Sittemmin Comirnaty-niminen rokote on hyväksytty myyntiin kymmenissä maissa.
Biontech ja Pfizer ovat sanoneet valmistavansa rokotetta tänä vuonna jopa kaksi miljardia annosta. Tämä riittäisi miljardin ihmisen tarpeisiin, sillä rokotetta on annettava kullekin kaksi annosta.
Rokotetta valmistetaan Saksassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa.
The Financial Times -lehden mukaan rokotetta on tähän mennessä toimitettu Britanniaan, EU:hun, Yhdysvaltoihin, Israeliin ja Japaniin. EU on tilannut 200 miljoonaa annosta.
Biontech on lisäksi sopinut toimittavansa Kiinaan ainakin 100 miljoonaa rokoteannosta. Kiinalainen Fosun Pharma -yhtiö kaavailee myös Comirnatyn valmistamista.
Moderna
Toinen EU:n alueella myyntiluvan saanut koronarokote on yhdysvaltalaisen Modernan rokote. Yhtiö on ilmoittanut valmistavansa tänä vuonna 600 miljoonasta miljardiin rokoteannosta.
Rokotetta valmistetaan Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Espanjassa.
Rokotteita ovat varanneet EU, Yhdysvallat, Britannia, Japani, Sveitsi, Etelä-Korea ja Kanada. EU on tilannut 80 miljoonaa annosta.
Astra Zeneca
Ruotsalais-brittiläinen Astra Zeneca odottaa pystyvänsä valmistamaan tänä vuonna noin kolme miljardia annosta koronarokotetta, jonka se on kehittänyt yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa.
Rokotetta valmistetaan muun muassa Britanniassa, Saksassa, Belgiassa, Intiassa ja Brasiliassa.
Sille odotetaan maailmanlaajuista kysyntää, sillä rokote on suhteellisen edullinen, eikä se säilyttäminen ole yhtä vaativaa kuin esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin rokotteen.
Gamaleyan Sputnik V
Venäjä hyväksyi jo elokuussa rajoitettuun käyttöön Gamaleyan tutkimuskeskuksen Sputnik V -rokotteen, vaikka kolmosvaiheen kliiniset tutkimukset eivät olleet alkaneet.
Rokote on jo rekisteröity Algeriassa, Argentiinassa, Valko-Venäjällä, Boliviassa, Unkarissa, palestiinalaisalueilla, Serbiassa, Turkmenistanissa, Arabiemiraateissa ja Venezuelassa, kertoo saksalainen markkinatietoon erikoistunut Statista-julkaisu.
Venäjän mukaan rokotetta on alustavasti tilattu yhteensä 1,2 miljardia annosta yli 50 maahan, muun muassa useisiin Latinalaisen Amerikan maihin. Tilausmäärän ennakoidaan nousevan 2,4 miljardiin annokseen.
Rokotetta valmistetaan Venäjän lisäksi useissa maissa, muun muassa Intiassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa, kerrotaan rokotteelle omistetuilla sivuilla.
Epivaccorona
Venäjällä on rekisteröity myös Vektor-instituutin kehittämä Epivac-rokote. Maa ilmoitti tammikuussa, että se aloittaa joukkorokotukset Sputnik V:llä ja Epivacilla.
Epivacin joukkotuotanto on tarkoitus käynnistää helmikuussa. Rokote on toistaiseksi hyväksytty käyttöön vasta Venäjällä.
Lue lisää rokotteista:
Sinopharm I
Kiinalainen valtionyhtiö Sinopharm kehittää kahta rokotetta. Molemmat ovat jo rajoitetussa käytössä Kiinassa, vaikka tutkimukset yhä jatkuvat.
Sinopharm I on saanut rajoitetun käyttöluvan myös Arabiemiraateissa.
Sinopharm II
Sinopharm II -rokote on hyväksytty käyttöön useissa maissa, muun muassa Arabiemiraateissa, Egyptissä, Jordaniassa ja Bahrainissa.
Yhtiö arvioi valmistavansa kahta rokotettaan tänä vuonna yli miljardi annosta, kaikki Kiinassa. Ne menevät Kiinan lisäksi todennäköisesti etupäässä Kaakkois-Aasiaan, Persianlahden maihin, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Cansino
Kiinalaisyhtiö Cansinon koronarokote on sekin kliinisten tutkimusten vaiheessa ja hyväksytty rajoitettuun käyttöön Kiinassa.
Yhtiö arvioi valmistavansa tänä vuonna noin 300 miljoonaa rokoteannosta Kiinassa, ja ne käytettäneen etupäässä Kiinassa ja Meksikossa.
Sinovac
Kiinalaisyhtiö Sinovacin rokote on sekin edennyt kolmannen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin ja saanut jo rajoitetun käyttöluvan Kiinassa.
Rajoitettu lupa on hellinnyt myös Turkissa, Indonesiassa ja Brasiliassa.
Rokote valmistetaan Kiinassa, ja arvioitu tuotantokapasiteetti on tänä vuonna 600 miljoonaa annosta.
Rokotetta on tilattu Singaporeen, Turkkiin, Chileen ja Indonesiaan. Tilauksia odotetaan myös myös Kaakkois-Aasian maista sekä Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.
Kaikkiaan kiinalaisia rokotteita on tilannut ainakin 24 maata, kertoo The New York Times.
Bharat Biotechin Covaxin
Intia hyväksyi tammikuun alussa käyttöön intialaisen Bharat Biotech -yhtiön Covaxin-rokotteen. Jotkut terveysasiantuntijat arvostelivat sitä, ettei hyväksyntäprosessi ollut riittävän läpinäkyvä, mutta yhtiön mukaan se oli pätevä.
Yhtiö arvioi pystyvänsä valmistamaan tänä vuonna jopa noin 700 miljoonaa rokoteannosta neljässä tehtaassa Intiassa.
Rokote on hyväksytty myös useissa muissa maissa. Sitä aiotaan toimittaa muun muassa Mongoliaan, Myanmariin, Sri Lankaan, Filippiineille, Bahrainiin, Omaniin, Malediiveille, Mauritiukseen, Seychelleille ja Afganistaniin.
Maailman suurin rokotevalmistaja Intia valmistaa myös muun muassa Astra Zenecan koronarokotteita. Yli 90 maata on lähestynyt Intiaa saadakseen siellä valmistettuja koronarokotteita, kertoo Business Standard -lehti.
Lue myös:
Intia aikoo tuottaa valtavan määrän rokotteita
3) Miten pahasti toimitukset takkuavat?
Ensimmäiset koronarokotteet tulivat markkinoille hämmästyttävää vauhtia, ja parhaimmillaan niiden antama suojakin on huippuluokkaa, yli 90 prosenttia.
Etenkin länsimaissa virisivät toiveet nopeasta paluusta normaaliin elämään konsertteineen, juhlineen, ulkomaanmatkoineen ja maskittomine kauppareissuineen. Innostus on kuitenkin monella vaihtunut nurinaan, kun rokotuksia ei olekaan saatu ihmisille soljuvan nopeasti.
Epävarmuus lisääntyi tammikuussa, kun suuret rokotevalmistajat Pfizer–Biontech ja Astra Zeneca ilmoittivat viivytyksistä rokotetoimituksissa.
Pfizer ja Biontech kertoivat, että toimitukset EU:hun ja Kanadaan hidastuvat muutamaksi viikoksi, koska Belgian-tehtaan tuotantokapasiteetin nosto vaatii muutostöitä. Vaikka tuotanto myöhemmin kasvaa, EU:ta viivytys suututtaa. Se hidastaa aikeita rokottaa muutamassa viikossa hoitohenkilöstö ja palvelutalojen asukkaat sekä kesään mennessä enemmistö aikuisista unionin asukkaista.
Saksa on väläyttänyt, että EU:n pitäisi rajoittaa rokotevientiä, kuten Yhdysvallat on tehnyt.
Uusi isku tuli, kun Astra Zeneca kertoi EU:n edustajille viime viikolla, että se pystyy toimittamaan tammi–maaliskuussa alle puolet unionille lupaamistaan rokoteannoksista. Myös muut maat, muun muassa Australia ja Thaimaa ovat saaneet viestin toimitusvaikeuksista.
Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan syynä ovat tuotantovaikeudet Belgian-tehtaalla. Reuters sanoo, että EU:hun on tulossa maaliskuuhun mennessä vain 31 miljoonaa annosta, kun alun perin niitä piti tulla 80 miljoonaa.
EU on patistanut molempia yhtiöitä noudattamaan sopimuksia. Puola ja Italia ovat uhanneet oikeustomilla.
Lisää arvostelua Astra Zeneca sai niskaansa, kun julkisuudessa kerrottiin, että yhtiö laskuttaa Etelä-Afrikalta rokoteannoksesta tuplasti sen mitä EU:lta. Yhtiö ei ole kommentoinut väitettä. Jotkut huomauttavat, että EU on tukenut yhtiön rokotekehitystä, Etelä-Afrikka ei.
Epäilyjä ei ole omiaan hälventämään se, että yhtiöt salaavat sopimustietojaan.
Lue lisää:
Yhdysvalloissa sekä Modernan että Pfizerin rokotetoimitukset ovat jäljessä luvatusta. Molemmat ovat luvanneet maalle sata miljoonaa rokoteannosta maaliskuun loppuun mennessä. Ne ovat kuitenkin toistaiseksi toimittaneet noin 4,3 miljoonaa annosta viikossa, ja tavoitteeseen pääsemiseksi määrä tulisi nostaa 7,5 miljoonaan, kertoo uutissivusto NPR:n selvitys.
Jo viime vuonna Pfizerin ja Astra Zenecan rokotetuotanto hidastui alun perin luvatusta.
Mutta ongelmitta ei ole sujunut Kiinankaan rokotetuotanto. Esimerkiksi Brasilia ja Turkki ovat valittaneet toimitusten hitaudesta. Epäilyjä on herännyt myös siitä, ettei Sinovacin rokote tarjoaisi yhtä tehokasta suojaa kuin läntiset vastineensa.
4) Kuinka moni on jo rokotettu?
Uutistoimisto Bloombergin keräämien tietojen mukaan koronarokotteita oli alkuviikkoon mennessä annettu 56 maassa eli hieman yli neljäsosassa maailman 195 maasta. Rokoteannoksia oli pistetty 68,1 miljoonaa ja niitä annettiin keskimäärin 3,44 miljoonan päivävauhtia.
Suhteellisesti eniten on rokotettu israelilaisia. Israelissa on annettu jo yli 40 rokoteannosta 100 asukasta kohden. Toisena on Arabiemiraatit.
Kärkipäässä on myös ensimmäisenä Afrikan maana rokotukset aloittanut Seychellit, jolle Arabiemiraatit ja Intia ovat lahjoittaneet rokotteita.
Suomessa on annettu kaksi rokotetta sataa ihmistä kohden. Muualla EU:ssa määrä vaihtelee kahden molemmin puolin.
EU:ssa ensimmäiset rokotteet saivat myyntiluvan myöhemmin kuin esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
5) Ketkä hamstraavat rokotteita?
Bloombergin laskelmien mukaan maat ovat tehneet lääkeyhtiöiden kanssa ostosopimuksia jo liki 8,5 miljardista rokoteannoksesta.
Jos rokotteet jaettaisiin tasaisesti, ne riittäisivät joka toiselle maapallon 7,7 miljardista asukkaasta, sillä useimpia rokotteita pitää antaa kaksi annosta. Rikkaat maat ovat kuitenkin hamstranneet itselleen rokotteita yli oman tarpeen varaamalla niitä jo ennen kuin ne ovat saaneet myyntiluvan.
Esimerkiksi 38 miljoonan asukkaan Kanada on tehnyt seitsemän yhtiön kanssa sopimuksia rokotteista, jotka riittäisivät 122 miljoonalle ihmiselle. Katso tästä, paljonko 446 miljoonan asukkaan EU on tilannut rokotteita.
6) Milloin köyhimmät rokotetaan?
Köyhimmät maat ovat jääneet auttamattomasti jälkeen kilpajuoksussa rokotteista. Maailman terveysjärjestö WHO perusti jo huhtikuussa 180 maan Covax-yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on varmistaa rokotteiden tasaisempi jakelu.
Covaxin on tarkoitus aloittaa rokotejakelu helmikuussa, ja tavoitteena on jakaa vuoden loppuun mennessä kaksi miljardia rokoteannosta. Pääosa niistä menee 92 köyhimpään maahan. Määrä tosin riittää vain viidennekselle niiden väestöstä.
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus arvosteli vastikään rikkaita maita rokotehamstrauksesta ja sanoi sen uhkaavan rokotteiden saatavuutta köyhimmissä maissa. Hän varoitti, että minä ensin -asenne on itsepetosta ja johtaa paitsi ihmishenkien menetyksiin köyhissä maissa, myös pitkittää pandemiaa.
Yksi ehdotettu ratkaisu olisi, että koronarokotteiden patenttisuojasta luovuttaisiin, jolloin niitä voitaisiin valmistaa useammassa maassa. Tätä aloitetta tukee jo sata maata.
Lue lisää tästä:
Lue myös:
Ylen kysely: Koronarokotteen ottaisi varmasti tai todennäköisesti jo 86 prosenttia suomalaisista Yle seurasi rokotuksia Tanskassa paikan päällä – “Suurin syy onnistumiseen on hyvä yhteistyö”, sanovat rokotustyötä tekevät